{"id":887,"date":"2010-05-21T23:24:56","date_gmt":"2010-05-21T20:24:56","guid":{"rendered":"http:\/\/aikaihminen.com\/?p=887"},"modified":"2024-09-04T08:13:35","modified_gmt":"2024-09-04T05:13:35","slug":"kestaa-se-hehkulamppu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=887","title":{"rendered":"Kest\u00e4\u00e4 se – hehkulamppu"},"content":{"rendered":"\n

Ostamani hehkulampun kotelossa mainitaan, ett\u00e4 lampun k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n vuosi. Se on melko paljon, sill\u00e4 onhan vuodessa kaksitoista kuukautta ja asunto t\u00e4ynn\u00e4 pimeit\u00e4 nurkkia. Eli tuo lupaus kuulostaa ihan kohtuulliselta t\u00e4ss\u00e4 maailmassa, jossa monenkin esineen k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4 l\u00e4hestyy uhkaavasti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottop\u00e4iv\u00e4\u00e4. Mutta kukapa sit\u00e4 haluaisikaan ajaa samalla autolla kolmekymment\u00e4 vuotta tai h\u00f6lkytell\u00e4 iltalenkki\u00e4 vaarilta perityiss\u00e4 verkkareissa? Joten ainakin joidenkin tuotteiden lyhyt elinaika antaa mukavasti pirteytt\u00e4 ja vaihtelua el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme, joka saattaa luiskahtaa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n helposti tyls\u00e4n struktuurin pohjattomaan monttuun.<\/p>\n\n\n\n

Mutta pieni kertaus valaistuksen historiaan. Unohdetaan \u00f6ljylamput ja aloitetaan s\u00e4hk\u00f6\u00e4 kuluttavasta kaarilampusta. Sen keksi englantilainen herrasmies Sir Humphry Davy melko tarkalleen kaksisataa vuotta sitten. Oivallus oli t\u00e4m\u00e4: jos kahteen hiilipuikkoon johdetaan s\u00e4hk\u00f6virtaa, niin niiden v\u00e4lille syntyv\u00e4 valokaari antoi mukavasti valkoista valoa. Hiilipuikot tietenkin kuluivat, joten seuraavaksi kehitettiin lamppuihin mekanismi, jolla voitiin siirt\u00e4\u00e4 elektrodien et\u00e4isyytt\u00e4 toisistaan. Nappuloita v\u00e4\u00e4nneltiin jonkin aikaa, kunnes nuo puikot p\u00e4\u00e4tettiin sijoittaa jalokaasut\u00e4ytteisiin lasiputkiin. Nyt saatiin nauttia tuon alkeellisen lampun tehosta jopa 100 tuntia, ennen kuin se paloi loppuun. Uusi keksint\u00f6 sai melko pian t\u00f6it\u00e4kin, sill\u00e4 sit\u00e4 alettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 merenkulun merkkivalona. Kaarilamput ovat viel\u00e4kin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, sill\u00e4 er\u00e4s kohde on elokuvaprojektorit. Jossain vaiheessa kehityst\u00e4 hiililanka on kuitenkin muuttunut volframiksi.<\/p>\n\n\n\n

Seuraava henkil\u00f6 lampun kehityksen historiassa oli Warren De La Rue, joka sijoitti platinumista tehdyn kierukan lasiputken sis\u00e4\u00e4n. Lamppu valaisi ihan mukavasti, mutta platinumin kalliista hinnasta johtuen se ei p\u00e4\u00e4ssyt koskaan kaupalliseen tuotantoon.  T\u00e4m\u00e4 tapahtui vuonna 1820<\/p>\n\n\n\n

Englanti tuntuu olevan eturintamassa lampun kehityksess\u00e4, sill\u00e4 vuonna 1860 Joseph Wilson Swan patentoi ensimm\u00e4isen varsinaisen hehkulampun. Siin\u00e4 valoa antoi hiililanka, joka oli sijoitettu l\u00e4hes tyhj\u00e4ksi imetyn kuvun sis\u00e4\u00e4n. Ongelmia oli t\u00e4ss\u00e4kin keksinn\u00f6ss\u00e4, sill\u00e4 se valaisi melko huonosti. H\u00e4n esittelikin parannetun mallin vuonna 1875, jossa hiililanka oli valmistettu puuvillasta.<\/p>\n\n\n\n

Nyt astuu n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle Thomas Edison, jonka lampussa oli my\u00f6s puuvillasta tehty hiililanka. Sen paloaika oli jopa 40 tuntia. Tuo aika saatiin pidennetty\u00e4 1200 tuntiin, kun puuvillan paikalle sijoitettiin karbonisoitu bambulanka. Edison sai patentin ja h\u00e4nen lamppunsa oli ensimm\u00e4inen kaupallisesti menestynyt malli.  Vuonna 1880 Edison\u2019s Menlo Park Laboratory tuotti jo 130 000 k\u00e4sintehty\u00e4 lamppua.<\/p>\n\n\n\n

Edisonin lampun ongelmana oli kuitenkin valotehon asteittainen v\u00e4heneminen, sill\u00e4 bambulanka mustasi pikku hiljaa lasikuvun sis\u00e4pinnan. Tuohon ongelmaan l\u00f6ytyi parannus vasta, kun Willis Whitney kehitti metallip\u00e4\u00e4llysteisen hiililangan. T\u00e4st\u00e4 olikin jo lyhyt matka nyky\u00e4\u00e4nkin viel\u00e4 k\u00e4yett\u00e4v\u00e4\u00e4n volframiin.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Sain ajatuksen t\u00e4h\u00e4n artikkeliin uutisesta, jossa kerrottiin <\/strong>Kaliforniassa sijaitsevan Livermore-Pleasantonin paloaseman tiloissa olevasta hehkulampusta, jolla on jo ik\u00e4\u00e4 107 vuotta. N\u00e4ist\u00e4 viimeiset nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta se on palanut yht\u00e4jaksoisesti. Vuonna 2001 lamppu t\u00e4ytti sata vuotta ja vieraita oli ollut tuossa juhlatilaisuudessa l\u00e4hemm\u00e4s tuhat. Paikalla k\u00e4y my\u00f6s turisteja jatkuvana virtana.<\/p>\n\n\n\n

Tuon k\u00e4sinpuhalletun, nelj\u00e4-wattisen lampun on valmistanut Ohiolainen Shelby Electric Company. Tuskin tuo lasinpuhaltaja, joka puhalsi hehkulangan ymp\u00e4rille yksil\u00f6llisen kuvun, olisi voinut kuvitellakaan, ett\u00e4 h\u00e4nen tuotteensa valaisee viel\u00e4 reilun sadan vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ostamani hehkulampun kotelossa mainitaan, ett\u00e4 lampun k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n vuosi. Se on melko paljon, sill\u00e4 onhan vuodessa kaksitoista kuukautta ja asunto t\u00e4ynn\u00e4 pimeit\u00e4 nurkkia. Eli tuo lupaus kuulostaa ihan kohtuulliselta t\u00e4ss\u00e4 maailmassa, jossa monenkin esineen k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4 l\u00e4hestyy uhkaavasti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottop\u00e4iv\u00e4\u00e4. Mutta kukapa sit\u00e4 haluaisikaan ajaa samalla autolla kolmekymment\u00e4 vuotta tai h\u00f6lkytell\u00e4 iltalenkki\u00e4 vaarilta perityiss\u00e4 verkkareissa? Joten … Jatka lukemista ”Kest\u00e4\u00e4 se – hehkulamppu”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-887","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/887","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=887"}],"version-history":[{"count":28,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/887\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6602,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/887\/revisions\/6602"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=887"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=887"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=887"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}