-
Aluksi
Kaverini kysyi eilen toiselta laidalta Eurooppaa, että mitä tulen bloggaamaan, kun kuuli suunnitelmistani. Se on helppo kysymys, kun lojuu lämmitetyssä uima-altaassa ja heittelee auringon väristä palloa lasten lastensa kanssa. Kateudesta en nyt ainakaan, vaikka sitäkin siis olen. Rajaan ulkopuolelle myös reseptit, joululahjatoiveet ja horoskoopit. En myöskään tule kirjoittamaan päiväkirjaa aamun ja illan väliltä, koska ne […]
Arkisto
- syyskuu 2023 (2)
- elokuu 2023 (10)
- elokuu 2016 (1)
- tammikuu 2016 (1)
- kesäkuu 2015 (1)
- maaliskuu 2015 (1)
- tammikuu 2015 (1)
- joulukuu 2014 (1)
- marraskuu 2014 (1)
- lokakuu 2014 (1)
- syyskuu 2014 (2)
- heinäkuu 2014 (2)
- syyskuu 2013 (2)
- heinäkuu 2013 (2)
- toukokuu 2013 (2)
- huhtikuu 2013 (1)
- maaliskuu 2013 (2)
- helmikuu 2013 (2)
- tammikuu 2013 (2)
- joulukuu 2012 (2)
- marraskuu 2012 (2)
- lokakuu 2012 (2)
- syyskuu 2012 (2)
- elokuu 2012 (2)
- kesäkuu 2012 (4)
- toukokuu 2012 (3)
- huhtikuu 2012 (1)
- maaliskuu 2012 (1)
- helmikuu 2012 (2)
- tammikuu 2012 (4)
- joulukuu 2011 (2)
- marraskuu 2011 (2)
- lokakuu 2011 (3)
- syyskuu 2011 (4)
- heinäkuu 2011 (4)
- kesäkuu 2011 (2)
- toukokuu 2011 (6)
- huhtikuu 2011 (1)
- maaliskuu 2011 (4)
- helmikuu 2011 (4)
- tammikuu 2011 (5)
- joulukuu 2010 (8)
- marraskuu 2010 (5)
- lokakuu 2010 (8)
- syyskuu 2010 (2)
- elokuu 2010 (7)
- heinäkuu 2010 (1)
- kesäkuu 2010 (7)
- toukokuu 2010 (5)
- huhtikuu 2010 (8)
- maaliskuu 2010 (11)
- helmikuu 2010 (12)
- tammikuu 2010 (8)
Minä
Itsestään on vaikea kirjoittaa. Voin kuitenkin vakuuttaa, että blogini on minun näköiseni. Kirjoittelen ajatuksiani niiltä alueilta, joista olen todella kiinnostunut. Olen innostunut laajentamaan maailmankuvaani ja se onnistuu parhaiten seuraamalla luonnontieteitä laidasta laitaan. Tämä tarkoittaa paleoantropologiasta tähtitieteeseen ja jotain vielä siltä väliltä. Myös historia kiehtoo ja etenkin kulttuurihistoria. Peukutan erityisesti keskiaikaa ja sitä käsittelevät kirjat saavat minut kaipaamaan noille vuosisadoille, vaikka tuskin siellä viihtyisin pidempään.
Luovuuttani tukee valokuvaus ja kirjoittaminen. Otin kameran käteeni jo teininä ja pimiössä syntyi ahaa-elämysten saattelemana ensimmäiset harmaasävykuvat. Taukoa tuli keski-iässä, kunnes tutustuin digikuvaukseen ja kuvien muokkaamiseen. Sen myötä harrastus alkoi jossain mielessä taas uudelleen alusta.
Musiikkimakuni hyväksyy klassisen, rockin ja jazzin. Vanhemmiten klassinen on saanut minusta tiukemman otteen. Toki olen elänyt rockin vuosikymmenet, joten eihän siitä eroon pääse. Ja ei ole syytäkään. Tutustuminen musiikin historiaan on mukava tuki, joka antaa lisää potkua sen kuunteluun. Etenkin klassisella puolella tuosta on ollut hyötyä, kun olen perehtynyt erilaisiin aikakausiin, tyylisuuntiin ja säveltäjien historiaan. Rockin vuosikymmenet olen elänyt, joten se saa riittää.
Taidehistoria ja arkkitehtuuri on alueita, jotka myös kiehtovat. Ehkä näissä on kiinnostavinta ne taitekohdat, joissa rikotaan tietoisesti hyväksyttyjä rajoja. Dokumenteilla, elokuvilla ja TV-sarjoilla on toki myös oma rooli arjessani.
Tukena tälle kaikelle on ruumiinkulttuuri, jolle näin eläkkeellä löytyy mukavasti rakoa. Rullaluistelen ja pyöräilen vähintään joka toinen päivä. Olen harrastanut lähes koko ikäni liikuntaa. Teininä innostuin ampumahiihdosta ja maratoninkin askelsin keski-iässä melko tyylipuhtaasti. Liikunta antaa potkua myös henkiselle puolelle. Hyvän lenkin jälkeen on niin paljon energiaa, että voisin vaikka alkaa taivuttelemaan latinan kielen verbejä. No, mitä tulikaan taas luvattua…
Valokuvagalleriani löytyy täältä: seponkuvat.fi/kuvat/