En pidä pitkistä runoista. Runon pitää välittää ymmärrettävä mielikuva, se ei saa ajelehtia epämääräisenä möykkynä mieleni perukoille. Runo ei voi olla shakkitehtävä. Pidän siis lyhyistä runoista, en kuitenkaan liian lyhyistä. Tunnelmaan tarvitaan kokonainen lause, mieluummin virke. Sana ei voi koskaan olla runo, oikeastaan se ei ole mitään. Yhdellä sanalla ei voi määritellä kovinkaan paljon. Se…

Työmatkallani en voi välttää kohtaamasta yksittäisten ehdokkaiden vaalimainoksia.  Tässä kaksi hyvää esimerkkiä niiden ”informatiivisesta” sisällöstä: ”Täysmuutos”, ”Ei sanoja vaan tekoja”. Yritän olla katsomatta niitä, koska saatan ajaa ahdistuksissani jonkin kanssakulkijan perään. Ne aliarvioivat äänestäjiä, koska tuollaiset kulumat ovat suunnattu junteille. Mikä niissä sitten ärsyttää? Ne kertovat ainakin sen, että ehdokkailla tai taustavoimilta puuttuu mielikuvitusta. Ja…

Olen aina halunnut oppia soittamaan sähkökitaraa, mutta onneksi vilkaisu nakkisormiini palauttaa minut maan pinnalle. Olen jättänyt tilaa niille, jotka sen homman osaavat. Ja näitähän löytyy. Jos kuusikymmenluvulla taitureita oli muutama, niin nyt neljäkymmentä vuotta myöhemmin tuo määrä on lisääntynyt moninkertaiseksi. Olen käynyt lävitse erilaisia ”The Best Guitarists”-listoja, joihin on pyritty valitsemaan ne parhaat. Hyllystäni löytyy…

Ajatuksen ontosta maapallosta esitti ensimmäisenä jo 1600-luvulla elänyt maineikas tähtitieteilijä Edmont Halley, jonka löytämä komeetta ohittaa auringon ja näkyy meille maapallon ihmisille 76 vuoden välein. Maan kuoren alle jäävä ontto tila muodostui hänen mielestään kolmesta sisäkkäisestä kuoresta, joilla on oma ilmakehä ja magneettikenttä. Ne liikkuvat myös hieman eri nopeuksilla. Halleyn keksintö oli myös nestetäytteinen kompassi,…