Ikääntyessä näkökenttä kuulemma kapenee. Se tuskin on ongelma niin kauan, kun pää kääntyy edes jonkin verran sivulle päin. Paljon pahempaa kuitenkin on tulossa, kun roskis täyttyy vuosikalentereista. Ei pidä unohtaa, että ikääntyminen on myös luovuttamista ja karsimista. Toki se on myös säästämistä, sillä jossain vaiheessa on turha ostaa mitään, joka kestää kymmeniä vuosia. Vanhuuden pitäisi siis lisätä kertakäyttökulttuuria. Onkohan tuota kukaan koskaan tutkinut? Todellisuudessa näin ei varmaankaan tapahdu, koska ostamalla kestäviä tuotteita samalla huijaa itseänsä. Tämän ”viisauden” logiikka on siinä, että sitä uskottelee pysyvänsä ainakin tuon ja tuon tavaran eliniän hengissä. Vanheneminen lisää luultavasti itsensä huijaamista.
Ikääntyminen muistuttaa itsestään joka aamu, kun nouset sängystä ja yrität oikaista kroppaasi kiiruhtaessasi veskiin tyhjentämään pakottavaa rakkoa. Tämä on ihanaa arjen realismia, joka opettaa rehellisyyteen. Samalla se myös kouluttaa keskittymään olennaisimpiin asioihin. On turha kuvitella, että aikani riittää edes niiden kirjojen lukemiseen, jotka täyttäisivät lopullisesti uteliaan mieleni. Joten maailmankaikkeuden mysteerien lopullinen ratkaisu jää jälkipolvieni ratkaistavaksi. Toisaalta päätyseinän häämöttäessä, sitä alkaa keskittyä olennaiseen. Lopultakin ymmärtää, että elämässä on vain yksi tärkeä asia ja se on pysyä hengissä. Ja sekin taitaa olla vain läinnä itsekästä anelua.
Viikatemiehen viimeinen survaisu ei ole leikin asia. Siihen kannattaa valmistautua keräämällä itseironian pisteitä pussiinsa. Itseironia on omien kokemusteni pohjalta paras yleislääke, sillä se auttaa lähes joka vaivaan. Jos hyvin käy, niin tuolle tuimakasvoiselle kaverille ehkä ehtii esittäytymään ennen sukeltamista siihen samaan pimeyteen, josta tänne syntyessämme putkahdimme. Se on paljon lohdullisempaa, kuin syntyä uudelleen tai joutua jonkinlaisen taivaallisen järjestelmän tahdottomaksi rattaaksi. Minusta ainakin ajatus, että seisoisin enkelikuoron takarivissä laulamassa Hoosiannaa ikuisesti, on kieltämättä puistattavaa.