{"id":7364,"date":"2025-01-06T17:10:52","date_gmt":"2025-01-06T15:10:52","guid":{"rendered":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=7364"},"modified":"2026-02-15T08:33:44","modified_gmt":"2026-02-15T06:33:44","slug":"naiset-matka-tasa-arvoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=7364","title":{"rendered":"Naisten matka tasa-arvoon"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Ulkoilmafillarointi vaihtuu talvella suksiin tai py\u00f6r\u00e4ilyyn sis\u00e4ll\u00e4 rullien p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Tyls\u00e4\u00e4k\u00f6? Ei suinkaan, sill\u00e4 tunti menee ihan kivasti, kun voin samalla katsoa jotain dokumenttia tietokoneen n\u00e4yt\u00f6lt\u00e4. Hiljakkoin tuo tunti meni kaksiosainen sarjan parissa, jossa k\u00e4ytiin l\u00e4vitse Minna Canthin teoksia ja niiden vastaanottoa. Minna oli rohkea nainen, joka uskalsi astua monen miehen varpaille. Ja kipe\u00e4\u00e4h\u00e4n tuo teki, heid\u00e4n kommenteistaan p\u00e4\u00e4tellen. H\u00e4n on todellakin ansainnut oman liputusp\u00e4iv\u00e4ns\u00e4. Canth onkin ainoa nainen, jolle tuo on meill\u00e4 suotu.<\/p>\n\n\n\n

Kun luen paljon historiaa k\u00e4sittelevi\u00e4 kirjoja, niin niiss\u00e4 tulee silloin t\u00e4ll\u00f6in vastaan typeri\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4 naisista. Er\u00e4s usein esitetty v\u00e4ite on, ett\u00e4 naiset eiv\u00e4t pysty ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteiskunnallisia asioita, koska he ovat tunteellisia. N\u00e4in heid\u00e4n paikkansa on luonnollisesti kotona, eik\u00e4 suinkaan tekem\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 miesten rinnalla, koska se vaatii rationaalista ajattelua. Ja sit\u00e4h\u00e4n l\u00f6ytyy vain miehilt\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n puhuttaisiin tunne\u00e4lyst\u00e4. Sit\u00e4 soisin my\u00f6s nykyisille poliitikolle, kun he tekev\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Toki kaikkiin ratkaisuihin tuo tunne\u00e4ly ei taida olla paras vaihtoehto.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s naisten fyysinen heikkous on n\u00e4hty rajoittavana tekij\u00e4n\u00e4. Mit\u00e4h\u00e4n n\u00e4m\u00e4 miehet sanoisivat t\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 seuratessaan tuon \u201dheikon sukupuolen\u201d saavutuksia urheilun saralla. Monessakin lajissa puhutaan vain kymmenen prosentin erosta vastaavilla matkoilla. Esimerkkin\u00e4 vaikka maraton, jossa naisten enn\u00e4tys on 2 tuntia 11 minuuttia ja 53 sekuntia. Miesten vastaava on 2 tuntia ja 35 sekuntia. Eroa on noin 11 minuuttia. Se on alle yhdeks\u00e4n prosenttia huonompi. Se naisen surkeista fyysisist\u00e4 kyvyist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

J\u00e4lkipolvien on toki helppo hymyill\u00e4 1800-luvun miesten puheille. N\u00e4iden kaksilahkeisten ajatuksia rajoittivat aikakauden normit ja kulttuuriarvot. En kuitenkaan puolusta noita tympeit\u00e4 lausahduksia, sill\u00e4 lopultakin on kysymys vain siit\u00e4, ett\u00e4 olemmeko kaikki yht\u00e4 arvokkaita ihmisin\u00e4. Tuo arvoasetelma tuskin oli vieras tuon aikakauden lukeneistolle.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4it\u00e4 naurettavia ajatuksia p\u00e4\u00e4stiv\u00e4t suustaan jopa oppineet, joiden merkitys ihmiskunnan historiassa on ollut huomattava. Kulttuurihistorian kannalta merkitt\u00e4vi\u00e4 miehi\u00e4, mutta kuitenkin melko vankasti aikakautensa kahleissa.<\/p>\n\n\n\n

Platonin mielest\u00e4 naiset voivat olla yht\u00e4 p\u00e4tevi\u00e4 hallitsemaan yhteiskuntaa kuin miehet. H\u00e4nen teoksessaan Valtio h\u00e4n ehdotti, ett\u00e4 naiset, kuten miehet, voivat olla filosofeja, sotureita ja valtion johtajia. Kuitenkin h\u00e4n uskoi, ett\u00e4 suurin osa naisista olisi silti kotirouvia. Toinen antiikin filosofi Aristoteles oli jo toista mielt\u00e4. H\u00e4nen mukaansa naiset olivat luonnostaan alempiarvoisia kuin miehet. H\u00e4n piti naista miehen ”ep\u00e4t\u00e4ydellisen\u00e4” vastineena. Keskiajalla uskonnoissa naisten alisteinen asema oli normi, ja heid\u00e4t m\u00e4\u00e4riteltiin jumalallisesti alhaisemmiksi kuin miehet. Pyh\u00e4 Augustinus oli yksi keskeisist\u00e4 teologeista, jonka kirjoituksissa naiset n\u00e4htiin usein ”heikkoina” ja taipuvaisina syntiin. H\u00e4n perusteli naisten alistettua asemaa raamatullisilla tulkinnoilla, joissa Eevan kerrottiin viekoitelleen Aadamin syntiin. Thomas Aquinas oli toinen merkitt\u00e4v\u00e4 ajattelija. H\u00e4nen mukaansa naiset olivat luonnostaan alempiarvoisia miehiin verrattuna, mutta he olivat t\u00e4rkeit\u00e4 perheen ja yhteiskunnan yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4. H\u00e4n kuitenkin korosti, ett\u00e4 naisten sielu oli yht\u00e4 arvokas kuin miesten.<\/p>\n\n\n\n

Ent\u00e4 valistuksen aika? 1700-luvulla valistusajattelijat alkoivat kyseenalaistaa perinteiset k\u00e4sitykset sukupuolirooleista. Toki yhteiskuntafilosofi Jean-Jacques Rousseau esitti, ett\u00e4 naisten t\u00e4rkein rooli oli perheen ja kodin yll\u00e4pit\u00e4minen. H\u00e4nen mukaansa miehet olivat luonnostaan yhteiskunnan johtajia, kun taas naisten paikka oli kotioloissa, kasvattaen lapsia ja tukien miehi\u00e4. Vaikka Rousseau kirjoitti paljon kasvatuksesta, esimerkiksi maailman tunnetuimman kasvatusoppaan \u00c9mile, niin se ei kuitenkaan est\u00e4nyt h\u00e4nt\u00e4 laittamasta omia lapsiaan vastoin \u00e4idin tahtoa orpokotiin. T\u00e4h\u00e4n varmaan sopisi virke: \u00c4l\u00e4 tee niin kuin min\u00e4, vaan niin kuin opetan.<\/p>\n\n\n\n

Kun p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n 1800-1900-luvulle, niin naisten selustatukena oli huomattava yhteiskunnallinen vaikuttaja eli Stuart Mill, joka oli englantilainen filosofi ja liberalisti. H\u00e4n puolusti naisten oikeutta osallistua t\u00e4ysipainoisesti yhteiskunnan el\u00e4m\u00e4\u00e4n, mukaan lukien \u00e4\u00e4nioikeus ja koulutus.<\/p>\n\n\n\n

Ent\u00e4 tuo koulutus? Kun valtiot alkoivat 1700- ja 1800-luvuilla luoda maallisia kouluj\u00e4rjestelmi\u00e4, niin kirkko ja papisto vastustivat usein n\u00e4it\u00e4 hankkeita. He pelk\u00e4siv\u00e4t, ett\u00e4 maallinen koulutus heikent\u00e4isi uskonnon asemaa ja kirkon vaikutusvaltaa. Ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4h\u00e4n sen, ett\u00e4 paisto oli huolissaan, koska opiskelu lis\u00e4\u00e4 tietoa. Hiljainen ja n\u00f6yr\u00e4 kansa voisi ehdollistaa heid\u00e4n opetuksiaan. Vaarana oli my\u00f6s se, ett\u00e4 koulutus voisi innostaa alempia s\u00e4\u00e4tyj\u00e4 kyseenalaistamaan s\u00e4\u00e4ty-yhteiskunnan rakenteet. Pelkokerrointa lis\u00e4si my\u00f6s se, ett\u00e4 talonpoikien ja ty\u00f6l\u00e4isten koulutus tekisi heist\u00e4 ”ylpeit\u00e4”.<\/p>\n\n\n\n

Tyt\u00f6ill\u00e4 meni viel\u00e4 huonommin. Heid\u00e4n opetustaan vastustettiin erityisesti, koska naisen paikka oli kotona ja koulunk\u00e4ynti olisi tarpeetonta tai jopa haitallista heid\u00e4n ”luonnollisille” teht\u00e4villeen.<\/p>\n\n\n\n

Lasten opin tielle l\u00e4htemist\u00e4 vastusti my\u00f6s heid\u00e4n vanhempansa. He eiv\u00e4t halunneet l\u00e4hett\u00e4\u00e4 lapsia kouluun, koska heist\u00e4 pel\u00e4ttiin tulevan herroja. Lapset olivat my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 apu maaseutuyhteis\u00f6jen arjessa, joten t\u00e4m\u00e4 oli my\u00f6s keskeinen syy jarrutella lasten opiskelua. Ja miksi kouluttaa lapsia, kun he jatkavat kuitenkin is\u00e4ns\u00e4 ammattia.<\/p>\n\n\n\n

Miten naiset sitten p\u00e4\u00e4siv\u00e4t lopulta koulutuksen pariin. Suomen ensimm\u00e4inen yliopistossa opiskellut nainen oli Maria Tschetschulin. H\u00e4net hyv\u00e4ksyttiin opiskelemaan Helsingin yliopistoon vuonna 1870. Maria oli erityisen kiinnostunut matematiikasta ja h\u00e4n opiskeli ensin niin sanottuna yksityisoppilaana, sill\u00e4 naisilla ei tuolloin ollut oikeutta viralliseen yliopisto-opiskeluun. Vuonna 1871 h\u00e4nest\u00e4 tuli yliopiston ensimm\u00e4inen naispuolinen ”ylioppilas” erityisluvalla. Tschetschulin sai my\u00f6hemmin opettajantutkinnon ja h\u00e4n toimi opettajana, mutta ei koskaan valmistunut maisteriksi.<\/p>\n\n\n\n

Naisille avautui mahdollisuus opiskella yliopistossa virallisesti vasta 1880-luvulla, kun rajoituksia muutettiin. Ensimm\u00e4iset naiset valmistuivat filosofian kandidaateiksi (maistereiksi) 1880-luvun lopulla. Pioneereja olivat esimerkiksi Emma Irene \u00c5str\u00f6m, joka vuonna 1882 valmistui ensimm\u00e4isen\u00e4 naisena filosofian kandidaatiksi Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

Naisen polku on ollut karikkoinen, kun h\u00e4n on vaatinut oikeuksiaan olla tasavertainen miesten rinnalla. Heid\u00e4n asemaa parantavat lakimuutokset nytk\u00e4htiv\u00e4t kuitenkin askel askeleelta eteenp\u00e4in. T\u00e4h\u00e4n viel\u00e4 ne t\u00e4rkeimm\u00e4t askelmerkit:<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1854 s\u00e4\u00e4dettiin perint\u00f6oikeuslaki, joka antoi naisille oikeuden peri\u00e4 omaisuutta, mutta miehet olivat edelleen etuoikeutettuja.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1877 s\u00e4\u00e4dettiin ensimm\u00e4inen laaja avioliittolaki. T\u00e4ll\u00f6in s\u00e4\u00e4dettiin, ett\u00e4 avioliitossa nainen sai oikeuden omaisuuteensa, mutta silti aviomiehell\u00e4 oli edelleen suuri valta perheen taloudellisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

1800-luvun loppupuolella naisten mahdollisuus saada korkeampaa koulutusta alkoi avautua.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1906 naiset saivat \u00e4\u00e4nioikeuden. Suomen ensimm\u00e4isess\u00e4 eduskuntavaalissa valittiin yhteens\u00e4 19 naista eduskuntaan. Suomeen saatiin parikymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin naisministeri Miina Sillanp\u00e4\u00e4. H\u00e4net nimitettiin vuonna 1926 toiseksi hallitussihteeriksi ja samalla h\u00e4nest\u00e4 tuli Suomen ensimm\u00e4inen naispuolinen ministeri.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1917 naisille ja miehille yleinen \u00e4\u00e4nioikeus kunnallisvaaleissa.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1919 naimisissa oleville naisille oikeus ansioty\u00f6h\u00f6n ilman aviomiehen suostumusta.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1922 nainen voi solmia ty\u00f6suhteen ilman aviomiehen lupakirjaa.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1926 naisella on oikeus tulla valituksi valtion virkoihin ja saada samat edut niiss\u00e4 kuin mies.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1930 uusi avioliittolaki voimaan: aviovaimo vapautuu miehens\u00e4 holhouksesta ja h\u00e4nell\u00e4 on oikeus omaan omaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1944 laki kunnallisista \u00e4itiys- ja lastenneuvoloista sek\u00e4 kunnallisista terveydenhoitajista<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1950 raskauden keskeytt\u00e4minen sallitaan l\u00e4\u00e4ketieteellisin perustein<\/p>\n\n\n\n

Aloitin Minna Canthista ja lopetan h\u00e4neen. Vaikka h\u00e4nt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 naisen asemaa kritisoivana kirjailijana, niin Minna k\u00e4sitteli n\u00e4ytelmiss\u00e4\u00e4n my\u00f6s k\u00f6yhien tilannetta. 1800-luvulla k\u00f6yhyytt\u00e4 ei n\u00e4hty rakenteellisena, vaan syyn\u00e4 olivat huono-osaiset itse, koska he olivat vain laiskoja ja tyhmi\u00e4. K\u00f6yh\u00e4list\u00f6n asemaa kritisoivat n\u00e4ytelm\u00e4t saatettiin kielt\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4isen esityksen j\u00e4lkeen yhteiskuntarauhaa h\u00e4iritsevin\u00e4, poliisillakin uhaten. Onneksi niit\u00e4 puolustajiakin l\u00f6ytyi ja Minna Canth taitaa olla niit\u00e4 harvoja kirjailijoita, joiden tuotanto j\u00e4tti j\u00e4lkens\u00e4 my\u00f6s lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisiin uudistuksiin. N\u00e4it\u00e4 olivat naisten oikeudet koulutuksessa ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, samoin avioliittolain muutokset ja ty\u00f6laisten aseman ja k\u00f6yh\u00e4inhoidon parantaminen.  <\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Joten on todellakin syyt\u00e4 edelleen liputtaa Minna Canthille ja samalla kaikille niille naisille, jotka uskalsivat ehdollistaa vallitsevat normit, vaikka yhteiskunnan kasvoilla oli l\u00e4hinn\u00e4 tiukasti poljettuja miesten saappaiden j\u00e4lki\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Unionin historia \u2013 Naisasialiitto Unioni<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ulkoilmafillarointi vaihtuu talvella suksiin tai py\u00f6r\u00e4ilyyn sis\u00e4ll\u00e4 rullien p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Tyls\u00e4\u00e4k\u00f6? Ei suinkaan, sill\u00e4 tunti menee ihan kivasti, kun voin samalla katsoa jotain dokumenttia tietokoneen n\u00e4yt\u00f6lt\u00e4. Hiljakkoin tuo tunti meni kaksiosainen sarjan parissa, jossa k\u00e4ytiin l\u00e4vitse Minna Canthin teoksia ja niiden vastaanottoa. Minna oli rohkea nainen, joka uskalsi astua monen miehen varpaille. Ja kipe\u00e4\u00e4h\u00e4n tuo teki, … Jatka lukemista ”Naisten matka tasa-arvoon”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-7364","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7364","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7364"}],"version-history":[{"count":77,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7364\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8529,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7364\/revisions\/8529"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7364"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7364"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7364"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}