Alan pakkaamaan taas reppuani ja suuntaan kohta tuolle saarelle, joka tuli jo aiemmalla reissulla tutuksi. Nyt jätän rockin ja jazz-musiikin kotiin ja tällä kertaa valitsen mukaan vain klassista. Jos minun pitäisi tyytyä vain yhteen säveltäjään, niin se olisi ehdottomasti Ludwig Beethoven. Minusta hän on musiikin historian suurin säveltäjä. Joku voi toki olla eri mieltä, mutta…

Lue artikkeli

Suomen sisällissota loppui toukokuussa 1918, mutta itse en ole päässyt siitä eroon vieläkään. Mikä ihme jakoi kansan lopulta niin kahtia, että tuota umpisolmua ei voinut avata muuten kuin roiskimalla kuularuiskuilla. Nuo tapahtumat ovat kiinnostaneet minua jo vuosia ja olen lukenut aiheesta melko monta kirjaa, mutta siitä huolimatta olo on edelleen hämmentynyt. Toki en ole yksin,…

Lue artikkeli

Historia pitää sisällään kummallisia anekdootteja, joihin kompastelen ihan mielelläni. Ajatus, että musiikkia voi kopioida käytetyille röntgenlevyille, kuulosti aivan mahdottomalta. Tämä kuitenkin onnistui sodanjälkeisessä Neuvostoliitossa. Tarkoitukseen sopivaa materiaalia sai varastamalla niitä sairaaloista. Röntgenlevyt olivat jo täyttäneet käyttötarkoituksensa, joten niitä ei osattu edes kaivata. Nuo kalvot lojuivat varastoissa ja odottivat lopullista hävittämistä. Kun niiden luisille kasvoille kaiverrettiin…

Lue artikkeli

Ennen kuin ylitän itärajan jazz-levy kainalossani, niin alkuun lyhyt historian kierros täällä Suomessa ja Euroopassa. Faktaa lienee, että Jazz-musiikin toi Suomeen vuonna 1926 Andania niminen laiva. Suomalaisia opasti jazzin pariin laivan mukana tullut Andania Yankees-niminen ryhmä, jonka jäsenet olivat amerikansuomalaisia. Uusi syke vei mukanaan, sillä siitä innostuivat niin kotimaan muusikot kuin yleisökin. Toki meillä tuo jazz-termi…

Lue artikkeli

Olen ahne, sillä minulla on yleensä monta kirjaa samaan aikaan kesken. Tällä hetkelläkin näitä on neljä, pari digimuodossa ja loput kirjastosta haettuja. Huomaan, että tämä tapa on lisääntynyt vuosien myötä. Nuorempana toki lainasin samalla käynnillä useita kirjoja, sulloin ne kassiini ja raahasin ne voitonriemuisena parin kilometrin päässä olevaan kotiini. En kuitenkaan muista, että olisin lukenut…

Lue artikkeli

En usko, että kuluttajat, jotka valitsevat sähköauton, miettivät vain sen elinkaaripäästöjä, vaikka vastustajat puhuvat lähinnä ns. viherpesusta. Eiköhän valintakriteerien joukosta löydy muitakin tekijöitä, vaikkapa sähkömoottorin miellyttävä vääntö, nopea kiihtyvyys, hiljaisuus kaupunkiajossa ja vaihteettomuus. Toisaalta en ymmärrä, miksi kuluttaja ei voisi pohtia myös eettisiä arvoja, kun hän poikkeaa autokauppaan. Mitä kuuluu auton elinkaareen? Siihen lasketaan kuuluvaksi…

Lue artikkeli

Jokainen, joka on vaihtamassa perinteisen kulkuneuvonsa sähköautoon, miettii melko varmasti ostovaiheessa paljonko sillä täydellä akulla pääsee. Epäilen, että harvempi arvioi tulevia ajoja sähköautolla siltä pohjalta, että mikä on keskimääräinen arjessa liikuttu matka. Ajatukset valtaa lähinnä huoli, että miten nuo kesälomareissut mahtavat onnistua. Kun lueskelen keskustelupalstoja, niin niissä näyttää tuo arjen normimatka olevan Helsingistä Ouluun ja…

Lue artikkeli

Puhelimen, matkatietokoneen ja sähköauton akut ovat litiumpohjaisia, tarkemmin sanottuna ne ovat litiumioniakkuja. Tuohon se yhteinen rinnakkaiselo päättyykin. Puhelimen tai tietokoneen akuissa ei ole akunhallintaa, joka on elintärkeä osa sähköauton akun toimivuuden kannalta. Ilman tuota järjestelmää sen käyttöikä kaiketi vastaisi mobiililaitteita. Akunhallinta eli BMS ( Battery Management System) pitää sisällään melkoisen määrän erinäisiä antureita, jotka keräävät…

Lue artikkeli

Vastaan heti kysymykseen: toki se voi syttyä palamaan. Ja kun palo on saatu sammumaan, niin se voi syttyä uudelleen. Pahimmassa tapauksessa akku voi myös räjähtää. Toki tämä kuulostaa huolestuttavalta, mutta ehkä helpotusta ahdistukseen tuo tieto, että tilastojen mukaan sähköautojen paloja on suhteessa huomattavasti vähemmän kuin bensa – tai dieselautojen kohdalla. Keskusteluforumeilla toki hoetaan sitkeästi, että…

Lue artikkeli

Kun puhutaan vetyautosta, niin puhutaan tavallaan sähköautosta. Olennaisin erottava tekijä taitaa olla akun tilalla oleva polttokenno. Siinä vety hapettuu ja reaktion tuloksena syntyy sähköä ja vettä. Korkeajänniteakku varastoi regeneratiivisesta jarrutuksesta syntyvää energiaa ja antaa lisätehoa sähköiselle ajomoottorille. Polttokennossa syntynyt sähkö ohjautuu suoraan sähkömoottoriin tai auton akkuun, joka vastaa kooltaan ja toiminnoiltaan kevythybridin akkupakettia.    Pieni…

Lue artikkeli