Työmatkallani en voi välttää kohtaamasta yksittäisten ehdokkaiden vaalimainoksia. Tässä kaksi hyvää esimerkkiä niiden ”informatiivisesta” sisällöstä: ”Täysmuutos”, ”Ei sanoja vaan tekoja”. Yritän olla katsomatta niitä, koska saatan ajaa ahdistuksissani jonkin kanssakulkijan perään. Ne aliarvioivat äänestäjiä, koska tuollaiset kulumat ovat suunnattu junteille. Mikä niissä sitten ärsyttää? Ne kertovat ainakin sen, että ehdokkailla tai taustavoimilta puuttuu mielikuvitusta. Ja ilman sitähän ei pärjää politiikassa. Siinä on niin monta kuoppaa ja koukeroa, että vain hyvä fantasiataju voi auttaa niiden kiertämisessä. Kannustan myös huumorin käyttöön, sillä sen taakse pääse aina karkuun, kun media alkaa ampua kohti.
Myönnettäköön, että ainakin tuo ensimmäinen slogani viestii vahvaa luottamusta omiin kykyihin. Vai alkaako valehtelu jo pellon reunalta? Tuo julistus on käsittämätön. Yksittäinen edustaja tai puolue ei muuta aivan kaikkea. Siihen vaaditaan diktatuuria ja kovaa kättä. Ja miksi pitäisikään muuttaa, eikö virittely riittäisi? Onhan tämä demokraattinen järjestelmämme jo melko hyvin toimivaksi todettu.
Itse kirjaisin sisältöä omaan mainokseeni vaikka näin: ”Jos valitsette minut, niin yritän tehdä parhaani.” Latteaa rehellisyyttä, myönnettäköön. Tai miltä kuulostaisi” Ei tekoja vaan sanoja. Olen kova puhumaan”. Ehkä tuo sanarimpsu iskostuisi monenkin ohikulkijan mieleen. Voisin saada jopa muutaman äänenkin. Tuota samaa käänteismainontaa voisi hyödyntää yrityspuolellakin. Tuo tuttu hokema: ”Osta kolme, maksa kaksi”, kuulostaisi paljon houkuttelevammalta vaikka näin: ”Osta kaksi, maksa kolme”. Tuo ikkunateksti suuntaisi ihmetteleviä asiakkaita ovesta sisään. Voisivat vaikka siinä hauskan rupattelutuokion jälkeen hypistellä tarjolla olevia tuotteitakin.
En itse äänestäisi koskaan ehdokasta, jonka vaalimainoksesta puuttu mielikuvitusta, älykkyyttä ja huumoria. Annan ääneni vaikka persuille, jos heiltä löytyy ehdokas, jonka slogani täyttää edellä mainitut kriteerit. Se kertoo jo ihmisestä niin paljon, että on häneltä on myös hyvä syy odottaa värikästä, postmodernistista uraa Arkadianmäellä.
Pari päivää tämän blogikirjoitukseni jälkeen jouduin pyörtämään puheeni tylsistä vaalimainoksista. Työmatkani varrelle oli ilmestynyt ”kanki”-Kaikkosen juliste, jossa tämä monessa epämääräisessa hankkeessa mukana ollut politiikko profiloi itseänsä sanoilla: ”Mainettaan parempi”. Siinä on jo mukana kaipaamaani erilaisuutta, joka on tässä puettu lyhyesti ja ytimekkäästi ironian kaapuun.