{"id":960,"date":"2010-05-29T21:08:09","date_gmt":"2010-05-29T18:08:09","guid":{"rendered":"http:\/\/aikaihminen.com\/?p=960"},"modified":"2024-09-04T08:05:53","modified_gmt":"2024-09-04T05:05:53","slug":"960","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=960","title":{"rendered":"Knut Hamsun"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Luin nuorempana melko paljon kirjallisuudenhistoriaa. Kaksitoistaosainen Kansojen kirjallisuus on edelleen hyllyss\u00e4ni, vaikka en olekaan selaillut sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 kovinkaan usein viime vuosina. Jossain vaiheessa olen p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt ostaa sen rinnalle Pekka Vartiaisen uutukaisen samasta aiheesta. Seh\u00e4n on luettava jo pelk\u00e4st\u00e4 kunnioituksesta, sill\u00e4 tuon tuhatsivuisen teoksen kirjoittaminen on varmaan vaatinut useita ty\u00f6tunteja. Ja historiahan harvemmin vanhenee, vain tarkentuu. Kirjailijoista tehd\u00e4\u00e4n uusia arvioita, joissa n\u00e4kyy oman ajan tutkimuksen vaihtuvat metodit. Erilaiset painopisteet tulevat ja menev\u00e4t. Tosin ne kaikki tuovat sanataiteen edustajia l\u00e4hemm\u00e4ksi lukijaa, kertoessaan jotain uutta kirjailijan tuotannosta ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Se on sitten toinen juttu, ett\u00e4 onko lopullinen arvio l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 totuutta vai fiktiota. Itse uskon enemm\u00e4n j\u00e4lkimm\u00e4iseen. En ole n\u00e4iss\u00e4 blogikirjoituksissani nostanut estetiikka kovinkaan korkealle ja syyst\u00e4kin. Se on vain niin kummallista, ett\u00e4 jostain joko pit\u00e4\u00e4 tai ei. Tuo yksinkertaisuus on jopa hieman pelottavaa. Se on sitten toinen juttu, kuinka paljon erin\u00e4iset nyanssit hiipiv\u00e4t ihon alle. Joillekin riitt\u00e4\u00e4, kun kirja on j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 ja se v\u00e4litt\u00e4\u00e4 jotain tuttua johon voi samastua. Sill\u00e4 ei ole niin suurta merkityst\u00e4, ett\u00e4 onko teksti hiottua vai ei. Sitten on meit\u00e4 lukijoita, jotka hakevat mielikuvia ja tunnelmia rivien v\u00e4list\u00e4. Hyv\u00e4 kirja pit\u00e4\u00e4 olla enemm\u00e4n kuin el\u00e4m\u00e4 ja sen pit\u00e4\u00e4 kertoa aiheestaan sellaistakin, mit\u00e4 siin\u00e4 ei edes varsinaisesti ole. Taiteen voima on sen mahdollisuudessa tehd\u00e4 el\u00e4m\u00e4lle mit\u00e4 se haluaa, kunhan logiikka s\u00e4ilyy.<\/p>\n\n\n\n

Norja on kaunis maa. Se on my\u00f6s tuottanut mainioita taiteilijoita. Klassisen musiikin suurimpia mestareita on Edward Grieg, jonka teokset maalaavat vieh\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 kuvia tuosta maasta ja sen vuonoista. Ihastelin niit\u00e4 itsekin nuoruudessani, kun mutkittelin Atlantin puoleista rannikkoa autolla ja moottoripy\u00f6r\u00e4ll\u00e4. Er\u00e4s upeimpia hetki\u00e4 oli, kun sain mahdollisuuden kuunnella Bergenin tuomiokirkossa paikallisen urkurin soittoa. Taisin vapista tuon esityksen ajan mielihyv\u00e4st\u00e4 ja hyv\u00e4 etten polvistunut alttarille kiitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kokemuksesta, joka muistuu mieleeni viel\u00e4 vanhempanakin, kun vaihdan rokin v\u00e4lill\u00e4 urkupillien kiehtovaan \u00e4\u00e4nimaailmaan.<\/p>\n\n\n\n

Mutta kirjallisuuden historiakin olisi k\u00f6yhempi ilman Knut Hamsunia. Ihastuin tuohon kertojaan nuorena miehen\u00e4, kun yritin tutustua j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti maailmankirjallisuuden suuriin nimiin. Se oli sit\u00e4 aikaa, kun sain jopa luettua Kalevalan l\u00e4vitse. Tosin tuo rupeama kesti melko pitk\u00e4\u00e4n ja se oli sopivasti tauotettu. En tied\u00e4 pit\u00e4isik\u00f6 minulle antaa siit\u00e4 mitali, sill\u00e4 meit\u00e4 suomalaisia on varmaan melko v\u00e4h\u00e4n, jotka ovat siihen pystyneet. Homeros ja Ilias ovat edelleen avaamista vailla ja taitavat siihen tilaan j\u00e4\u00e4d\u00e4kin. En edes lukenut \u00e4\u00e4neen sit\u00e4 lapsilleni, kun n\u00e4m\u00e4 olivat pieni\u00e4. Sain nimitt\u00e4in vasta my\u00f6hemmin tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 heksametripoljento on rauhoittavaa ja nukuttavaa. Olisi varmaan tullut halvemmaksi nuotittaa Odysseyksen retki\u00e4 pinnas\u00e4ngyn edess\u00e4, kun ajella autolla ymp\u00e4ri kyl\u00e4\u00e4 ja kuulostella, koska takapenkilt\u00e4 kuuluu tasainen tuhina.<\/p>\n\n\n\n

Knut Hamsun kuoli pari vuotta my\u00f6hemmin, kun itse synnyin. En siis voi olla h\u00e4nen inkarnaationsa, vaikka se kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tuottaisikin mielihyv\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 sill\u00e4 varauksella kuitenkin, ett\u00e4 j\u00e4tet\u00e4\u00e4n ideologinen el\u00e4m\u00e4nkaari ja sen rumat notkahdukset pois. Jos Knut olisi el\u00e4nyt muutama kuukautta pidemp\u00e4\u00e4n, niin h\u00e4n olisi t\u00e4ytt\u00e4nyt 93-vuotta. Pitk\u00e4 ik\u00e4 tiesi my\u00f6s leppoisia p\u00e4ivi\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4nelle j\u00e4i yli kolmekymment\u00e4 vuotta aikaa t\u00f6rs\u00e4t\u00e4 vuonna 1920 saamansa Nobelin kirjallisuuspalkinto. Hamsunin el\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan kulkenut t\u00e4m\u00e4n suunnitelman mukaisesti. H\u00e4n teki el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 suurimman virheen ihaillessaan julkisesti natsi-Saksan politiikkaa ja kulttuuria. Moka oli viel\u00e4 kertaluokkaa suurempi, h\u00e4nen toivottaessaan Aatun sotilaat tervetulleiksi Norjaan, kun n\u00e4m\u00e4 miehittiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n vuonojen maan vuonna 1940. H\u00e4n tuki my\u00f6s avoimesti \u00e4\u00e4rioikeistolaisen Vidkun Quislingin nukkehallitusta. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n sai maanpetturina kuulan kalloonsa sodan j\u00e4lkeen, vaikka Norjasta oli poistettu kuolemantuomio jo monta kymment\u00e4 vuotta aikaisemmin.<\/p>\n\n\n\n

Knut sai my\u00f6s puristaa Hitlerin ja Goebbelsin k\u00e4tt\u00e4. J\u00e4lkimm\u00e4iselle h\u00e4n l\u00e4hetti ihailunsa merkiksi my\u00f6hemmin saamansa Nobelin palkinnon. Jos Hamsun ei olisi ollut arvostettu kirjailija, niin h\u00e4net olisi melko varmasti teloitettu tai ainakin suljettu vankilaan, kun oli j\u00e4lkiselvittelyjen aika. Omaisuuden menetyksen lis\u00e4ksi h\u00e4n selvisi vain jaksolla psykiatrisessa sairaalassa. Siin\u00e4 taisi tosin menn\u00e4 samall Nobelin palkintorahatkin valtion pohjattomaan kassaan. Ehk\u00e4 se oli h\u00e4nelle aivan oikein, sill\u00e4 h\u00e4n naputteli viikko Hitlerin kuoleman j\u00e4lkeen t\u00e4lle muistokirjoituksen, jossa ei ylistyssanoja puuttunut. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n Adolf oli taistelija, joka \u201duhrasi el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ihmiskunnan puolesta\u201d. H\u00e4n luonnehti Hitleri\u00e4 my\u00f6s \u201cilosanoman ja oikeuden profeetaksi\u201d. Olisi olettanut h\u00e4nen jo t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa puristaneen huulet tiukasti vastakkain ja tuominneen edes j\u00e4lkij\u00e4tt\u00f6isesti tuon Saksan johtajan teot. Osoittaa melkoista arvostelukyvytt\u00f6myytt\u00e4 ja typeryytt\u00e4 ylist\u00e4\u00e4 tuota vallank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4 tilanteessa, jossa sota oli jo h\u00e4vitty.<\/p>\n\n\n\n

Mutta Knut Hamsun oli ja on edelleen loistava kertoja. Vaikka ideologinen ajatusmaailma sai tukea hallinnolta, jossa politiikkaa tehtiin veriset kyyn\u00e4rp\u00e4\u00e4t edell\u00e4, niin se ei tee h\u00e4nest\u00e4 huonompaa kirjailijaa. Onneksi nuo kaksi asiaa on kuitenkin helppo erottaa toisistaan. Ainakin siin\u00e4 tapauksessa, jos ihailee mestarin k\u00e4denj\u00e4lki\u00e4 ja poikkeuksellisia lahjoja.<\/p>\n\n\n\n

Knut ei ollut kouluja k\u00e4ynyt mies, sill\u00e4 h\u00e4nen kerrotaan k\u00e4yneen sit\u00e4 vain 252 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Onneksi sukulaismiehell\u00e4 oli kirjasto, jossa h\u00e4n viihtyi jo teini-i\u00e4ss\u00e4. Mit\u00e4p\u00e4 sit\u00e4 kuluttamaan aikaansa luokkahuoneissa, jos jo poikasena tiesi el\u00e4tt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 itsens\u00e4 joskus kirjailijana. El\u00e4m\u00e4 kuljetti nuoren miehen muutamaksi vuodeksi rapakon taakse ja toi melko pian takaisin Norjaan. Kaukomaiden kokemuksista syntyi kuitenkin ensimm\u00e4iset kirjoitukset. Todellinen l\u00e4pimurto oli kuitenkin esikoisteos \u201dN\u00e4lk\u00e4\u201d, jota luonnehditaan Norjan ensimm\u00e4iseksi moderniksi romaaniksi. Siin\u00e4 on jo n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 Hamsunin, jopa agressiivinen, vastenmielisyys sivistyst\u00e4 kohtaan. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n maa on ihmisen ainoa t\u00e4yttymys. Hamsunin kirjoissa on vaeltajia, yksin\u00e4isi\u00e4 kulkijoita ja ihmisi\u00e4, jotka raivaavat tuota maata, johon h\u00e4nell\u00e4 oli panteistinen suhde. T\u00e4m\u00e4 primitiivisyys tulee esille 1917 julkaistussa romaanissa \u201dMaan siunaus\u201d, josta h\u00e4nelle my\u00f6nnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto. Se on kertomataiteen suurta juhlaa, sill\u00e4 Hamsunin kyky kuvailla tapahtumia ja luontoa on taitavaa kyn\u00e4nk\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Tuo oli se alue h\u00e4nen teoksissaan, joka sai minut polvilleen ja lukemaan kaikki suomennokset l\u00e4vitse. Kiitos kuuluu my\u00f6s J.A Hollolle, jonka k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ovat loistavia.<\/p>\n\n\n\n

Hamsunin teoksia pidet\u00e4\u00e4n edelleen klassikkoina. H\u00e4n kirjoitti el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana yli 40 kirjaa ja niist\u00e4 on tehty mittava m\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4. Knut Hamsunin kerrotaan vaikuttaneen l\u00e4hes kaikkiin elossa oleviin kirjailijoihin jossain m\u00e4\u00e4rin. Se on paljon taiteilijalta, jonka el\u00e4m\u00e4n sotkuiset vaiheet eiv\u00e4t saa varmaankaan mink\u00e4\u00e4nlaista tukea muilta taiteen tekij\u00f6ilt\u00e4. Ehk\u00e4 heillekin riitt\u00e4\u00e4 vain luomisen kautta syntynyt tuote, niin kuin itsellenikin.<\/p>\n\n\n\n

<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luin nuorempana melko paljon kirjallisuudenhistoriaa. Kaksitoistaosainen Kansojen kirjallisuus on edelleen hyllyss\u00e4ni, vaikka en olekaan selaillut sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 kovinkaan usein viime vuosina. Jossain vaiheessa olen p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt ostaa sen rinnalle Pekka Vartiaisen uutukaisen samasta aiheesta. Seh\u00e4n on luettava jo pelk\u00e4st\u00e4 kunnioituksesta, sill\u00e4 tuon tuhatsivuisen teoksen kirjoittaminen on varmaan vaatinut useita ty\u00f6tunteja. Ja historiahan harvemmin vanhenee, vain tarkentuu. Kirjailijoista … Jatka lukemista ”Knut Hamsun”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-960","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/960","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=960"}],"version-history":[{"count":34,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/960\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6593,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/960\/revisions\/6593"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=960"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=960"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=960"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}