Kirjoitin pari vuotta sitten (11/23) blogin pohjoismaissa tapahtuvista sähköautopaloista. Mutta onko Kiina sittenkin toista maata? Silloin tällöin saan kuulla väitteen, että siellä sähköautopalot ovat aivan omaa luokkaansa ja niitä roihuaa vähän väliä. Joten siirrytään toiselle mantereelle ja katsotaan pitääkö tuo väite paikkaansa.
Käsittelen tässä artikkelissa vain täyssähköautopaloja. Hybridien palot ovat huomattavasti yleisempiä ja syynä siihen on lähinnä monimutkaisempi tekniikka, jossa paloherkkyyttä lisää myös polttoainejärjestelmän komponentit.
Kiinan autokanta on valtava. Tämän vuoden tilaston mukaan Kiinassa oli liikennekäytössä yhteensä noin 355 miljoonaa ajoneuvoa. Tämä luku sisältää kaikki henkilöautot, kuorma-autot, pakettiautot sekä muut moottorikäyttöiset ajoneuvot. Uusien täyssähköisten autojen osuus myynnistä on noin neljännes. Lähes samaan määrään pääsevät hybridit. Tämä tilasto on vuodelta 2024. Ladattavien autojen määrä on noin 37 miljoonaa, joista täyssähköisiä noin 25 miljoona ja loput hybridejä. Tämä tilasto on tältä kesältä.
Sähköautopaloja arvioidaan Kiinassa olevan noin 2000-3000 vuodessa. Tämä on toki suuri määrä, mutta kun se suhteutetaan autokantaan, niin se ei olekaan enää kovinkaan suuri lukema. Eli karkeasti arvioiden paloja on keskimäärin 13 paloa 100 000 autoa kohden. Se on toki isompi lukema, jos sitä verrataan muiden maiden sähköautopaloihin. Ruotsin vuoden 2024 tilasto kertoi, että siellä tapahtui 6 sähköautopaloa 100 000 autoa kohden. Saksan ja Suomen lukema on hieman suurempi eli noin 10 autoa 100 000 autoa kohti. Hyvä uutinen on se, että eurooppalaisissa maissa sähköautojen palot eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa sähköautokannan kasvun mukana.
Näistä luvuista on pääteltävissä, että Kiinassa ja muuallakin sähköautopalojen osuus on pieni, kun se suhteutetaan automääriin tai sitä verrataan vaikkapa polttomoottoriautopaloihin. Tätä tukee myös paloviranomaisten kommentit. He eivät näe sähköautopaloja ongelmina, koska ne ovat niin harvinaisia. Samanlaisia kommentteja olen lukenut myös vakuutusyhtiöiden edustajilta.
Vaikka sähköauton palaminen on monen mielestä hurja tapahtuma, niin sen palokuorma (palokuormalla tarkoitetaan palotapahtumasta syntyvää kokonaisenergian määrää) on suunnilleen samaa luokkaa kuin polttomoottoriautoissa. Toki se sisältää vaarallisen litiumioniakun, jonka sammuttaminen vaatii erityisvälineitä ja menetelmiä. Kun sähköautokanta vanhenee, niin toki ikääntyminen voi vaikutta jatkossa tilastoihin. Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa kovinkaan tarkasti, joten tuo jää siis nähtäväksi.
Mutta entä tavallisimmat syyt sähköautopalojen taustalla? Tässä ne yleisimmät: Akun sisäinen kennovika, kuten ylikuumeneminen, törmäysvahingot tai valmistusvirheet. Lisäksi latauslaitteiden tai -kaapeleiden sähköviat, esimerkiksi kuluneet liittimet tai maadoituspuutteet. Syitä on myös mainittu mekaaniset vauriot tai kosteus, jotka voivat rikkoa akkupaketin rakennetta. Pakkanenkin voi aiheuttaa vahinkoa latauksen aikana ja syynä on silloin lähinnä lämpötilanhallinnan häiriöt sen aikana. Kiinan alueella suurimpana syynä pidetään lähinnä latausturvallisuuden laiminlyöntejä.
Otetaan tähän lopuksi vertailuksi vielä polttomoottoriautopalot, joita tapahtuu meillä vuositasolla noin 2000-3000, eli noin 6-8 kertaa vuorokaudessa. Suomessa on liikenteessä noin 2,8 miljoonaa henkilöautoa, joten keskimäärin yksi polttomoottoriauto tuhannesta vaatii jossain vaiheessa palomiehiä paikalle. Tätä tilastoa johtaa dieselautot. Niillä ajetaan paljon, joten tuo näkyy luonnollisesti tilastoissa.
Otsakkeessa kysyin, että ovatko Kiinan sähköautopalot totta vai tarua. Hakemani tiedon pohjalta voin sanoa, että tarua. Suhteutettuna autojen määrään, niin niitä tapahtuu jonkin verran enemmän kuin Euroopassa. Mutta mitään erityisen voimakasta piikkiä Kiinan autopaloissa ei ole nähtävissä.
Etsin Kiinan autopaloista tietoja kolmen eri keinoälyohjelman avulla ja myös perinteisesti eli googlaamalla. Olen hyvin tietoinen, että keinoälyn antamat tulokset voivat olla virheellisiä. Uskoisin kuitenkin, että saamani tiedot ovat ainakin suuntaa antavia, joten loppupäätelmissä tuskin on mitään isompaa virhettä.