Brittiläinen Ask Jeeves on erilainen hakukone, jolle voi esittää kysymyksiä mistä tahansa aiheesta ja joka osaa vastata hyvinkin mutkikkaisiin uteluihin. Palvelu täytti hiljattain kymmenen vuotta ja sitä juhliakseen ylläpito listasi toimintavuosia vastaavan määrän käyttäjiään eniten askarruttavia kysymyksiä. Listaykköseksi nousi halu saada tietää elämän tarkoitus, toiseksi eniten esitetty koski Jumalan olemassaoloa.

Myöntävä vastaus jälkimmäiseen kysymykseen tekisi useimpien mielestä ensimmäisen kysymyksen tarpeettomaksi. Jumala loi ihmisen, joko huvikseen tai sitten jotain sellaista tarkoitusta varten jota me emme voi toistaiseksi ymmärtää. Piste, enempi pohdiskelu on tarpeetonta. Tuollainen ei ole yhtään kivaa, joten jätetään jumaluus pois kuvioista ja katsotaan mitä elämän tarkoituksesta voidaan saada irti sen perusteella mitä maailmasta kohtalaisen varmasti tiedetään. Se, mitä ei ainakaan vielä tiedetä yksityiskohtaisesti, on elämän alkuperä, abiogeneesi. Sana tarkoittaa sellaisen molekyylin syntyä, joka sattumalta tai ehkä sittenkin tilastollisena välttämättömyytenä omaa kyvyn tehdä itsestään identtisen kopion. Yritänkin kuvitella mielessäni tuon, luultavasti mikroskooppisen pienen pallukan, kellumassa alkuaineiden ja moninaisten yhdisteiden kuohuvassa kattilassa. Aikansa poukkoiltuaan se törmää toiseen molekyyliin, joka aiheuttaa siinä yllättävän muutoksen. Pikku pallukoita onkin nyt kaksi, eikä sen jälkeen mikään ole niin kuin ennen.

Pallukoiden määrä lisääntyy potenssiin, useimmat niistä tuhoutuvat, mutta muutamat säilyvät siksi, että jakaantumisen yhteydessä on tapahtunut pieni virhe. Ilmiötä kutsutaan mutaatioksi ja useimmiten se on huono juttu. Silloin tällöin muutos tarjoaa kuitenkin jonkin edun, joka periytyy seuraaville pallukoille. Ehkä se pysyy paremmin koossa, jakautuu useammin tai nappaa tehokkaammin tarvitsemansa energian ympäristöstä.
Muuta ei tarvittu, evoluutioprosessi aiheutti laadullisen ja määrällisen räjähdyksen, jonka yhtenä tuloksena minäkin tökin alkeellisella tekniikallani tietokoneen näppäimistöä. Oliko siis tuolla aivan ensimmäisellä kopioitujalla tarkoitus? En usko, että sen päämääränä oli tuottaa minut ja lukemattomat muut tietoiset oliot, jotka vääntävät kättä tästä merkittäväksi mielletystä aiheesta. Sana ”tarkoitus” voidaan myös korvata sanalla ”tehtävä”, ilman että lauseen merkitys muuttuu. Jos kuvittelemani pallukka oli ensimmäinen kaaosta vastustava toimija, ei ollut ketään tai mitään antamassa sille tehtävää. Joudun nostamaan kädet pystyyn ja toteamaan, että elämän anoa tarkoitus on elämä itse, sen jatkuminen ja sopeutuminen loputtomassa taistelussa käytettävissä olevista resursseista. Sama asia ilmaistaan paljon hienommin elokuvan ”Brianin elämä” lopussa, kun ristillä roikkuvaa päähenkilöä lohdutetaan lauseella: ”Tulet tyhjästä, palaat tyhjyyteen. Mitä olet menettänyt? Et mitään.”

Douglas Adamsin nerokkaassa kirjassa ”Linnunradan opas liftareille” kerrotaan tarina planeetasta, jonka asukkaat rakensivat kaikkien aikojen tehokkaimman tietokoneen vastamaan kysymykseen ”elämästä, maailmankaikkeudesta ja kaikesta muusta sellaisesta”. Koneen nimi oli Syvä Miete ja se käytti seitsemän ja puoli miljoonaa vuotta tehtävän täyttämiseen. Lopulta se ilmoitti, että oikea vastaus on 42, mutta kertoi samalla ettei sen teho riittänyt oikean kysymyksen laskemiseen.

Meillä saattaa olla samantapainen ongelma etsiessämme vastauksia perimmäisiin ongelmiin. Olemme keränneet tietoa ja tehneet paljon kokeita, mutta emme tiedä vielä oikeita kysymyksiä, joihin tutkimusten avulla saamamme vastaukset sopisivat. Ehkäpä elämän tarkoitus piileekin ihmismielen loputtomassa nälässä selvittää kaikki, ihan kaikki. Siinäpä on haastetta ja kehiteltävää kerrakseen, hyvinkin kokonaisen ihmiselämän täytteeksi.