{"id":811,"date":"2010-04-26T16:52:14","date_gmt":"2010-04-26T13:52:14","guid":{"rendered":"http:\/\/aikaihminen.com\/?p=811"},"modified":"2024-09-03T08:17:28","modified_gmt":"2024-09-03T05:17:28","slug":"kaivonpaikkaa-etsimassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=811","title":{"rendered":"Taikavarpu – Kaivonpaikkaa etsim\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Noin pari vuotta sitten esiteltiin alueemme paikallislehdess\u00e4 taikavarvun k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4, jonka k\u00e4siss\u00e4 tuo mystinen oksanhaara ny\u00f6kytti kaivolle ja paris\u00e4ngylle parhaan mahdollisen paikan. Artikkeli oli tehty niin kritiikitt\u00f6m\u00e4sti, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4timme kirjoittaa kaverini kanssa (Reijo Mattila) siihen vastineen, joka sitten julkaistiinkin yleis\u00f6nosastossa. Taisin vaihtaa muutaman viestinkin artikkelin tehneen toimittajan kanssa, jossa per\u00e4\u00e4nkuulutin lehtimiesmoraalia. Minusta jutussa olisi pit\u00e4nyt esitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s skeptinen n\u00e4k\u00f6kulma,  jotta se olisi t\u00e4ytt\u00e4nyt hyv\u00e4lle jutulle asetetut vaatimukset. Mielest\u00e4ni t\u00e4h\u00e4n kuuluu edes hieman objektiivisuutta, kun jaetaan tietoa lukevalle yleis\u00f6lle.<\/p>\n\n\n\n

Nykyinen taikavarputraditio syntyi Saksan kaivosalueilla  joskus 1400-luvulla, miss\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4ytettiin malminetsinn\u00e4n apuna. Laajemmin tunnetuksi se tuli Euroopassa vasta 1600-luvulla k\u00e4ydyn kolmikymmenvuotisen sodan aikana, kun sotilaat etsiv\u00e4t varpujen avulla aarrearkkuja ry\u00f6st\u00e4mist\u00e4\u00e4n kaupungeista. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen varvun k\u00e4ytt\u00f6 laajeni veden etsint\u00e4\u00e4n. Hieman my\u00f6hemmin sen tehoa tarvittiin avuksi, kun pyrittiin paikallistamaan kivihiilikerrostumia ja \u00f6ljyl\u00e4hteit\u00e4. Tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s tapauksia, jossa sit\u00e4 on k\u00e4ytetty v\u00e4\u00e4rennetyn rahan ja sairauksien j\u00e4ljitt\u00e4miseen. Suomeen se saapui joskus 1800-luvulla.  Aika on vaikuttanut my\u00f6s varvun ulkomuotoon ja ominaisuuksiin. Puun oksista tehty perinteinen malli on s\u00e4ilytt\u00e4nyt suosionsa alusta l\u00e4htien. Se on saanut rinnalleen monenlaisia heilureita, erilaisia jousia, luisia varpuja, ristikk\u00e4in asetettuja ruokailuv\u00e4lineit\u00e4 jne. Magnetismin tullessa tutuksi 1800-luvulla sen voimat valjastettiin melko pian my\u00f6s veden ja maas\u00e4teilyn etsint\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Kaivonkatsomisen oletuksena on vesisuonet, joiden ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n kulkevan maan alla jonkinlaisena putkimaisena verkostona. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta on virheellinen, sill\u00e4 vain mit\u00e4t\u00f6n osa maahan vajonneesta vedest\u00e4 liikkuu suonissa. Suomessa pohjavett\u00e4 on l\u00e4hes kaikkialla 2-4 metrin syvyydess\u00e4 ja runsaimmin sit\u00e4 muodostuu alueilla, joissa maaper\u00e4 koostuu hyvin vett\u00e4 johtavista sora- ja hiekkamuodostumista. Kallioper\u00e4ss\u00e4 vett\u00e4 on ainoastaan levynmuotoisissa halkeamissa. Parhaat kalliokaivot saadaankin sellaisista kivilajeista, joissa vaakasuorat ja pystysuorat raot muodostavat verkoston. Vaakatasossa olevat kallionhalkeamat eiv\u00e4t muistuta varpumiesten putkimaisia ja kapeita vesisuonia.<\/p>\n\n\n\n

Maas\u00e4teilyn ja vesisuonien paikallistamista taikavarvun tai sit\u00e4 vastaavan v\u00e4lineen avulla on tutkittu ymp\u00e4ri maailmaa jo satojen vuosien ajan. Yksi perusteellisimmista ja tarkimmin kontrolloiduista tutkimuksista tehtiin Suomessa Oulun yliopiston biofysiikan ja kansanterveystieteen laitoksen toimesta vuosina 1977-1978.<\/p>\n\n\n\n

Aiheen tutkimuksen aloittamiseen antoi julkisuuteen levinnyt uskomus, ett\u00e4 vesisuonet ja niiden kohdalla esiintyv\u00e4 maas\u00e4teily aiheuttavat sairauksia, erityisesti sy\u00f6p\u00e4\u00e4 ja ett\u00e4 sen vaikutuksia voidaan torjua siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vuode sellaiseen kohtaan, jossa taikavarvun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n erikoistunut henkil\u00f6 toteaa olevan mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n s\u00e4teily\u00e4. Toinen tapa v\u00e4ltty\u00e4 sairauksilta oli uskomuksen mukaan hankkia jokin lehti-ilmoituksissa korkeaan hintaan kaupiteltu v\u00e4line, jonka suojaisi em. haitoilta.<\/p>\n\n\n\n

Koehenkil\u00f6iksi saatiin 32 tunnettua varvunk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4, joilla kaikilla oli hyv\u00e4 maine kaivon paikan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4jin\u00e4. He luottivat vilpitt\u00f6m\u00e4sti kykyyns\u00e4 tehd\u00e4 luotettavia havaintoja varvun avulla. Koej\u00e4rjestelyill\u00e4 oli kaikkien siihen osallistuvien hyv\u00e4ksynt\u00e4. Ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa koehenkil\u00f6t saivat m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 vesisuonien paikan kahdella sadan metrin mittaisella polulla, jotka sijaitsivat eri paikkakunnilla. Varvunk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t merkitsiv\u00e4t suonien sijainnit sek\u00e4 k\u00e4vellen, ett\u00e4 istuen hitaasti liikkuvassa autossa, jonka ikkunat oli peitetty. Keinotekoisina vesisuonina k\u00e4ytettiin maahan upotettua vesiletkua, joka ylitti testipolun vaihtelevissa paikoissa.<\/p>\n\n\n\n

Testituloksia analysoitaessa ilmeni, ett\u00e4 koehenkil\u00f6iden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4t vesisuonien sijainnit eiv\u00e4t vastanneet toisiaan. Sama lopputulos olisi saatu puhtaasti arpomalla. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n saman koehenkil\u00f6n useamman kerran suorittamat kartoitukset eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n t\u00e4sm\u00e4nneet. Kun koehenkil\u00f6iden silmi\u00e4 ei peitetty, olivat toistetuissa testeiss\u00e4 tulokset parempia, mutta silloinkin vain testipolun alkup\u00e4\u00e4ss\u00e4, johon paikannetut vesisuonet oli helpompi muistaa. Kun testien v\u00e4linen aika piteni, heikkeni my\u00f6s tulos.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6hemmin tutkittiin my\u00f6s myynniss\u00e4 olevien maas\u00e4teilyn s\u00e4teilysuojav\u00e4lineiden vaikutusta varvulla saataviin mittaustuloksiin. Sokkotestit osoittivat, ett\u00e4 varvun k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t pystyneet erottamaan, milloin piilotettu suojav\u00e4line oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Lopputulokseksi j\u00e4i, ett\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n varvunk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 ei ylt\u00e4nyt puhtaasti satunnaista parempaan tulokseen n\u00e4iss\u00e4 kokeissa.<\/p>\n\n\n\n

Arvostetut kaivonkatsojat on my\u00f6s testattu tavalla, jossa he ovat saaneet teht\u00e4v\u00e4ksi kartoittaa vesisuonien kulkureittej\u00e4 tarkasti sovitulla alueella. Kun paikkakarttoja on verrattu toisiinsa, niin vesisuonien linjat ovat risteilleet kesken\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin summittaisesti. Ep\u00e4onnistumisen syiksi he tarjoavat usein olosuhteisiin liittyvi\u00e4 selityksi\u00e4, kuten mielialaa, ymp\u00e4rist\u00f6n materiaaleja, s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 h\u00e4iri\u00f6it\u00e4, ilmastotekij\u00f6it\u00e4, kosmista h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 ja kuinkas muuten –  ep\u00e4ilev\u00e4sti suhtautuneiden henkil\u00f6iden l\u00e4sn\u00e4oloa.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 taikavarvun toiminta ja maas\u00e4teily ovat puhtaasti mielikuvituksen tuotteita. Taikavarpu on taikasauva jonka teho perustuu k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n oman alitajunnan antamiin vihjeisiin, ei fysikaaliseen todellisuuteen. Sen toiminnan perusteeksi on esitetty lukuisia mekanismeja, alkaen maasta nousevista huuruista s\u00e4hk\u00f6isiin mekanismeihin ja puhtaaseen taikuuteen. Todenn\u00e4k\u00f6isin selitys on se, ett\u00e4 pohjavett\u00e4 on maastossa l\u00e4hes joka paikassa enint\u00e4\u00e4n muutaman metrin syvyydell\u00e4 ja kaivonkatsojat ovat oppineet tiedostamattaan arvioimaan maastoa oikealla tavalla.<\/p>\n\n\n\n

Veden ja maas\u00e4teilykohteiden etsiminen varpua apuna k\u00e4ytt\u00e4en on sukupolvelta toiselle siirtyv\u00e4\u00e4 kansanperinnett\u00e4.  Sen v\u00e4lineet ovat seuranneet kehityst\u00e4 ja varvun v\u00e4litt\u00e4m\u00e4n taikavoiman piiriin on valjastettu ehk\u00e4 hieman yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4kin kohteita. Vaikka se ei kest\u00e4 ilmi\u00f6n\u00e4 tieteellist\u00e4 l\u00e4hestymistapaa, niin se on kuitenkin yhteist\u00e4 ja arvokasta  kulttuuriperint\u00f6\u00e4,  jota ilman maailma olisi kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ik\u00e4v\u00e4mpi paikka asua.<\/p>\n\n\n\n

Itsell\u00e4ni my\u00f6s varpu toimii. Se ny\u00f6kytt\u00e4\u00e4 hyvin voimallisesti, vaikka laitan kuinka hanttiin. Mutta en olisi varmaan skeptikko, jos en olisi altistanut itse\u00e4ni kokeeseen. P\u00e4\u00e4ttelin, ett\u00e4 n\u00e4k\u00f6 ei tietenk\u00e4\u00e4n voi olla tuon mekanismin takana. Toisin sanoen oksanhaarukan pit\u00e4\u00e4 taipua samassa kohdin, vaikka silm\u00e4ni olisivat sidotut. K\u00e4ytin testiymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 polkua, jota pitkin k\u00e4velin ja merkkasin kenk\u00e4nk\u00e4rjell\u00e4ni kohdat, jossa varvun p\u00e4\u00e4 taipui. Kun pidin silm\u00e4t auki, niin se taipui aina tarkalleen samassa kohtaan. T\u00e4h\u00e4n asti kaikki n\u00e4ytti hyvin maagiselta. Seuraava vaihe oli tehd\u00e4 sama koe silm\u00e4t kiinni. T\u00e4ll\u00e4 kertaa kaikki merkit olivat aivan eri paikoissa ja lis\u00e4ksi yksik\u00e4\u00e4n niist\u00e4 ei ollut l\u00e4hell\u00e4k\u00e4\u00e4n niit\u00e4 kohtia, jotka olin merkannut k\u00e4velless\u00e4ni polkua silm\u00e4t auki. T\u00e4st\u00e4 kaiketi voi jo p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 osana tuota mekanismia on tieto siit\u00e4, miss\u00e4 varpu on taipunut aiemmin. Selitys sille, ett\u00e4 sen toiminta perustuu tiedostomattomaan lihasj\u00e4nnitykseen on oikeampi, kuin ett\u00e4 l\u00f6yt\u00e4isin sen avulla vett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4t\u00e4 kirjoittaessani ilmestyi postilaatikkooni uusin Skepsis-lehti, jossa oli artikkeli viime talvena er\u00e4\u00e4lle varpumiehelle tehdyst\u00e4 testist\u00e4. Yhdistysh\u00e4n lupaa antaa 10 000 euroa sille, joka pystyy valvotussa olosuhteissa tekem\u00e4\u00e4n jotain sellaista, johon ei l\u00f6ydy tieteellist\u00e4 selityst\u00e4. Ei lienee yll\u00e4tys, ett\u00e4 raha j\u00e4i edelleen Skepsiksen kassakaappiin odottamaan seuraavaa yritt\u00e4j\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Noin pari vuotta sitten esiteltiin alueemme paikallislehdess\u00e4 taikavarvun k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4, jonka k\u00e4siss\u00e4 tuo mystinen oksanhaara ny\u00f6kytti kaivolle ja paris\u00e4ngylle parhaan mahdollisen paikan. Artikkeli oli tehty niin kritiikitt\u00f6m\u00e4sti, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4timme kirjoittaa kaverini kanssa (Reijo Mattila) siihen vastineen, joka sitten julkaistiinkin yleis\u00f6nosastossa. Taisin vaihtaa muutaman viestinkin artikkelin tehneen toimittajan kanssa, jossa per\u00e4\u00e4nkuulutin lehtimiesmoraalia. Minusta jutussa olisi pit\u00e4nyt esitt\u00e4\u00e4 … Jatka lukemista ”Taikavarpu – Kaivonpaikkaa etsim\u00e4ss\u00e4”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-811","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/811","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=811"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/811\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6320,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/811\/revisions\/6320"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=811"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=811"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=811"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}