{"id":8687,"date":"2026-09-02T08:55:25","date_gmt":"2026-09-02T05:55:25","guid":{"rendered":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=8687"},"modified":"2026-09-02T17:46:15","modified_gmt":"2026-09-02T14:46:15","slug":"hannu-lintu-kapellimestari","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=8687","title":{"rendered":"Pekka Hako – Linnunradalla"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Muutama vuosikymmen sitten k\u00e4vin is\u00e4ni kanssa lyhyen keskustelun, joka koski orkesterin johtamista. Ajatustenvaihto kesti vain muutaman virkkeen verran, kun faija paukautti tukevan pisteen keskustelun p\u00e4\u00e4tteeksi. H\u00e4n oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 orkesteri osaa hoitaa hommansa ilman tahtipuikkoa heiluttavaa kapellimestaria, joka h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n oli turhake ja samalla ehk\u00e4 my\u00f6s jossain m\u00e4\u00e4rin naurettava. Jos is\u00e4ni olisi el\u00e4nyt 1600 tai 1700-luvulla niin h\u00e4n olisi ollut oikeassa. Noiden vuosisatojen aikana orkesterit olivat pieni\u00e4, joten johtamiseen kelpasi oikein hyvin vaikka ensiviulisti tai cembalisti.<\/p>\n\n\n\n

Kun siirryttiin romantiikan aikakaudelle, niin orkesterit kasvoivat merkitt\u00e4v\u00e4sti ja musiikki sis\u00e4lsi enemm\u00e4n nyansseja. Tuon nuottikaaoksen laittaminen hyv\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestykseen vaati kapellimestarin. Teht\u00e4v\u00e4\u00e4 avitti my\u00f6s tahtipuikko, joka ilmestyi orkesterijohtajan k\u00e4den jatkeeksi 1820-luvulla. Ja kun harpataan muutama vuosikymmen yli ja astutaan vuosisadan loppupuolelle, niin kapellimestarin rooli oli jo muuttunut tahdinly\u00f6j\u00e4st\u00e4 taiteelliseksi tulkitsijaksi. N\u00e4in esitys muuttui kapellimestarin n\u00e4k\u00f6iseksi ja kuuntelijalle j\u00e4i arvioitavaksi, kenen orkesterijohtajan n\u00e4kemys miellytti enemm\u00e4n. Itse tuskin erotan eri kapellimestarien viilaamia lopputuloksia toisistaan. <\/p>\n\n\n\n

J\u00e4in miettim\u00e4\u00e4n kirjan luettua, ett\u00e4 mik\u00e4 on se oikea tulkinta teoksesta? Onko sellaista edes olemassa? Oli pakko luntata. Lunttilappu kertoi, ett\u00e4 klassisessa musiikissa ei ole olemassa ainoaa oikeaa tulkintaa. S\u00e4velt\u00e4j\u00e4n kirjoittamaa partituuria voidaan luonnehtia vaikkapa n\u00e4ytelm\u00e4n k\u00e4sikirjoitukseksi ja sen muuttaminen esitett\u00e4v\u00e4\u00e4n muotoon vaatii tulkitsijan. Modernin musiikin suhteen tilanne on aivan toinen, koska s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 voi olla teoksen harjoituksissa mukana.<\/p>\n\n\n\n

Jos edesmennyt is\u00e4ni olisi lukenut kirjan, niin ehk\u00e4 h\u00e4nen mielipiteens\u00e4 oskesterinjohtajan roolista olisi muuttunut melkoisesti. Oma k\u00e4sitykseni ei kovinkaan paljon. Siit\u00e4 huolimatta tuo teos oli yksi mielenkiintoisimmista viime aikoina lukemistani. Luultavasti tuon kynnyksen ylitti ne kohdat, joissa Hannu kertoo h\u00e4nelle t\u00e4rkeist\u00e4 s\u00e4velt\u00e4jist\u00e4 ja heid\u00e4n teoksistaan. Kirjaa lukiessani huomasin my\u00f6s, ett\u00e4 meill\u00e4 on yhteinen suosikkis\u00e4velt\u00e4j\u00e4: Mahler.<\/p>\n\n\n\n

Kirjassa ei k\u00e4sitell\u00e4 Hannu Linnun ty\u00f6n ulkopuolista el\u00e4m\u00e4\u00e4 kovinkaan laajasti, vaan siin\u00e4 keskityttiin enemm\u00e4n kapellimestarin rooliin. Minusta tuo oli erinomainen valinta. Kun valitsen luettevaksi kirjan osketerinjohtajasta, niin oma oletukseni on, ett\u00e4 siin\u00e4 puhutaan paljon musiikista, eik\u00e4 suinkaan rupatella et\u00e4isist\u00e4 sukulaisista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Muutama vuosikymmen sitten k\u00e4vin is\u00e4ni kanssa lyhyen keskustelun, joka koski orkesterin johtamista. Ajatustenvaihto kesti vain muutaman virkkeen verran, kun faija paukautti tukevan pisteen keskustelun p\u00e4\u00e4tteeksi. H\u00e4n oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 orkesteri osaa hoitaa hommansa ilman tahtipuikkoa heiluttavaa kapellimestaria, joka h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n oli turhake ja samalla ehk\u00e4 my\u00f6s jossain m\u00e4\u00e4rin naurettava. Jos is\u00e4ni olisi el\u00e4nyt 1600 … Jatka lukemista ”Pekka Hako – Linnunradalla”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-8687","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8687","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=8687"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8687\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8707,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8687\/revisions\/8707"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=8687"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=8687"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=8687"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}