En usko, että kuluttajat, jotka valitsevat sähköauton, miettivät vain sen elinkaaripäästöjä, vaikka vastustajat puhuvat lähinnä ns. viherpesusta. Eiköhän valintakriteerien joukosta löydy muitakin tekijöitä, vaikkapa sähkömoottorin miellyttävä vääntö, nopea kiihtyvyys, hiljaisuus kaupunkiajossa ja vaihteettomuus. Toisaalta en ymmärrä, miksi kuluttaja ei voisi pohtia myös eettisiä arvoja, kun hän poikkeaa autokauppaan.
Mitä kuuluu auton elinkaareen? Siihen lasketaan kuuluvaksi ajoneuvon ja polttoaineen tuotanto jakeluketjuineen ja raaka-ainevirtoineen, auton käyttövaihe sekä elinkaarensa lopussa olevan auton kierrätys. Käyttövaiheeseen kuuluvat myös auton ylläpito eli huollot ja korjaukset. Valmistuksen osuuteen hiilijalanjäljestä lasketaan materiaalien energiasisältö ja valmistukseen kuluva energia. Sen osuus koko elinkaaresta riippuu merkittävästi siitä, paljonko autolla elinkaaren aikana ajetaan ja mikä on auton käyttövoima. Mitä suurempi on autolla ajettujen kilometrien määrä, sitä suuremmaksi käyttövaiheen merkitys kasvaa. Sen merkitys on koko elinkaarivaikutuksen kannalta ratkaiseva. Suomessa bensamoottoriautoilla ajetaan 250 000–300 000 km. Dieselautoilla voidaan lisätä vielä kolmasosa tuohon lukemaan. Sähköautolla päästöt kohdentuvat lähinnä energian tuotanto- ja jakeluketjuun. Auton käytön aikaiset kilometrit on mahdollista ajaa täysin puhtaasti.
Uudet sähköautot tuottavat jo nyt elinkaarensa aikana vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin polttomoottoriautot riippumatta siitä, miten niiden käyttämä sähkö tuotetaan. Myös valmistusvaiheen energiatehokkuus on parantunut vuosien myötä ja tulee kehittymään jatkossakin.
Tätä ajatusta tukee ICCT-järjestön tekemä viimeisin tutkimus, jonka lähtökohtana on uudet sähköautot. Tässä tutkimuksessa autojen käyttöiäksi asetettu 18 vuotta.
Tutkimuksen mukaan täyssähköautojen tuottamat päästöt elinkaarensa aikana ovat 66–69 prosenttia polttomoottoriautoja pienempiä Euroopassa. Yhdysvalloissa sähköautot tuottavat 60–68 prosenttia vähemmän elinkaaripäästöjä. Kiinassa, jossa hiiltä käytetään enemmän sähköntuotannossa, ero on 37–45 prosenttia sähköautojen hyväksi. Intiassa vastaava ero on 19–34 prosenttia.
Polttomoottorikäyttöisen henkilöauton valmistamisen aikaisten hiilidioksidivaikutusten on arvioitu olevan 6 000 – 7 000 kg. Tämä sisältää myös materiaalien energiasisällön. Kierrättämällä elinkaaren päässä oleva ajoneuvo tästä on arvioitu saatavan takaisin vähentyneinä hiilidioksidipäästöinä noin neljännes. Kilometriä kohti laskien valmistuksen hiilidioksidivaikutus on 15-40 g/km riippuen siitä, paljonko auton koko elinkaaren aikana ajetaan.
Sähkökäyttöisen auton valmistuksen hiilidioksidivaikutukset ovat hieman polttomoottoriautoa suuremmat, sillä ajovoima-akkujen materiaalisisältö lisää energian tarvetta. Sähköauton valmistuksen aikaisten hiilidioksidipäästöjen on arvoitu olevan 30-60 g/km. Eli se on vajaa puolet enemmän. Sähköauto on valmistuttuaan selvästi takaa-ajoasemassa, mutta ei kauaa. Sähköllä ajo ei tuota hiilidioksidipäästöjä lainkaan, jos käyttäjä lataa akun puhtaalla sähköllä, vaikkapa tuulivoimalla tuotetulla energialla. Toki myös vesi- geoterminen- ja aurinkoenergia kuuluvat myös tuohon ryhmään.
Myös Traficomin uudet laskelmat kertovat, että sähköauto voittaa bensa-auton ennakoitua nopeammin. Sen julkaisemien laskelmien mukaan täyssähköauto on bensa-autoa ilmastoystävällisempi vaihtoehto jo alle kolmen vuoden ajolla. ”Noin 30 000 ajokilometriä on se piste, missä sähköauton päästöt ovat pienemmät kuin bensiiniauton. Aiemmin se oli noin 50 000–60 000 kilometriä, sanoo professori ja Liikenteen tutkimuskeskuksen johtaja Heikki Liimatainen Tampereen yliopistosta.”