{"id":780,"date":"2010-04-23T09:39:24","date_gmt":"2010-04-23T06:39:24","guid":{"rendered":"http:\/\/aikaihminen.com\/?p=780"},"modified":"2024-09-04T08:19:59","modified_gmt":"2024-09-04T05:19:59","slug":"kauneudesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=780","title":{"rendered":"Kauneudesta"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kauneus on abstrakti k\u00e4site, jota ei kaiketi voi maistaa, mutta sokea voi tuntea sen k\u00e4sill\u00e4\u00e4n. Sen kokeminen vaatii aistihavainnon jostain asiasta, sen ominaisuudesta tai laadusta. Siihen liittyy my\u00f6skin tulkinta ja mielihyv\u00e4n tunne. Eli kyseess\u00e4 on tapahtumasarja, jota ei voi koskaan t\u00e4ydellisesti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Estetiikka onkin jossain mieless\u00e4 aivan turha tiede, sill\u00e4 miksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 inhimillisi\u00e4 voimavaroja sellaiseen, jota on l\u00e4hes mahdotonta kuvailla sanoilla. Mik\u00e4\u00e4n tiede ja sen tulokset eiv\u00e4t voi olla koskaan tarkkoja, jos p\u00e4\u00e4telm\u00e4t rakentuvat ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isten virkkeiden ja lauseiden varaan. Olen vanhemmiten tullut yh\u00e4 varmemmaksi siit\u00e4, ett\u00e4 kieli on todella huono kommunikointiv\u00e4line. Valitettavasti vain parempaa ei ole n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4. Perfektionistina uskon vain kokeelliseen tutkimukseen, joiden tulokset ovat mitattavissa. Kaikki muu on likiarvoa, vaikka eih\u00e4n el\u00e4m\u00e4 sit\u00e4 tietenk\u00e4\u00e4n itsess\u00e4\u00e4n ole. Toimivia kokonaisuuksiahan voi rakentaa jopa virhep\u00e4\u00e4telmien varaan. Riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lopullinen likiarvo on riitt\u00e4v\u00e4n tarkka ratkaisujen tekemiseen. Ja yleens\u00e4h\u00e4n n\u00e4in on, sill\u00e4 emme pysyisi muuten edes hengiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sitkeit\u00e4 yrityksi\u00e4 abstraktien k\u00e4sitysten analysoimiseksi (kuten kauneuden) on kuitenkin tehty viimeiset kaksituhatta vuotta. Kaikilla suurilla ajattelijoilla on joku mielipide siit\u00e4, mik\u00e4 on kaunista ja ennen kaikkea mit\u00e4 sen t\u00e4ytyy pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4. Aloitetaan antiikin Kreikasta ja Platonista. H\u00e4n on kertonut meille, ett\u00e4 on kolmenlaista kauneutta: muodollista, henkist\u00e4 ja absoluuttista. Itse uskon vain j\u00e4lkimm\u00e4iseen, sill\u00e4 tuo sana \u201dabsoluuttinen\u201d siirt\u00e4\u00e4 k\u00e4tev\u00e4n n\u00e4pp\u00e4r\u00e4sti sivuun kaikki ep\u00e4varmat selitykset. Jos aistimme jotain niin t\u00e4ydellisesti, ett\u00e4 se peitt\u00e4\u00e4 alleen kaiken muun, on kysymyksess\u00e4 kuitenkin vain yksinkertainen tunnetila. Mit\u00e4 muuta se voisi olla? Esimerkiksi jonkin maiseman kauneuden yliaistillinen kokeminen on melkein sama, kuin vastaanottaisi s\u00e4hk\u00f6iskun viallisesta leiv\u00e4npaahtimesta. Sill\u00e4 hetkell\u00e4 tietoinen tajunta ei alistu millek\u00e4\u00e4n muulle, kuin tuolle kehoa vauhdikkaasti tutkivalle kivuliaalle j\u00e4nnitteelle, joka pyyhk\u00e4isee kuin luuta edest\u00e4\u00e4n kaiken muun olemisen havainnointiin liittyv\u00e4t elementit. Kyll\u00e4h\u00e4n arvojen muodostamiseen kaivataan useita palikoita (se on kuin legotalo), jotta niiden kupeeseen voi liimata kyltin \u201duskottava\u201d. Monimuotoisuushan on jo itsess\u00e4\u00e4n arvo, ei suinkaan yksinkertaisuus. N\u00e4in voimme j\u00e4tt\u00e4\u00e4 arvosidonnaisen kauneusk\u00e4sitteen ja siirty\u00e4 itse kokemiseen, joka on hupsista vain \u2013arvo. Mutta ei anneta sen pilata n\u00e4it\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kant oli ajattelijoista suurimpia ja vaikeaselkoisimpia. H\u00e4n oli my\u00f6s kuuluisa pedanttisuudestaan. Ehk\u00e4 hyvi\u00e4 piirteit\u00e4 filosofille, jonka pit\u00e4\u00e4 lokeroida ja j\u00e4rjestell\u00e4 koko k\u00e4sitys maailman lainalaisuuksista kallonsa sis\u00e4\u00e4n. Uskon kuitenkin, ett\u00e4 h\u00e4n ymm\u00e4rsi itse\u00e4ns\u00e4, mit\u00e4 kaikki ajattelivat eiv\u00e4t ole aina pystyneet tekem\u00e4\u00e4n. H\u00e4nen kauneudenteoriansa on mukavan subjektiivista. Kantin mielest\u00e4 kaikki esteettiset arvop\u00e4\u00e4telm\u00e4t ovat vain ja ainoastaan sidoksissa mielihyv\u00e4\u00e4n. Tuo kuulostaa j\u00e4rkev\u00e4lt\u00e4, kun sen yhdist\u00e4\u00e4 viel\u00e4 tuohon subjektiiviseen kokemiseen. Kauneusk\u00e4sityksi\u00e4 ei h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n voi olla Platonin ideamaailmassa, jossa ne lymy\u00e4isiv\u00e4t muiden t\u00e4ydellisyytt\u00e4 henkivien olioiden tai asioiden absoluuttisten mittareiden joukossa. Eli lyhyesti sanottuna k\u00e4sitteet ja niiden arvostelmat ovat kokijan \u201dkorvien v\u00e4liss\u00e4\u201d, eik\u00e4 miss\u00e4\u00e4n muualla. Jos maailmankaikkeudessa ei olisi havaitsijoita, niin samalla olisi mennyt my\u00f6s kauneus. Joten kannattaa el\u00e4\u00e4 mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n, jotta voisi omalta osaltaan tukea tuota ihanaa k\u00e4sitett\u00e4. Kantista kauneusk\u00e4sitteet ovat my\u00f6s muuttumattomia ja yleisp\u00e4tevi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on outoa, sill\u00e4 n\u00e4inh\u00e4n se ei tietenk\u00e4\u00e4n voi olla. Etenkin, kun h\u00e4n ei tainnut kertoa yht\u00e4k\u00e4\u00e4n esimerkki\u00e4 siit\u00e4, mik\u00e4 on yleisp\u00e4tev\u00e4\u00e4 ja muuttumatonta. Mutta Kant on kaikesta huolimatta suurimpia filosofeja, koska h\u00e4nen ajattelupakettinsa oli v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin monumentaalinen. Ja sen vaikeaselkoisuus on tietenkin jo hieno arvo sin\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vaikka kauneus onkin k\u00e4sitteen\u00e4 pysynyt jossain m\u00e4\u00e4rin piilossa, niin se ei tietenk\u00e4\u00e4n v\u00e4henn\u00e4 sen merkityst\u00e4. Minusta suklaa maistuu yht\u00e4 hyv\u00e4lt\u00e4, vaikka olisin j\u00e4tt\u00e4nyt lukematta tuoteselosteen. Samoin aistikokemukseni kauniin maiseman tai taideteoksen edess\u00e4 ei kaipaa j\u00e4lkik\u00e4teen selittely\u00e4. En edes halua laittaa niit\u00e4 t\u00e4rkeysj\u00e4rjestykseen, koska se ei lis\u00e4isi niihin tilanteisiin mit\u00e4\u00e4n uutta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yksi n\u00e4ist\u00e4 h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4vist\u00e4 tuntemuksista tapahtui muutama vuosi sitten, kun olin kalareissulla Keski-Suomessa. Olin her\u00e4nnyt aikaisin, t\u00e4ytt\u00e4nyt reppuni ev\u00e4ill\u00e4 ja haalinut kalavehkeet kainalooni. Seuraavaksi astelin kapealle polulle, joka johdatti minut pienen metsik\u00f6n l\u00e4vitse j\u00e4rven rantaan. En osannut odottaa n\u00e4ky\u00e4, joka avautui eteeni. Veden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 viipyili viel\u00e4 y\u00f6llinen usvakerros ja sen l\u00e4vitse paistoi juuri pellon takaa noussut auringon hentoinen kehr\u00e4. Rukoilin kaikkia mets\u00e4n mennink\u00e4isi\u00e4, ett\u00e4 kukaan ei kiskoisi tuota maisemaa edest\u00e4ni pois, ennen kuin saan otettua siit\u00e4 muutaman kuvan. Olen aina rakastanut sumua, koska se h\u00e4ivytt\u00e4\u00e4 turhia yksityiskohtia ja tarjoilee maiseman pehme\u00e4n\u00e4 ja hieman ep\u00e4todellisena. T\u00e4m\u00e4 oli nyt sit\u00e4 ja paljon muuta. Ja se muu oli tuo Platonin mainitsema absoluuttinen yhteys kauneuteen. Rukouksiini vastattiin, sill\u00e4 ehdin ottaa j\u00e4rvest\u00e4 muutaman kuvan. Tunsin my\u00f6s itseni jonkin sortin paskiaiseksi, kun ty\u00f6nsin veneen vesille ja aloin uistelemaan. Se ei sopinut tuohon neitseelliseen hetkeen. Sain aamun aikana muutaman hauen, jotka taisin laskea saman tien takaisin j\u00e4rven tummuuteen. Tuohon hetkeen ei vain sopinut \u00e4mp\u00e4rin pohjalta tuijottavan kuolleen kalan syytt\u00e4v\u00e4 katse. Olin aivan varma, ett\u00e4 sill\u00e4 oli ainakin sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oikeus jatkaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Ja oikeutuksen siihen antoi tuon j\u00e4rven koskematon kauneus.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft\"><a href=\"\/wp-content\/uploads\/2010\/04\/20051018-005.jpg\"><img decoding=\"async\" src=\"\/wp-content\/uploads\/2010\/04\/20051018-005-208x300.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-784\" title=\"20051018-005\"\/><\/a><\/figure>\n<\/div>\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft\"><a href=\"\/wp-content\/uploads\/2010\/04\/20051018-004.jpg\"><img decoding=\"async\" src=\"\/wp-content\/uploads\/2010\/04\/20051018-004-300x102.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-783\" title=\"20051018-004\"\/><\/a><\/figure>\n<\/div>\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft\"><a href=\"\/wp-content\/uploads\/2010\/04\/20051018-010.jpg\"><img decoding=\"async\" src=\"\/wp-content\/uploads\/2010\/04\/20051018-010-300x168.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-790\" title=\"20051018-010\"\/><\/a><\/figure>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kauneus on abstrakti k\u00e4site, jota ei kaiketi voi maistaa, mutta sokea voi tuntea sen k\u00e4sill\u00e4\u00e4n. Sen kokeminen vaatii aistihavainnon jostain asiasta, sen ominaisuudesta tai laadusta. Siihen liittyy my\u00f6skin tulkinta ja mielihyv\u00e4n tunne. Eli kyseess\u00e4 on tapahtumasarja, jota ei voi koskaan t\u00e4ydellisesti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Estetiikka onkin jossain mieless\u00e4 aivan turha tiede, sill\u00e4 miksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 inhimillisi\u00e4 voimavaroja sellaiseen, &hellip; <a href=\"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=780\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Kauneudesta&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-780","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/780","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=780"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/780\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6472,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/780\/revisions\/6472"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=780"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=780"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=780"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}