{"id":8600,"date":"2026-04-11T17:49:43","date_gmt":"2026-04-11T14:49:43","guid":{"rendered":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=8600"},"modified":"2026-04-11T17:53:48","modified_gmt":"2026-04-11T14:53:48","slug":"akustisesta-sahkokitaraan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=8600","title":{"rendered":"Akustisesta s\u00e4hk\u00f6kitaraan"},"content":{"rendered":"\n

Millaiselta kuulostaisi tanakka rock-biisi ilman s\u00e4hk\u00f6kitaraa? Jos minulta kysyt\u00e4\u00e4n, niin ei oikeastaan milt\u00e4\u00e4n. Ilman tuota instrumenttia kulttuurihistoriamme olisi jonkin verran k\u00f6yhemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Miksi s\u00e4hk\u00f6kitara sitten ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n keksittiin? Yleinen k\u00e4sitys lienee, ett\u00e4 se liittyi rock-musiikin syntyyn. N\u00e4inh\u00e4n asia ei ollut, vaan koko teknologia kehitettiin, jotta kitara \u00e4\u00e4ni kuuluisi paremmin tanssisaleissa suurten jazz-orkesterien vaskipuhaltimien takaa. N\u00e4it\u00e4 1920-luvulla syntyneit\u00e4 isoja orkestereita kutsuttiin big b\u00e4ndeiksi. Ne taisivat olla ainoa vaihtoehto t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 musiikilla suurehko tanssisali per\u00e4sein\u00e4\u00e4n asti, kun nuoriso tanssi swingin tahdissa.  <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
The Frying Pan<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Siirryt\u00e4\u00e4n 1930-luvulle, jolloin tehtiin ensimm\u00e4iset kelvolliset yritykset vahvistaa akustisen kitaran \u00e4\u00e4nt\u00e4 mikrofonin avulla. T\u00e4m\u00e4n mahdollisti magneettinen mikrofoni, joka keksittiin vuonna 1931. Samana vuonna esiteltiin my\u00f6s ensimm\u00e4inen kaupallinen s\u00e4hk\u00f6kitara: The Frying Pan. T\u00e4m\u00e4 oli ns. slap steel-kitara, jota pidettiin soittaessa syliss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kitaramalli liittyi havaijilaiseen musiikkiin. Tuo genre valloitti jenkit, kun se esiteltiin San Franciscon maailmann\u00e4yttelyss\u00e4 vuonna 1915. Kohta se oli USA:n myydyint\u00e4 levymusiikkia.<\/p>\n\n\n\n

Ent\u00e4 kotosuomessa? Meill\u00e4 sit\u00e4 teki l\u00e4hinn\u00e4 tunnetuksi Onni Gideon. Kukapa meist\u00e4 hieman vanhemmista kulkijoista ei muistaisi Tiikerihaita. Gideonia pidet\u00e4\u00e4n my\u00f6s ensimm\u00e4isen kotimaisen rock-esityksen is\u00e4n\u00e4. Kappale on \u201dHavaiian rock\u201d, joka \u00e4\u00e4nitettiin 1956. Kuuntelin tuon ja totesin, ett\u00e4 sen voi hyv\u00e4ll\u00e4 omallatunnolla sijoittaa rock ’n’ roll-lokeroon.   <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Gibson ES-150<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Vuonna 1936 esiteltiin Gibson ES-150, jota pidet\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isen\u00e4 kaupallisesti menestyneen\u00e4 s\u00e4hk\u00f6kitarana. Ehk\u00e4 sen kuuluisin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 oli Charlie Christian. H\u00e4n nosti kitaran orkesterin takarivist\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4mp\u00e4\u00e4n rooliin. Ennen h\u00e4nt\u00e4 kitara oli swing-orkestereissa l\u00e4hinn\u00e4 rytmisoitin, muiden soittaessa soolot. S\u00e4hk\u00f6kitara mullisti tuon asetelman, koska se mahdollisti soittaa melodioita samalla \u00e4\u00e4nenvoimakkuudella kuin saksofoni tai trumpetti<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Les Paul the Log<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Mikrofonin liitt\u00e4minen akustiseen kitaraan synnytti kuitenkin harmillisen ilmi\u00f6n: \u00e4\u00e4nen kierron. Se aiheutuu siit\u00e4, kun vahvistimen tuottamat \u00e4\u00e4niaallot saavat kitaran onton kopan resonoimaan ja tuo \u00e4\u00e4nimaailma siirtyy mikrofonin vahvistamaksi. Jotain piti keksi\u00e4 ja apuun tuli lankkukitara. Vuonna 1940 Les Paul esitteli itse tekem\u00e4ns\u00e4 kitaran, joka sai nimekseen The Log, koska se muodostui l\u00e4hinn\u00e4 puupalkista. Ei lienee ihme, ett\u00e4 Gibsonin johtajat nauroivat sille, koska se n\u00e4ytti luudalta, joka oli koristeltu kielill\u00e4 ja mikrofoneilta. My\u00f6hemmin, vuonna 1952, t\u00e4st\u00e4 ideasta syntyi kuitenkin kuuluisa Gibson Les Paul -malli. \u00a0<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Broadcaster<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Leo Fender ehti hieman edelle, sill\u00e4 vuonna 1950 h\u00e4nen tiimins\u00e4 kehittiv\u00e4t ehk\u00e4 rock-historian ikonisimman s\u00e4hk\u00f6kitaran: Fender Stratocasterin. T\u00e4m\u00e4n soittimen on tehnyt tunnetuksi muun muassa Eric Clapton ja Jimi Hendrix. T\u00e4m\u00e4 oli samalla my\u00f6s se vuosikymmen, jolloin orastava rock-kulttuuri l\u00f6ysi pikkuhiljaa s\u00e4hk\u00f6kitaran ja sen \u00e4\u00e4nimaailman, joka on monipuolinen ja muokattavissa. T\u00e4m\u00e4 johtuu useista teknisist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4, kuten mikrofonityypeist\u00e4, vahvistimesta ja efekteist\u00e4. Uskoisin my\u00f6s, ett\u00e4 tavasta soittaa kitaraa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Millaiselta kuulostaisi tanakka rock-biisi ilman s\u00e4hk\u00f6kitaraa? Jos minulta kysyt\u00e4\u00e4n, niin ei oikeastaan milt\u00e4\u00e4n. Ilman tuota instrumenttia kulttuurihistoriamme olisi jonkin verran k\u00f6yhemp\u00e4\u00e4. Miksi s\u00e4hk\u00f6kitara sitten ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n keksittiin? Yleinen k\u00e4sitys lienee, ett\u00e4 se liittyi rock-musiikin syntyyn. N\u00e4inh\u00e4n asia ei ollut, vaan koko teknologia kehitettiin, jotta kitara \u00e4\u00e4ni kuuluisi paremmin tanssisaleissa suurten jazz-orkesterien vaskipuhaltimien takaa. N\u00e4it\u00e4 1920-luvulla syntyneit\u00e4 … Jatka lukemista ”Akustisesta s\u00e4hk\u00f6kitaraan”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-8600","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8600","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=8600"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8600\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8615,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8600\/revisions\/8615"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=8600"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=8600"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=8600"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}