• Sähköautot – riittääkö sähkö?

    Kun sähköautot ilmestyivät katukuvaan, niin keskustelupalstoilla alkoi välittömästi kuhina. Ikävä kyllä kommentoijilta unohtuivat faktat, joita ei etsitty tekniikan alan lehdistä, vaan niitä kannettiin tuliaisina kotiin Esson baarin takapöytäjorinoista. Olen saanut keskustelupalstoilta sellaisen käsityksen, että mutu niissä vastaa vähintään kymmentä faktaa. Ja näiden uskomusten määrä ei suinkaan ole vähentynyt, vaikka näitä virheellisiä olettamuksia yritetään kampittaa asiantuntijoiden…

    Lue artikkeli

  • Sähköautot- hieman historiaa

    En tarjoa eturivin paikkaa Teslalle, vaikka sillä on ollutkin tärkeä rooli sähköauton kehityksessä. Teslan ensimmäinen automalli oli Tesla Roadster, jota valmistettiin vuosina 2008–2012. Kokonaan oma malli oli Model S, joka julkaistiin vuonna 2012. Tuossa eturivissä ei ole tilaa edes kotimaiselle Finnvan-merkkiselle autolle, joka oli Postin testikäytössä 1980-luvun loppupuolella. Tämän kokeilun jälkeen postilaitos otti käyttöön Subarun pohjalle…

    Lue artikkeli

  • Taidekäsitykset

    Taidekäsityksen määritelmiä on lukuisia ja ne poikkeavat toisistaan yllättävän paljon. Eräs näistä on esteettinen taidekäsitys, joka puhuu vahvasti kauneuden puolesta. Se on arvo, joka tuskin ärsyttää ketään. Jos kysytään satunnaiselta vastaantulijalta, että mistä tunnistaa hyvän maalauksen, niin useampi varmaan antaisi äänensä kauneudelle. Jos taide määriteltäisiin näin, niin pääsisimme toki eroon rujoista töistä, mutta emme kuitenkaan…

    Lue artikkeli

  • Mitä populaarimusiikkia mukaan autiolle saarelle?

    Fillarilenkillä tulee mietiskeltyä kaikenlaista, kun tuo kammen pyöritys ei hirveämmin vaadi keskittymistä. Myönnän toki, että jonkin verran täytyy tähyillä etuviistoon. Eräällä lenkillä kysyin itseltäni, että mitä populaarimusiikin levyjä valitsisin, jos joutuisin olemaan vuoden verran autiolla saarella. Ajatus vaikutti äkkiseltään kiehtovalta, koska pidän yksinäisyydestä. Todellisuudessa alkaisin jo muutaman viikon päästä tassutella kärsimättömänä rannalla ja tähyillä harmaan…

    Lue artikkeli

  • Matka klassiseen musiikkiin – mistä aloittaisin?

    Oma kosketukseni klassiseen musiikkiin tapahtui muutama kymmenen vuotta sitten, kun esitin kaverilleni kysymyksen: Mitä levyä suosittelet, kun haluaisin tutustua klassiseen musiikkiin? Mikä voisi olla niin helppo kappale lähestyä, että se avaisi sen verran aukkoa turvallisen ja tuttuun seinääni, että voisin pujahtaa siitä sisään kolhimatta oven pieliä ja olkapäitäni. Ystäväni kuunteli lähinnä klassista ja kävi säännöllisesti…

    Lue artikkeli

  • Pyöräilyhistoriaa 2 – vannehameesta pussihousuihin

    1880-luvulla ilmestyi ns. turvapyörä, joka muistutti melko paljon nykyistä fillaria. Se oli samalla ensimmäinen pyörämalli, jonka naiset kokivat omakseen. Tuolla kaksipyöräisellä oli myös melkoinen vaikutus naisten vapautumiselle. Se alkoi 1800-luvun lopulla, kun sääty-yhteiskunta alkoi murentua. Yhdysvalloissa, Britanniassa ja manner-Euroopassa uudistusmieliset feministit tekivät polkupyörästä muuttuvien arvojen ja vastarinnan symbolin. Pyöräily tarjosi naisille uudenlaista vapautta ja itsenäisyyttä, kun…

    Lue artikkeli

  • Kirjasto – elämysten kirpputori

    Kirjastotoiminta alkoi Riihimäellä vuonna 1884, kun Rautatien kouluun perustettiin noin 100 kirjaa käsittävä kirjasto. Sen jälkeen se on muuttanut muutaman kerran ja nykyinen kaupunginkirjasto aloitti toimintansa 1986. En muista missä iässä sain kirjastokortin, mutta se oli varmaan yksi elämäni hienoimmista hetkistä. Muistan vieläkin leimauskoneen rusahtavan äänen, kun virkailija paukautti sillä kirjan takakannen selkämyksestä löytyvälle kortille eräpäivän.…

    Lue artikkeli

  • Levykansitaiteesta

    Vinyylilevyt tulivat markkinoille 1940-luvun loppupuolella ja samalla syntyi levykansitaide. LP-levyjen edeltäjät, savikiekot, oli pakattu ruskeaan voimapaperiin, joten visuaalinen muutos oli melkoinen. Vuonna 1980-luvulla ilmestyi CD-levy markkinoille ja kansikuvalle jäi jatkossa huomattavasti vähemmän tilaa. Nykyään kuunnellaan musiikkia lähinnä suoratoistopalvelujen kautta. Kansikuvia voidaan katsella tietokoneen tai tabletin näytön kokoisena eli tavallaan palataan kuvakoossa takaisin vinyylikauteen. Ehkä tämä…

    Lue artikkeli

  • Klassista kuuntelemassa – Erik Tawaststjernan ”kaverina”

    Olen käynyt silloin tällöin Finlandia-talossa klassisen musiikin konsertissa. Yleensä niistä ei ole jäänyt muuta mieleen, kuin musiikki, josta on pitänyt tai sitten ei. Toki arkkitehtuurin harrastajana tuo Töölönlahden rannalle rakennettu musiikin temppeli on uljas näky, kun sen siluetin erottaa junan ikkunasta ennen asemalle saapumista. Se on todella kaunis ja sopusuhtainen rakennus. Vaikka funkkis ei ole…

    Lue artikkeli

  • Samassa kassajonossa runoilija Pentti Saarikosken kanssa

    Muutama päivä sitten Hesarissa oli kirjoitus ”Pyhän juomarin legenda”, joka käsitteli Pentti Saarikosken runoutta. Artikkelin kirjoittaja antautui nuoruudessaan Saarikoski-kultille. Nyt myöhemmin, lukiessaan Saarikosken runoja, hänelle ei puhu enää suuri profeetta, vaan alkoholismin kurittama runoilija, jonka lyriikka ei olekaan niin loistokasta, miltä se tuntui nuorempana. Nyt Saarikoski näyttäytyi hänelle lyyrikkona, jonka sekoilut estivät häntä toteuttamasta kirjallista…

    Lue artikkeli

Minä

Kirjoittelen tässä blogissa ajatuksiani niiltä alueilta, joista olen todella kiinnostunut. Olen halukas laajentamaan maailmankuvaani ja se onnistuu parhaiten seuraamalla luonnontieteitä laidasta laitaan. Tämä tarkoittaa paleoantropologiasta tähtitieteeseen ja jotain vielä siltä väliltä. Historia kiehtoo ja etenkin kulttuurihistoria, toki unohtamatta tekniikkaa ja sen historiaa. Peukutan erityisesti keskiaikaa ja sitä käsittelevät kirjat saavat minut kaipaamaan noille vuosisadoille, vaikka tuskin siellä viihtyisin pidempään.

Kaksi näyttelykuvaani Tuusulan rantatien galleriassa.

Luovuuttani tukee valokuvaus ja kirjoittaminen. Otin kameran käteeni jo varhaisteininä ja pimiössä syntyi ahaa-elämysten saattelemana ensimmäiset harmaasävykuvat. Taukoa tuli keski-iässä, kunnes tutustuin digikuvaukseen ja kuvien muokkaamiseen. Sen myötä harrastus alkoi jossain mielessä taas uudelleen alusta.

Musiikkimakuni hyväksyy klassisen, rockin ja jazzin. Vanhemmiten klassinen on saanut minusta tiukemman otteen. Toki olen elänyt rockin vuosikymmenet, joten eihän siitä eroon pääse – ja ei ole syytäkään. Tutustuminen musiikin historiaan on mukava tuki, joka antaa lisää potkua sen kuunteluun. Etenkin klassisella puolella tuosta on ollut hyötyä, kun olen perehtynyt erilaisiin aikakausiin, tyylisuuntiin ja säveltäjien historiaan. Rockin vuosikymmenet olen elänyt, joten se saa riittää.

Taidehistoria ja arkkitehtuuri on alueita, jotka myös kiehtovat. Ehkä näissä on kiinnostavinta ne taitekohdat, joissa rikotaan tietoisesti hyväksyttyjä rajoja. Dokumenteilla, elokuvilla ja TV-sarjoilla on toki myös oma rooli arjessani.      

Tukena tälle kaikelle on ruumiinkulttuuri, jolle näin eläkkeellä löytyy mukavasti rakoa. Rullaluistelen ja pyöräilen vähintään joka toinen päivä. Olen harrastanut lähes koko ikäni liikuntaa. Teininä innostuin ampumahiihdosta ja maratoninkin askelsin keski-iässä melko tyylipuhtaasti. Liikunta antaa potkua myös henkiselle puolelle. Hyvän lenkin jälkeen on niin paljon energiaa, että voisin vaikka alkaa taivuttelemaan latinan kielen verbejä. No, mitä tulikaan taas luvattua…

Valokuvagalleriani löytyy täältä:  seponkuvat.fi/kuvat/