{"id":8097,"date":"2025-08-20T20:09:57","date_gmt":"2025-08-20T17:09:57","guid":{"rendered":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=8097"},"modified":"2025-08-22T20:04:39","modified_gmt":"2025-08-22T17:04:39","slug":"miten-meilla-syotiin-keskiajalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=8097","title":{"rendered":"Miten meill\u00e4 sy\u00f6tiin keskiajalla?"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi. N\u00e4in alkaa V\u00e4in\u00f6 Linnan romaanisarja T\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjant\u00e4hden alla. Jussin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli kuokkia suosta lis\u00e4\u00e4 peltoa, jossa parin vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 t\u00e4hk\u00e4p\u00e4\u00e4t nostaisivat ylpe\u00e4n\u00e4 vartensa ja hehkuisivat kilpaa j\u00e4rven taakse laskevan ilta-auringon kanssa. Luultavasti tuo mielikuva nousi Jussin mieleen, kun h\u00e4n astui suolle. H\u00e4n n\u00e4ki siin\u00e4 viljapellon ja samalla palan tulevaisuutta. Ja se n\u00e4ytti hyv\u00e4lt\u00e4.   <\/p>\n\n\n\n

Mutta millaisten ev\u00e4iden voimin Jussi jaksoi heiluttaa kuokkaa ja lapiota koko p\u00e4iv\u00e4n. Vatsan pohjalla ei ainakaan lillunut ensimm\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n lihan palaa, vaan luultavasti hapanleip\u00e4\u00e4, puuroa ja piim\u00e4\u00e4. Tuo olisi nykyisen ravitsemusoppien mukaan terveellinen aamupala, josta riitt\u00e4isi puhtia melko pitk\u00e4ksi aikaa.<\/p>\n\n\n\n

Koskelan Jussi ojitti suota 1800-luvulla, mutta maaseutuv\u00e4est\u00f6n p\u00e4ivitt\u00e4inen ravinto ei ollut kovinkaan paljon muuttunut viimeisten vuosisatojen aikana. Koskelan pellossa ehk\u00e4 kasvoi jo perunaa, joka taisi olla se suurin muutos verrattuna keskiajan vuosiin. Nauris ja lanttu j\u00e4iv\u00e4t pikkuhiljaa sen varjoon. Perunalle ei levitetty punaista mattoa, kun se saapui 1700-luvulla Turun piispan ja kasvitieteilij\u00e4 Pehr Kalmin tuomana Ruotsista kotimaamme kamaralle. Alku on aina hankalaa ja n\u00e4in se oli potaatin kohdallakin. Moni uskoi, ett\u00e4 varret ja marjat olivat sy\u00f6t\u00e4v\u00e4 osa ja t\u00e4st\u00e4 seurasi vatsavaivoja ja myrkytyksi\u00e4. Puskaradio taisi olla tuohonkin aikaan jo voimissaan, joten n\u00e4m\u00e4 tarinat kulkivat talosta taloon ja lis\u00e4siv\u00e4t ep\u00e4luuloa perunaa kohtaan. Perunan varsinainen l\u00e4pimurto tapahtui vasta 1860-luvun n\u00e4lk\u00e4vuosien j\u00e4lkeen. T\u00e4ll\u00f6in viimeist\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rrettiin, ett\u00e4 peruna on luotettavampi vaihtoehto kylmin\u00e4 kesin\u00e4 kuin viljat<\/p>\n\n\n\n

Mutta milloin meill\u00e4 Suomessa oli keskiaika? Sen alkuna pidet\u00e4\u00e4n 1150-lukua, jolloin kristinusko rantautui meille. Keskiajan katsotaan p\u00e4\u00e4ttyneen uskonpuhdistukseen1500-luvulla. Tuota taitekohtaa tuki my\u00f6s Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan politiikka, joka antoi katolilaisuudelle kenk\u00e4\u00e4 noustuaan valtaan.<\/p>\n\n\n\n

Kun puhutaan keskiajan ravinnosta, niin sen kehityksess\u00e4 n\u00e4kyy luonnollisesti vuodenajat. Ruoka oli yksinkertaista ja ravitsevaa. Ainekset siihen otettiin l\u00e4hinn\u00e4 omasta maasta ja karjataloudesta.  Ei toki sovi toki unohtaa toreja ja markkinoita. Arkena ruoka koostui l\u00e4hinn\u00e4 hapanleiv\u00e4st\u00e4, puurosta ja piim\u00e4st\u00e4. Liharuokia sy\u00f6tiin l\u00e4hinn\u00e4 juhlapyhin\u00e4. Koska vilja oli l\u00e4hes kaikkien ruokavalmisteiden p\u00e4\u00e4raaka-aine, niin ei ole vaikea p\u00e4\u00e4tell\u00e4 mit\u00e4 tapahtui, kun tuli katovuodet.  <\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Aamupala oli usein hapanleip\u00e4\u00e4 ja piim\u00e4\u00e4, joskus puuroa. Lounaalla saattoi olla esimerkiksi perunaa, silakkaa tai muuta kalaa. Illalla p\u00f6yt\u00e4\u00e4n tuotiin uudelleen leip\u00e4\u00e4, velli\u00e4 tai keittoa. Kasviksilla, kuten nauriilla ja kaalilla oli my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 rooli, ennen kuin peruna yleistyi 1800-luvulla. Marja- ja sienimets\u00e4t tulivat my\u00f6s tutuiksi ja niist\u00e4 tehtiin talven varalle s\u00e4ilykkeit\u00e4. Mets\u00e4st\u00e4minen ja kalastaminen toi my\u00f6s vaihtelua ruokavalioon. Toki niiden merkitys oli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4inen, koska mets\u00e4stysmaat ja kalavedetkin olivat melko suurilta osin yksityisten hallussa. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n hirvi ei ollut kovinkaan yleinen keskiajalla, joten sen l\u00f6yt\u00e4minen ja kaataminen ei onnistunut niin helposti kuin nykyisin. <\/p>\n\n\n\n

Muutama sana kaalista, joka oli keittojen yleisin vihannes Keski-Euroopassa. Kaalisopan tuoksu taisi luikerrella melko usein kulkijan nen\u00e4\u00e4n, kun h\u00e4n tallusteli kaupunkien kujilla. Kaali oli my\u00f6s ravitsevaa ja kaalikeittoon oli helppo sujauttaa lisukkeita, joten siit\u00e4 tuli tarvittaessa vaikka muhennosta. My\u00f6s pohjoisempana kaalikeitolla oli toki oma roolinsa. Meill\u00e4 sen edelle taisi kiilata kuitenkin hernekeitto.<\/p>\n\n\n\n

Jossain suhteessa maaseudun ja kaupunkien ero ei ollut kovinkaan suuri, sill\u00e4 kaupungeissa oli viel\u00e4 1800-luvulla mahdollisuus pit\u00e4\u00e4 karjaa ja sikoja. Vaikka vuosisata vaihtui, niin sen ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 Kalliossa ja Vallilassa oli viel\u00e4 lehmi\u00e4 ja kanoja, ja jopa Esplanadin l\u00e4heisyydess\u00e4 saattoi t\u00f6rm\u00e4t\u00e4 hevosiin ja sikopaimeniin.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka se tuntuukin liharuoan yst\u00e4v\u00e4n mielest\u00e4 ehk\u00e4 ep\u00e4uskottavalta, niin maamme suot on kuivattu ja pellot raivattu l\u00e4hinn\u00e4 kasvisruoalla. Lihatuotteet olivat juhlaruokaa ja teuraaksi joutuneista el\u00e4mist\u00e4kin myytiin varmaan ne parhaat palat rikkaille. Omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n toki j\u00e4tettiin jotain juhlistamaan tulevia juhlapyhi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Keskiajalla ei varmaankaan ymm\u00e4rretty, ett\u00e4 maaseutuv\u00e4est\u00f6n p\u00e4ivitt\u00e4inen ruokavalio oli terveellinen. Siin\u00e4 oli kuitua, paljon kasviksia ja se oli my\u00f6s v\u00e4h\u00e4rasvaista. Kun siirryttiin rikkaiden p\u00f6ytiin, niin tilanne oli aivan toinen. Herrat s\u00f6iv\u00e4t itsens\u00e4 hengilt\u00e4, sill\u00e4 lihaa k\u00e4ytettiin todella paljon ja kasviksia liian v\u00e4h\u00e4n. T\u00e4h\u00e4n kun viel\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n makeat herkut, niin el\u00e4m\u00e4nkaari oli varmaan raihnaisempi kuin k\u00f6yhemm\u00e4ll\u00e4 v\u00e4est\u00f6ll\u00e4, mik\u00e4li halla ei vieraillut liian usein viljapelloilla. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4h\u00e4n viel\u00e4 mahdollinen arkip\u00e4iv\u00e4n menu: Aamulla: ohrapuuroa, piim\u00e4\u00e4, pala ruisleip\u00e4\u00e4. P\u00e4iv\u00e4ll\u00e4: perunaa ja silakkaa (suolattuna), leip\u00e4\u00e4 kylkeen. Illalla: velli\u00e4 (esim. kauravelli), hapanmaitoa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi. N\u00e4in alkaa V\u00e4in\u00f6 Linnan romaanisarja T\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjant\u00e4hden alla. Jussin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli kuokkia suosta lis\u00e4\u00e4 peltoa, jossa parin vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 t\u00e4hk\u00e4p\u00e4\u00e4t nostaisivat ylpe\u00e4n\u00e4 vartensa ja hehkuisivat kilpaa j\u00e4rven taakse laskevan ilta-auringon kanssa. Luultavasti tuo mielikuva nousi Jussin mieleen, kun h\u00e4n astui suolle. H\u00e4n n\u00e4ki siin\u00e4 viljapellon ja samalla palan tulevaisuutta. … Jatka lukemista ”Miten meill\u00e4 sy\u00f6tiin keskiajalla?”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-8097","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8097","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=8097"}],"version-history":[{"count":44,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8097\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8149,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8097\/revisions\/8149"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=8097"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=8097"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=8097"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}