{"id":8429,"date":"2026-01-24T18:36:51","date_gmt":"2026-01-24T16:36:51","guid":{"rendered":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=8429"},"modified":"2026-04-24T06:38:26","modified_gmt":"2026-04-24T03:38:26","slug":"helena-pilke-sonomalehtien-sisallissota","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=8429","title":{"rendered":"Helena Pilke – Sanomalehtien sis\u00e4llissota"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Viimeisten vuosien aikana olen tehnyt silloin t\u00e4ll\u00f6in bittivierailuja Kansalliskirjastoon, jonka lis\u00e4rakennuksesta ja maanalaisista varastotiloista l\u00f6ytyy 115 km luettavaa. Niist\u00e4 kolme miljoonaa on kirjoja ja sama m\u00e4\u00e4r\u00e4 muuta aineistoa. N\u00e4m\u00e4 lukemat ovat vuosien takaa, joten ne ovat luultavasti hieman alakanttiin. My\u00f6nn\u00e4n, ett\u00e4 en ole koskaan astunut sis\u00e4\u00e4n tuohon rakennukseen, jonka julkisivu ja interi\u00f6\u00f6ri on Carl Ludwig Engelin k\u00e4sialaa. Rakennus vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1845. Sen valmistumisen j\u00e4lkeen Engelin suunnitelmista puuttui en\u00e4\u00e4 Nikolainkirkko (Helsingin tuomiokirkko), joka valmistui vuonna 1852. Engel oli maannut haudassaan tuolloin jo pari vuotta, joten h\u00e4n ei n\u00e4hnyt koskaan suunnittelemaansa uusklassista empirekeskusta valmiina.  <\/p>\n\n\n\n

Alussa mainitsemani bittivierailuni kohdistuvat kirjaston digipalveluun ja siell\u00e4 sanomalehtien pariin. Tuo digitointi aloitettiin jo 1990-luvun lopussa ja palvelu tarjoaa nykyisin jo yli 21 miljoonaa sanomalehtisivua. Vuosikertoja l\u00f6ytyy yleis\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuodesta 1771 vuoteen 1939. <\/p>\n\n\n\n

Kun lueskelen noita vanhoja lehti\u00e4, niin huomioni saavat l\u00e4hinn\u00e4 vuodet 1917 ja 1918. Mainittuina vuosina sis\u00e4llissota ja sit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4t tapahtumat n\u00e4kyiv\u00e4t vahvasti lehdist\u00f6ss\u00e4 ja tuota verist\u00e4 sanamiekkailua tapahtui l\u00e4hinn\u00e4 poliittisten \u00e4\u00e4rip\u00e4iden v\u00e4lill\u00e4. Artikkeleita lueskellessani k\u00e4vi usein mieless\u00e4ni, ett\u00e4 miksi kukaan ei ole kirjoittanut kirjaa, jossa l\u00e4hestytt\u00e4isiin noita Suomen historian traagisia vuosia sanomalehtien sis\u00e4ll\u00f6n kautta. No, olihan se tehty. Huomasin muutama kuukausi sitten er\u00e4\u00e4n palvelun e-kirjoja selaillessani, ett\u00e4 aiheesta oli kuin olikin kirjoitettu kirja. Kulttuurihistorioitsija Helena Pilke oli julkaissut jo vuonna 2008 teoksen Sanomalehtien sis\u00e4llissota. H\u00e4n on erikoistunut my\u00f6s propagandan ja sensuurin tutkimukseen. Kirjailija tarkastelee teoksessa 37 sanomalehte\u00e4 vasemmisto\u2013oikeistoakselilla maaliskuusta 1917 toukokuuhun 1918, keskittyen tsaarin kukistumiseen, elintarvikepulaan, lakkoaaltoihin, kaartien perustamiseen ja itse sis\u00e4llissotaan.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1917 Suomessa ilmestyi 114 sanomalehte\u00e4, joista suurin osa puoluepoliittisesti sitoutuneita. Helsingiss\u00e4 ilmestyv\u00e4n Ty\u00f6miehen levikki oli jopa 80 000 kappaletta ja se oli sis\u00e4llissotaa edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 vuonna Suomen laajalevikkeisin lehti. Se ohitti jopa Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladetin, joiden jakelum\u00e4\u00e4r\u00e4 j\u00e4i noin puolta pienemm\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Muutama sana lehdist\u00f6n t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 roolista. Vapaa lehdist\u00f6 on demokratian kulmakivi, joka varmistaa kansalaisten tiedonsaannin, valvoo vallanpit\u00e4ji\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 avointa yhteiskunnallista keskustelua. Se turvaa sananvapautta, est\u00e4\u00e4 vallan v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 ja takaa moni\u00e4\u00e4nisyyden. Siit\u00e4 en ole kuitenkaan iloinen, ett\u00e4 toimittajan kyn\u00e4nj\u00e4lke\u00e4 voi ohjailla politiikka, jonka tavoitteita tukiessa saattaa unohtua lehtikirjoitteluun liitetyt t\u00e4rke\u00e4t arvot. Niihin kuuluvat totuudenmukaisuus, puolueettomuus ja vastuullisuus. Toimittajan ty\u00f6 vaatii l\u00e4hteiden tarkistamista sek\u00e4 kunnioitusta yksityisyytt\u00e4 kohtaan. T\u00e4m\u00e4 ei todellakaan toteutunut noina levottomina vuosina, kun vasemmisto ja oikeisto ajoivat sanan voimalla omia tavoitteitaan. Media toimi myrkyn levitt\u00e4j\u00e4n\u00e4, muokaten my\u00f6s vastustajista petomaisia viholliskuvia. Valheelliset uutiset ja herjaukset olivat arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4.  <\/p>\n\n\n\n

Kirja tarjoaa n\u00e4kym\u00e4n aikaan, jolloin t\u00e4rkeiden uutisten pariin p\u00e4\u00e4si l\u00e4hinn\u00e4 lukemalla oman puolueen lehte\u00e4. Muut vaihtoehdot olivat kuulopuheiden tai vuolassanaisten agitaattorien varassa. Kun vertaa tuon ajan tiedonsaantia nykyiseen tietotulvaan, niin ei ole vaikea p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 sanomalehdet olivat uutisia janoavalle lukijakunnalle ehk\u00e4 se t\u00e4rkein vaihtoehto.<\/p>\n\n\n\n

Lehdet demonisoivat vastapuoltaan ilke\u00e4sti, syytt\u00e4en mm. verihurtista tai lahtareista ja rauhanrakentajien \u00e4\u00e4net j\u00e4iv\u00e4t marginaaliin. Niit\u00e4kin siell\u00e4 oli. N\u00e4ille puheenvuoroille ei vain ollut tilaa yhteiskunnassa, joka oli vahvasti jakaantunut. Toki osa v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli edelleen niit\u00e4, joille \u00e4\u00e4riajattelu oli vierasta. Silloin on syyt\u00e4 pysy\u00e4 hiljaa takariviss\u00e4 ja toivoa, ett\u00e4 yhteiskuntarauha s\u00e4ilyisi. Sodan aikana propaganda kiihtyi liioitelluilla kidutus- ja murhajutuilla. <\/p>\n\n\n\n

Oletan, ett\u00e4 suurin osa tutkimukseen valittujen lehtien toimittajista oli jossain m\u00e4\u00e4rin sivistyneit\u00e4. Se ei kuitenkaan est\u00e4nyt yksityisiin henkil\u00f6ihin kohdistuvaa pilkkaa ja ivaa. Loukkaava kielenk\u00e4ytt\u00f6 ei tainnut olla sata vuotta sitten riitt\u00e4v\u00e4 syy nostaa oikeuskanne. Kun on j\u00e4rk\u00e4ht\u00e4m\u00e4t\u00f6n usko omaan asiaan, niin kaikki muut ovat silloin v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ja sillan rakentaminen \u00e4\u00e4rip\u00e4iden v\u00e4liin tuntui varmaan mahdottomalta ajatukselta. Kun uskon kohde on kaiken lis\u00e4ksi oma is\u00e4nmaa ja sen tulevaisuus, niin sivistyneeseen k\u00e4yt\u00f6ksekseen kuuluvat arvot potkitaan sivuun omien tavoitteiden tielt\u00e4. Kyn\u00e4 on vahva ty\u00f6kalu, mutta sen k\u00e4ytt\u00f6 vaatii my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja herkk\u00e4\u00e4 k\u00e4tt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei todellakaan toteutunut kaikkien toimittajien artikkeleissa.<\/p>\n\n\n\n

Linkki Kansalliskirjaston digipalveluun:
Etusivu – Digitaaliset aineistot – Kansalliskirjasto<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viimeisten vuosien aikana olen tehnyt silloin t\u00e4ll\u00f6in bittivierailuja Kansalliskirjastoon, jonka lis\u00e4rakennuksesta ja maanalaisista varastotiloista l\u00f6ytyy 115 km luettavaa. Niist\u00e4 kolme miljoonaa on kirjoja ja sama m\u00e4\u00e4r\u00e4 muuta aineistoa. N\u00e4m\u00e4 lukemat ovat vuosien takaa, joten ne ovat luultavasti hieman alakanttiin. My\u00f6nn\u00e4n, ett\u00e4 en ole koskaan astunut sis\u00e4\u00e4n tuohon rakennukseen, jonka julkisivu ja interi\u00f6\u00f6ri on Carl Ludwig … Jatka lukemista ”Helena Pilke – Sanomalehtien sis\u00e4llissota”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-8429","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8429","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=8429"}],"version-history":[{"count":56,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8429\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8683,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8429\/revisions\/8683"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=8429"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=8429"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=8429"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}