{"id":7700,"date":"2025-03-19T19:26:59","date_gmt":"2025-03-19T17:26:59","guid":{"rendered":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=7700"},"modified":"2025-03-21T07:45:37","modified_gmt":"2025-03-21T05:45:37","slug":"sibeliuksen-viulukonsertto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=7700","title":{"rendered":"Sibeliuksen viulukonsertto"},"content":{"rendered":"\n<p>Sibeliuksen viulukonsertto on pala taivasta ja sit\u00e4 kirkkainta kohtaa. Sen herkkyys ja kauniit melodiat sulattavat j\u00e4isenkin j\u00e4ssik\u00e4n. Minulle riitt\u00e4\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4iset nuotit, kun alan pyyhkim\u00e4\u00e4n salaa silm\u00e4kulmiani. Ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 tuo maskuliinisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 murentuvan kerros kerrokselta. Harmillistako? En taida uskaltaa vastata tuohon. &nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"395\" src=\"https:\/\/ajatusmatka.net\/wp-content\/uploads\/Konsertti-1-1024x395.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-7718\" style=\"width:590px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/ajatusmatka.net\/wp-content\/uploads\/Konsertti-1-1024x395.jpg 1024w, https:\/\/ajatusmatka.net\/wp-content\/uploads\/Konsertti-1-300x116.jpg 300w, https:\/\/ajatusmatka.net\/wp-content\/uploads\/Konsertti-1-768x296.jpg 768w, https:\/\/ajatusmatka.net\/wp-content\/uploads\/Konsertti-1-1536x592.jpg 1536w, https:\/\/ajatusmatka.net\/wp-content\/uploads\/Konsertti-1-2048x789.jpg 2048w, https:\/\/ajatusmatka.net\/wp-content\/uploads\/Konsertti-1-1200x463.jpg 1200w\" sizes=\"auto, (max-width: 709px) 85vw, (max-width: 909px) 67vw, (max-width: 1362px) 62vw, 840px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><strong>Hyvink\u00e4\u00e4n orkesteri<\/strong><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kun katson valokuvasta Ainolan pihalla seisovan Sibeliuksen jykev\u00e4\u00e4 olemusta, niin h\u00e4nen viulukonserttonsa herkkyys ja kauneus ovat ristiriidassa tuon hahmon kanssa. Sibeliuksen harteikas ulkomuoto pullistelee maskuliinisuutta ja viulukonsertto taas aivan p\u00e4invastaisia arvoja. Tuossa on outoa kontrastia, joka ihmetytt\u00e4\u00e4 ainakin minua. Ja tuo ihmetys ei t\u00e4h\u00e4n lopu, sill\u00e4 seuraava arvoitus on jo odottamassa k\u00e4si pystyss\u00e4. Niin oudolta kuin se kuulostaakin, niin tuo maailman eniten soitettu ja levytetty konsertto unohtui l\u00e4hemm\u00e4s kolmenkymmenen vuoden ajaksi. Sen ensiesitys oli 1900-luvun alussa ja vastaanotto oli aika nuivaa. Syyksi mainitaan yleens\u00e4 viulisti, joka ei saanut kuulemma raavittua kaikkea herkkyytt\u00e4 teoksesta. Vasta 1930-luvulla, aikansa kuuluisimpiin viulisteihin kuulunut Jascha Heifetz, levytti viulukonserton ja nosti sen maineeseen arvaamattomaan. T\u00e4ss\u00e4h\u00e4n ei ole lainkaan tolkkua. Pystyyk\u00f6 konserttiyleis\u00f6 erottamaan hyv\u00e4n ja erinomaisen viulistin toisistaan? Minulta se ei ainakaan onnistu, tuskin monelta muultakaan kuuntelijalta. Sibeliuksen viulukonserttoa ei pysty t\u00e4rvelem\u00e4\u00e4n edes keksinkertainen soittaja, sill\u00e4 sen herkkyys ja kauneus on liimattu teokseen niin vahvasti, ett\u00e4 sit\u00e4 ei kumiteta noin vain pois. Tuo yleinen selitys ei voi olla se oikea. En todellakaan usko, ett\u00e4 sata vuotta sitten konserteissa k\u00e4vij\u00e4t lukivat my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kovinkaan ahkerasti musiikkikriitikoiden arvioita. Joku syy tuohon toki on, ett\u00e4 kaunis teos hukataan kuuntelijoilta l\u00e4hemm\u00e4s kolmenkymmenen vuoden ajaksi. \u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Oma klassisen musiikin harrastukseni alkoi Tshaikovskin viulukonsertosta muutama kymmenen vuotta sitten. Konserteissa ravaava kaverini ehdotti tuota vaihtoehtoa, kun esitin h\u00e4nelle toiveeni tutustua klassiseen musiikkiin. Ei huono valinta, kuten ei olisi ollut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Beethovenin, Max Bruchin ja Felix Mendelssohnin viulukonsertot.<\/p>\n\n\n\n<p>Mit\u00e4 ajattelen viulusta? Kun pid\u00e4n viulukonsertosta, niin kaipa pid\u00e4n my\u00f6s tuon soittimen \u00e4\u00e4nest\u00e4. Taidan poiketa tuolta polulta, sill\u00e4 se ei kuulu kolmen suosikkisoittimeni joukkoon. Ykk\u00f6sen\u00e4 on edelleen s\u00e4hk\u00f6kitara, kakkosena tulee flyygelin \u00e4\u00e4nimaailma ja pronssipallille kipuaa saksofoni. Viulu on ollut se soitin, joka on vaatinut minulta eniten tutustumista, jotta olen oppinut pit\u00e4m\u00e4\u00e4n sen \u00e4\u00e4nest\u00e4. Sis\u00e4\u00e4najo on ollut pitk\u00e4 ja ehk\u00e4 tuo jousisoittimien kuningatar nousee viel\u00e4 joskus kolmen mieluisimman instrumentin joukkoon.<\/p>\n\n\n\n<p>Minulla on ollut huono tuuri konserteissa istumapaikkojen suhteen. Ei ole yleens\u00e4 yll\u00e4tys, ett\u00e4 viereeni tupsahtaa kaveri, jonka olkap\u00e4\u00e4 ylt\u00e4\u00e4 omalle puolelleni. Jos n\u00e4in k\u00e4y, niin t\u00e4ytyy toivoa, ett\u00e4 toisella puolella on laihanlainen musiikin yst\u00e4v\u00e4, jonka reviiri\u00e4 voin hieman varata. N\u00e4inh\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 taas k\u00e4vi, kun istuin Hyvink\u00e4\u00e4salissa kuuntelemassa el\u00e4m\u00e4ni ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa liven\u00e4 Sibeliuksen viulukonserttoa, jonka solistina oli Kuopion viulukilpailun voittaja Amanda Ernesaks. Toki oikealla puolellani oleva paikka oli t\u00e4ll\u00e4 kertaa tyhj\u00e4. Olisin voinut siirty\u00e4 siihen, mutta kantti ei vain riitt\u00e4nyt. Mietin, ett\u00e4 mit\u00e4h\u00e4n tuo ladon oven kokoinen heppu ajattelee, jos h\u00e4nen viereinen paikkansa ei kelpaa minulle. Joten siin\u00e4 sitten nyhj\u00f6tettiin, min\u00e4 kallistuneena tyhj\u00e4n penkin puolelle ja rakas vieruskaverini tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lainkaan minun tukalasta ahdingostani.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sibeliuksen viulukonsertto on pala taivasta ja sit\u00e4 kirkkainta kohtaa. Sen herkkyys ja kauniit melodiat sulattavat j\u00e4isenkin j\u00e4ssik\u00e4n. Minulle riitt\u00e4\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4iset nuotit, kun alan pyyhkim\u00e4\u00e4n salaa silm\u00e4kulmiani. Ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 tuo maskuliinisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 murentuvan kerros kerrokselta. Harmillistako? En taida uskaltaa vastata tuohon. &nbsp;&nbsp; Kun katson valokuvasta Ainolan pihalla seisovan Sibeliuksen jykev\u00e4\u00e4 olemusta, niin h\u00e4nen viulukonserttonsa &hellip; <a href=\"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=7700\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Sibeliuksen viulukonsertto&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-7700","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7700","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7700"}],"version-history":[{"count":38,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7700\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7746,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7700\/revisions\/7746"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7700"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7700"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7700"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}