Elävimmät muistot syntyvät vahvojen tunnetilojen saattelemana. Ne voivat saada alkunsa vaikka tuoksusta tai jostain mieleenpainuvasta visuaalisesta kokemuksesta. Savusaunan tuoksu johdattaa ajatukseni välittömästi Pohjanmaalle, Taluskylälle. Seurakseen se saa saunarakennuksen takaa avautuvan laajan peltoaukean, jota täplitti harmaat heinäladot. Saunan toinen seinä oli melkein kiinni riukuaidassa, jonka takana laidunsivat läheisen maatilan hevoset. Jonkun matkaa portin takana oli käyttämämme kaivo, joten sinne oli mentävä kapeaa heinikon reunustamaa polkua pitkin. Mikään ei voinut olla pelottavampaa kuin kulkea noiden suurten eläinten ohitse vesiämpäreitä roikottaen.
Kylällä oli myös paja. Sen ahjon tuoksu tuntui leijuvan koko taajaman alueella. Se oli lähes maagista, kun seppä muokkasi punahehkuista rautaa. Se tuntui vääntyvän vasaran avittamana yhtä helposti erilaisiin asentoihin kuin muovailuvaha. Muistan vielä pajan oven yläpuolella roikkuvan hevosenkengän. Niitä taidettiin tilata siihen aikaan sepältä eniten. Pajalta kun käveli mäen alas, niin olin kahden kaupan välissä, jotka olivat toisiaan vastapäätä. Niiden pakastearkuista löytyi lapsuuteni parhaat jäätelöpuikot. Kauppojen takana jatkuivat taas Pohjanmaan loputtomat peltoaukeat.
Jossain vaiheessa Pohjanmaan lakeudet vaihtuivat hämäläiseen maisemaan. Vahvin muisto muuton jälkeiseltä ajalta on omakotitalomme seinä, joka oli täynnä kärpäsiä. Sen muurista tihkui myös sitkeää pikeä, joka taisi toimittaa tuolloin myös purukumin virkaa. Talon vieressä oli kolme lautainen keinu, joka houkutteli hyppäämään mahdollisimman pitkälle. Alastulo tapahtui kovalle nurmikolle, joka hieman hillitsi vauhtia. Pihan reunalta alkoi kasvimaa, joka sai talvella pinnalleen napakelkan. Isä kaivoi ensin maahan keskitolpan, johon päähän akseloitiin pitkä puomi. Sen toiseen päähän kiinnitettiin kelkka. Se kiersi ympyrän muotoista rataa, joka oli jäädytetty mahdollisimman liukkaaksi. Isäni työntäessä puomin lyhyemmästä päästä sai kelkka välillä sellaisen vauhdin, että keskipakoisvoima lennätti pienen kyytiläisen rataa reunustavaan lumihankeen. Lapsuuteni karuselli, jota parempaa vauhtia en tainnut saada edes Linnanmäellä.