![\"\"](\"https:\/\/ajatusmatka.net\/wp-content\/uploads\/kiekonheittaja2.jpg\")
Mutta siirryt\u00e4\u00e4n muutama kymmenen tuhatta vuotta eteenp\u00e4in eli antiikin kiehtovaan aikakauteen ja siell\u00e4 erityisesti patsaiden, muotokuvien ja freskojen pariin. Henkil\u00f6kuvaus oli Rooman realismin vahvinta aluetta. Tuo tyyli yleistyi erityisesti keisarikaudella, jolloin veistettiin yksityiskohtaisia patsaita ja reliefej\u00e4 (kohokuvia) keisareista, patriiseista ja valtakunnan muista merkkihenkil\u00f6ist\u00e4.\u00a0Jos antiikin taiteen henki leijailisi nykyisess\u00e4 ajassa, niin meill\u00e4 olisi luultavasti monta presidentillist\u00e4 patsasta Helsingin syd\u00e4mess\u00e4. \u00a0<\/p>\n\n\n\n
Ei ole suuri yll\u00e4tys, ett\u00e4 keskiajan kuvataiteen \u00e4\u00e4riviivat m\u00e4\u00e4ritteli uskonto. Katolinen kirkko ja sen tarjoama oikea maailmankuva kulkivat tuohon aikaan vahvasti k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4. Keskiajan taiteen tavoite oli kertoa uskonnollisia tarinoita ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 samalla symboliikan keinoin kirkon sanomaa. Tuon ajan taitelijoita ei kiinnostanut lainkaan luonnon tai henkil\u00f6hahmojen tarkka j\u00e4ljittely. Se ei vaan ollut t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska todellisuus oli jotain aivan muuta: henkist\u00e4. Ja maailmankuvan \u00e4\u00e4riviivat piirsi paavi ja piispat. \u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n
Yleens\u00e4 kuvataiteen realismin kerrotaan syntyneen Ranskassa 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 ja sielt\u00e4 se luikerteli my\u00f6hemmin muualle Eurooppaan.\u00a0Sen is\u00e4n\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n ranskalaista Gustave Courbertia, jonka ty\u00f6 Kivenhakkaajat mainitaan useimmissa l\u00e4hteiss\u00e4 ensimm\u00e4iseksi realistiseksi maalaukseksi. Oli niin tai ei, niin se oli varmaankin ensimm\u00e4isten joukossa.<\/p>\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/ajatusmatka.net\/wp-content\/uploads\/Gustave-Courbet-Kivenhakaajat-1024x624.jpg\")
Realismi haki siemenens\u00e4 teollisuudesta ja yhteiskunnan mullistuksista. Tavallinen arki oli kiehtovaa ja samalla my\u00f6s niin rujoa, ett\u00e4 se kannatti vangita kankaalle tai kirjan sivuille. Realismin takana oli my\u00f6s kyll\u00e4styminen. Voisin kuvitella, ett\u00e4 tuo tunne on luonut enemm\u00e4n uutta kuin mik\u00e4\u00e4n muu tunnetila. Tymp\u00e4\u00e4ntymisen kohde oli t\u00e4ll\u00e4 kertaa romantiikka, jonka ihanteellisuus ja omaan napaan tuijottelu saivat kelpo potkun pepun alueelle.<\/p>\n\n\n\n
Taiteen tyylisuuntien m\u00e4\u00e4rittelyt on tehty avuksi, kun seikkailemme menneisyyden hetteik\u00f6ss\u00e4. Ilman tuota karttaa on hankala suunnistaa historian aikakausilla. Muutokset eri tyylisuuntien v\u00e4lill\u00e4 on huomattavaa. Jos laitan abstraktisen maalauksen keskiaikaisen ty\u00f6n rinnalle, niin onhan niiden ero aivan valtava. Mutta sit\u00e4 liukumaa my\u00f6s esiintyy. Romantiikka on t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tuttua kirjallisuudessa ja monen harrastelijoiden tekemiss\u00e4 maalauksissa. Kuvakerronta voi olla my\u00f6s uskonnollista tai fantasiamaailmaan sijoittuvaa. Taide on ehk\u00e4 luovuuden vahvin linnake ja sen pit\u00e4isi olla vapaa eri ismeist\u00e4. Taiteen luonteeseen kuuluu mahdollisuus luoda jotain uutta ja sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 siihen samalla hitunen omaa sormenj\u00e4lke\u00e4. Noiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii joskus my\u00f6s sit\u00e4 rohkeutta.<\/p>\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/ajatusmatka.net\/wp-content\/uploads\/Helene-Schjerfbeck-Toipilas-1888-1024x867.jpg\")
Uudet tyylisuunnat ovat aina saaneet vanhoilliset opettajat takajaloilleen, sill\u00e4 heid\u00e4n tiedossaan on vain ne oikeat tavat luoda taidetta. Helene Schjerfbeckin ty\u00f6 Toipilas sai my\u00f6s kritiikki\u00e4, sill\u00e4 se oli monien mielest\u00e4 liian realistinen ja rujo. Jos t\u00e4st\u00e4 maalauksesta hakee katsojien kaipaamaa ihanteellisuutta, niin eih\u00e4n sit\u00e4 siit\u00e4 l\u00f6ydy. Teos osallistui vuonna 1889 Pariisin maailmann\u00e4yttelyyn ja sai siell\u00e4 pronssimitalin. Realismin syntysijoilla sille osattiin toki antaa arvoa. Nykyisin tuo maalaus on tunnettu ja pidetty. Se \u00e4\u00e4nestettiin vuonna 2006\u00a0Ateneumin taidemuseon Maamme taulu- \u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 toiseksi suosituimmaksi maalaukseksi. Voittaja oli Simbergin Haavoittunut enkeli. Helene Schjerfbeck on minun ehdoton suosikkini, jos puhutaan kotimaisesta kuvataiteesta.<\/p>\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/ajatusmatka.net\/wp-content\/uploads\/Halonen-2.jpg\")
<\/figure>\n<\/div>\n\n\nRealismiin liittyy vahvasti sana objektiivisuus. Itse olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 realismi ei oikeastaan ole t\u00e4ysipainoista taidetta lainkaan. Sit\u00e4 nimitt\u00e4in \u201dtahrii\u201d dokumentaarisuus. Taideteoksen rakenteita ovat sommittelu, v\u00e4rit ja mit\u00e4 kaikkia niit\u00e4 onkaan. Toki n\u00e4ill\u00e4 on vahva rooli my\u00f6s realismissa, mutta minusta se ei vain riit\u00e4. En osaa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 taidetta, mutta mielest\u00e4ni huomaan sen puuttumisen. Otan t\u00e4h\u00e4n esimerkiksi Pekka Halosen ty\u00f6n, joka kuvaa lumista mets\u00e4maisemaa.. Se on realismia jokaista siveltimen vetoa my\u00f6ten. Tuo maalaus kuuluu luultavasti Halosen Winter Landscape-sarjaan, mutta se ei t\u00e4m\u00e4n yksitt\u00e4isen kuvan arvoa paranna. Minusta maalaus on tyls\u00e4, mutta varmaan arvokas, jos ostaisin sen sein\u00e4lleni. Joten sen arvo on tekij\u00e4ss\u00e4 ei suinkaan ty\u00f6ss\u00e4. Jos olisin valokuvannut vastaavan kohdan, niin olisin my\u00f6hemmin poistanut tuon kuvan. Luultavasti en olisi edes ottanut tuota kuvaa, koska kohde ei olisi ollut edes kuvaamisen arvoinen. Ent\u00e4 jos tuo Halosen luontokuva ei olekaan todellinen kohde, vaan taitelijan luovuuden tulosta. Onko se silloin todellista realismia? \u00a0Taitaa olla m\u00e4\u00e4rittelykysymys, mutta seh\u00e4n ei est\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 tulen sen parissa viel\u00e4 vaivaamaan p\u00e4\u00e4t\u00e4ni. \u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Vaikka realismista yleens\u00e4 puhutaan 1800-luvun loppupuolen kautena, niin toki sen tunnusmerkkej\u00e4 oli n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 jo paljon aiemminkin. Jos rajoja venytell\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 toki sopii oivasti taiteen luonteeseen, niin ikiaikaiset luolamaalaukset kaiketi voidaan my\u00f6s sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 tuon termin alle. Ja niiden kohdalla ei ole tarvetta venytell\u00e4 kuin niukasti luovuuden rajoja. Mutta siirryt\u00e4\u00e4n muutama kymmenen tuhatta vuotta eteenp\u00e4in eli antiikin … Jatka lukemista ”Realismi -taidetta vai ei?”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-8151","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8151","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=8151"}],"version-history":[{"count":46,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8151\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8204,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8151\/revisions\/8204"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=8151"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=8151"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=8151"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}