{"id":911,"date":"2010-05-25T11:16:35","date_gmt":"2010-05-25T08:16:35","guid":{"rendered":"http:\/\/aikaihminen.com\/?p=911"},"modified":"2024-09-04T08:12:18","modified_gmt":"2024-09-04T05:12:18","slug":"esperanto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=911","title":{"rendered":"Esperanto"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tutustuin esperantoon siin\u00e4 i\u00e4ss\u00e4, kun Vanhaa vallattiin. Toki en ollut itse mukana tuossa tapahtumassa, jossa vaadittiin muutoksia yliopiston opetukseen ja hallintoon. Tuskin taisin edes ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tuon episodin merkityst\u00e4 silloin. El\u00e4m\u00e4ni mutkitteli aivan muualla. Olin muutama kuukautta aiemmin saanut suoritettua ammattikoulun loppuun ja p\u00e4\u00e4ssyt sen j\u00e4lkeen t\u00f6ihin kuorma-autokorjaamolle, josta en onneksi en\u00e4\u00e4 muista kovinkaan paljoa. Mieleeni on j\u00e4\u00e4nyt vain likaiset k\u00e4det, joita en meinannut saada mill\u00e4\u00e4n puhtaaksi. Taskussa oli my\u00f6s juuri hankittu ajokortti eli tulevaisuus oli taivasta my\u00f6ten sel\u00e4ll\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Poliittinen ajatteluni oli kaiketi tuohon aikaan melkoista kynn\u00f6speltoa; toki se on sit\u00e4 viel\u00e4kin. En ole koskaan ymm\u00e4rt\u00e4nyt tuosta taiteenlajista kovinkaan paljoa, mutta keskustelen kyll\u00e4 ajankohtaisista asioista hyvinkin sujuvasti. En muista mit\u00e4 tuossa pellossani silloin kuusikymment\u00e4luvun loppupuolella kasvoi, mutta esperanton my\u00f6t\u00e4 se ainakin muutti v\u00e4ri\u00e4. Harmaa pelto vaihtui kauttaaltaan punaiseksi. Kasvu oli kiihke\u00e4\u00e4 ja sain leikata satoa l\u00e4hes p\u00e4ivitt\u00e4in. &nbsp;N\u00e4k\u00f6ala ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n yhteiskuntaan ja sen lainalaisuuksiin sai selke\u00e4mm\u00e4n suunnan, kun tilasin Kiinasta El Popola \u010cinio-lehden. Se tuki mukavasti tuota uutta harrastustani kansainv\u00e4lisen kielen parissa. Kulttuurivallankumous oli parhaillaan t\u00e4ydess\u00e4 kukassa ja se sai paljon palstatilaa tuossa julkaisussa. Muistan viel\u00e4kin nuo v\u00e4rikyll\u00e4isill\u00e4 kuvilla t\u00e4ytetyt sivut, jotka esittiv\u00e4t puhemies Maota, tanssivia lapsia ja puuhakkaita ty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 punainen kirja k\u00e4dess\u00e4\u00e4n. Ja jokaisessa otoksessa&nbsp;hymyiltiin. P\u00e4\u00e4ttelin siis, ett\u00e4 Kiinassa menee todella hyvin. Ahmin nuo artikkelit sanakirja k\u00e4dess\u00e4ni ja sain tiet\u00e4\u00e4 kuinka porvarillinen hapatus sai antaa tiet\u00e4 uudelle ihmiselle. Nyt j\u00e4lkik\u00e4teen tietenkin hymyilytt\u00e4\u00e4 tuo kritiikit\u00f6n suhtautumiseni surulliseen tapahtumaan, joka johti t\u00e4m\u00e4n nuoren valtion kaaokseen ja l\u00e4hes uuteen sis\u00e4llissotaan. Tilasin my\u00f6s jossain vaiheessa Kiinasta harmaan karvahatun ja Maon pienen punaisen kirjan. Pahalle haisevassa p\u00e4\u00e4hineess\u00e4ni oli pienet l\u00e4p\u00e4t isompien lerputtimien p\u00e4\u00e4ll\u00e4, tarkalleen korvien kohdalla. Se painui my\u00f6s niin syv\u00e4lle otsalle, ett\u00e4 tuskin n\u00e4in sen alta yhtik\u00e4s mit\u00e4\u00e4n. Siin\u00e4 taisi olla aimo annos symboliikkaa, mit\u00e4 en silloin ymm\u00e4rt\u00e4nyt.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"567\" height=\"699\" src=\"https:\/\/ajatusmatka.net\/wp-content\/uploads\/msedge_T93t5fhPmf-Edit.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-6595\" style=\"width:221px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/ajatusmatka.net\/wp-content\/uploads\/msedge_T93t5fhPmf-Edit.jpg 567w, https:\/\/ajatusmatka.net\/wp-content\/uploads\/msedge_T93t5fhPmf-Edit-243x300.jpg 243w\" sizes=\"auto, (max-width: 567px) 85vw, 567px\" \/><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Seuraavaksi p\u00e4\u00e4aiheeseen eli itse kielen pariin. Koska kyseess\u00e4 on keinotekoinen luomus, niin sill\u00e4 on tietenkin oma jumalansa. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa h\u00e4n oli puolanjuutalainen silm\u00e4l\u00e4\u00e4k\u00e4ri L. L. Zamenhof (1859-1917), jonka ajatuksena oli luoda helposti opittava kieli k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi kansainv\u00e4lisess\u00e4 kommunikoinnissa. Tuota l\u00e4ht\u00f6kohtaa p\u00f6nkitti juutalaisten puhuma jiddish, jota he k\u00e4yttiv\u00e4t maanpaon aikana. Se oli juutalaissaksaa, joka oli heprean, saksan, puolan ja ven\u00e4j\u00e4n sekoitusta. Jiddish ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tuntenut kielioppia. Kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 uuden kielen Zamenhofin ajatuksena oli, ett\u00e4 juutalaisista tulisi yhteiskunnan hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 j\u00e4seni\u00e4. H\u00e4n suunnitteli ensin tuohon teht\u00e4v\u00e4\u00e4n latinaa, mutta huomasi melko pian, ett\u00e4 se on aivan liian vaikeaa. Ei ihme, sill\u00e4 latinan verbien taivuttelun vaatinee melkoisesti innostusta ja aikaa. H\u00e4n hylk\u00e4si my\u00f6s englannin kielen. Jos l\u00e4ht\u00f6kohtana on pit\u00e4\u00e4 kielioppi yksinkertaisena ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen\u00e4, niin nuo p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ovat t\u00e4ysin ymm\u00e4rrett\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Zamenhofin ongelmana oli my\u00f6s sanasto, jonka h\u00e4n halusi pit\u00e4\u00e4 mahdollisimman pienen\u00e4. &nbsp;Siihen auttoi etu- ja j\u00e4lkiliitteet, joiden avulla h\u00e4n sai puristettua sen tuhannen sanan kokoiseksi. N\u00e4m\u00e4 h\u00e4n noukki germaanisista ja romaanisista kielist\u00e4, muuttaen ne esperanton kieliopin vaatimusten mukaisiksi. Ne olivat my\u00f6s tuttuja mahdollisimman monelle. Zamenhof teki t\u00f6it\u00e4 erilaisten k\u00e4\u00e4nn\u00f6sten parissa vuosia n\u00e4hd\u00e4kseen, mitk\u00e4 h\u00e4nen kielitieteellisist\u00e4 teorioistaan toimivat. H\u00e4n k\u00e4\u00e4nsi jopa Raamatun ja osan Shakespearen teoksia luomalle kielelleen. H\u00e4n julkaisi vuonna 1887 virallisesti esperanton idean ja rakenteen. Nuo kohdat k\u00e4ytiin l\u00e4vitse vihkosessa, joka sai nimekseen Unua Libro. Tuosta on melkoinen ajallinen harppaus t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Esperanto on kuitenkin kehittynyt reilun sadan vuoden aikana, vaikka mik\u00e4\u00e4n ylikansallinen elin ei olekaan ottanut sit\u00e4 virallisesti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. &nbsp;Sen ymp\u00e4rille on muodostunut puhujayhteis\u00f6, joka hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kielt\u00e4 jatkuvasti. Sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esim. matkustamiseen, kirjeenvaihtoon, kulttuurivaihtoon, kokouksiin, kirjallisuuteen ja kielineuvontaan. Esperanto on my\u00f6s tiett\u00e4v\u00e4sti ainoa keinotekoinen kieli, jolla on syntyper\u00e4isi\u00e4 puhujia. Sit\u00e4 on puhuttu harrastajien kotona ja lapset ovat oppineet sen siin\u00e4 kuin jonkin muunkin kielen. Arvioidaan, ett\u00e4 noin tuhat henkil\u00f6\u00e4 puhuu esperanto \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n ja kymmenkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 usein.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Itse osaan tuota kielt\u00e4 viel\u00e4 sen verran, ett\u00e4 pystyn lukemaan sill\u00e4 auttavasti. Tuo alussa mainitsemani El Popola \u010cinio ilmestyy my\u00f6s edelleen. Esperanto-kielisi\u00e4 radiol\u00e4hetyksi\u00e4 risteilee eetteriss\u00e4 ja kirjoja k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n. Omassa hyllyss\u00e4ni on Sep fratoj (Seitsem\u00e4n veljest\u00e4), jota pidet\u00e4\u00e4n tarkimpana k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u00e4 tuosta Aleksis Kiven mestariteoksesta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Miksi esperantosta ei ole tullut sitten kaikkien ihmisten yhteist\u00e4 kielt\u00e4? T\u00e4m\u00e4 on ihmeellist\u00e4, koska se voitaisiin opettaa koulussa yhden lukuvuoden aikana ja siirt\u00e4\u00e4 samalla lopullisesti inhottavat kieliongelmat sivuun. Esperanto on vivahderikas kieli ja sen sanastoa voidaan kartuttaa ajan mukaiseksi, joten tuoltakaan ei l\u00f6ydy syyt\u00e4 hyljeksi\u00e4 t\u00e4t\u00e4 Zamenhofin luomusta. Ehk\u00e4 se on vain niin, ett\u00e4 kieli on politiikkaa ja politiikka kielt\u00e4. Esperanto olisi liian neutraali vaihtoehto tuolle kent\u00e4lle, jossa on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 omien ajatusten tukemiseen kaikkia mahdollisia keinoja. Hitler k\u00e4vi my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n kielen ja sen kannattajien kimppuun 1930-luvulta l\u00e4htien. H\u00e4n piti sit\u00e4 ep\u00e4nationalistisena, koska sen tarkoitus oli yhdist\u00e4\u00e4 vain juutalaisia. Hyvinkin loogista ajattelua miehelt\u00e4, joka toimi niin kuin opettikin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lopuksi viel\u00e4 muutama sana tuosta esperanton rakenteesta. Sen kielioppi taitaa mahtua parille sivulle. Siin\u00e4 ei ole poikkeuksia ja verbien taivuttelukin k\u00e4y helposti. Yhdest\u00e4 juurisanasta voi p\u00e4\u00e4tteill\u00e4 ja sanaluokkia vaihtamalla muodostaa jopa kymmeni\u00e4 eri muunnoksia. Sanat siis muodostuvat vartalosta, siihen mahdollisesti liitett\u00e4vist\u00e4 etu- ja j\u00e4lkiliitteist\u00e4, sek\u00e4 p\u00e4\u00e4tteest\u00e4, joka ilmaisee sanaluokan tai verbin aika- ja tapamuodon. Netist\u00e4 l\u00f6ytyy ilmaisia kursseja, joiden avulla voi opetella tuota kielt\u00e4, jonka Zamenhof ajatteli joskus yhdist\u00e4v\u00e4n koko ihmiskunnan. H\u00e4n oli ehk\u00e4 naivisti, mutta heit\u00e4kin tarvitaan. J\u00e4lkiviisaus kun ei ole viisautta; se on vain sana jolla ei ole vaatteita.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tutustuin esperantoon siin\u00e4 i\u00e4ss\u00e4, kun Vanhaa vallattiin. Toki en ollut itse mukana tuossa tapahtumassa, jossa vaadittiin muutoksia yliopiston opetukseen ja hallintoon. Tuskin taisin edes ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tuon episodin merkityst\u00e4 silloin. El\u00e4m\u00e4ni mutkitteli aivan muualla. Olin muutama kuukautta aiemmin saanut suoritettua ammattikoulun loppuun ja p\u00e4\u00e4ssyt sen j\u00e4lkeen t\u00f6ihin kuorma-autokorjaamolle, josta en onneksi en\u00e4\u00e4 muista kovinkaan paljoa. Mieleeni &hellip; <a href=\"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=911\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Esperanto&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-911","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/911","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=911"}],"version-history":[{"count":52,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/911\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6600,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/911\/revisions\/6600"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=911"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=911"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=911"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}