Toimittajan sylipaini


Itsensä kanssa huoraamista on omien arvojen päälle kuseminen. Nuo arvot eivät voi vaihdella sen mukaan, että miltä tänään tuntuu. Niitä ei voi myöskään piilottaa työvaatteiden alle. Arvojen muutokset vaativat pohdintaa, seurustelemista elämän kanssa eli todellista sylipainia. Maailma olisi kummallinen paikka elää, jos päättäjien ja valtaapitävien arvomaailma olisi tänään erilainen kuin huomenna. Kestävät arvot luovat turvallisuutta, myös niille joille niillä ei ole merkitystä.

Toimittajan koulutuksessa käydään lävitse myös tulevassa työssä tarvittavat eettiset työkalut. Hänen on kunnioitettava ihmisarvoa ja hänen pitää olla jutuissaan mahdollisimman objektiivinen. Tosiasiat on esitettävä niin, että vastaanottaja voi muodostaa mielipiteensä neutraalilta pohjalta. Tieto on toki aina jossain määrin värittynyttä, jos se nivoutuu edes jollain tavalla omaan arvomaailmaan. Mutta tässä palkitaankin yrittämistä, ei täydellistä virheettömyyttä.

Kun katselee iltapäivälehtien etusivuja, niin ei voi kuin ihmetellä. Valkoisista valheista on tehty hyväksyttäviä. Juttuja voidaan paisutella ja niiden objektiivisuus jää houkuttelun alle. Mennään ylitse siitä kohdin, mistä aita on matalin. Lehti pitää saada kaupaksi, vaikka edellisen vuorokauden aikana ei ole tapahtunut mitään järisyttävää. Viimeisten vuosien aikana erilaiset raflaavat pitkäaikaiset sääennusteet ovat saaneet etusijaa. Vähänkin asiaan perehtynyt tietää, että nämä ovat äärimmäisen epävarmoja. Säätä voidaan ennustaa melko tarkalleen vain muutama päivä eteenpäin, pidemmät ennusteet ovat jo enimmäkseen fiktiota. Vaikka nämä lehtien ennusteet ajavat järjestään karille, niin niitä ilmestyy yhä edelleen. Ihan kuin mistään ei olisi mitään opittu. Viimeksi piti olla hyvin kylmä helmikuu, mutta tähän mennessä on ollut tavallista lauhempaa.

Lehtien ostajiksi houkutellaan henkisesti laiskoja, joille vain isot otsakkeet ovat realimaailmaa. Filosofitkin kelpaavat etusivulle, kun heillä on alkoholin kanssa ongelmia. Muuten he ovat tylsiä, joista kukaan tavallinen arjen puurtaja ei voi olla kiinnostunut. Tämähän on jo lukijan hyväksikäyttöä. Olen silloin tällöin ihmetellyt, että miltä mahtaa tuntua tehdä juttuja, joiden faktojen tarkistaminen ei ole olennaisin osa jutun tekoa. Itse olisin ainakin helkkarin ahdistunut. Jos oma moraali hyväksyy sen venyttelyn työaikana, niin se ei voi todellakaan olla kovinkaan kestävällä pohjalla. Tämä on tuota itsensä kanssa huoraamista. Kumma kyllä, siitä jää hyvin harvoin edes kiinni.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *