Joskus pankkiautomaateilla on jonoja, niin tässäkin tapauksessa. Niissä ei myöskään yleensä jutella tuntemattomien kanssa, tässä tapauksessa kyllä juteltiin.  Ja näin se tapahtui melkein sanasta sanaan, tunteesta tunteeseen. Hän se aloitti tämän, vieras mies, jota en ollut koskaan nähnyt. Ei se minua haitannut. Ja miksi olisikaan? Hän oli varmaan jo seitsemänkymmentä, vaaleat hiukset jotka olivat kammattu hieman huolimattomasti sivuille. Otsa oli sileä. Sieltä oli helppo sanoa sanottavansa. Siis peruseläkeläinen, joka toivoo pysyvänsä hengissä vielä muutaman vuoden, jotta näkisi kuinka lasten lapset oppimaan ajamaan ilman apupyöriä. Hän on perhekuvien vaari, joka seisoo hieman sivussa ja on vaivautunut. ”Mitä minä tässä kuvassa teen, annetaan nuorimmille tilaa.” Hän menee kameran eteen kuitenkin, mutta ei aivan keskelle. Se kohta on varattu niille, jotka ovat tässä elämässä tärkeämmässä roolissa. Vaari on jo poistumassa.

”On tässä toinenkin automaatti, mutta nuoriso on tuhonnut näppäimistön.”, keskipäivän vaarini sanoo. Siellä on jossain tuttu suodatin, jonka lävitse nämä mielipiteet tulevat.

”Miten niin nuoriso?” Ihmettelen. Jossain sisälläni harmittaa. Se on se oma möykkyni. Se ei siedä ”päähän potkimista” ilman perusteluja, ilman todisteita.

”Ovat kaataneet kolaa näppäimistölle ja se on jäätynyt. Eivät ne painu sormien alla.”

Katson hänen sormiansa. Kyllä niillä raksalla pärjäisi, joten tiukkaan on juoma jäätynyt, jos niitä ei saa noilla painettua pohjaan.

”Harmillinen juttu, mutta jos se on ollut sittenkin joku aikuinen”, ehdotan. En saa olla samaa mieltä. En anna periksi.

”Aikuinen? Kyllä se on ollut tuota nuorisoa.”

Siihen kohtaan tuli piste. Pääsin seuraavaksi automaatille. Otin rahani ja toivotin hyvää päivänjatkoa miehelle, jota omalta osaltani kadehdin. Hänellä oli jämäkkä mielipide. Itse yritän ottaa selvää ensin joka asiasta. Elämähän siinä loppuu kesken. Menee niille harakoille koko juttu.

Mitäkö itse ajattelin tuosta automaatin tärvelystä? Todennäköisesti joku nuori, joka on ohimennen lorauttanut sille kulauksen juomaa, kun piti todistaa  jotain itselleen. Tai ehkä sille jengille, joka myhäili tyytyväisenä katsellessaan tuota aikuistumisriittiä.