{"id":7276,"date":"2024-12-08T19:07:13","date_gmt":"2024-12-08T17:07:13","guid":{"rendered":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=7276"},"modified":"2024-12-28T10:44:54","modified_gmt":"2024-12-28T08:44:54","slug":"aikamatkalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=7276","title":{"rendered":"Aikamatkalla"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Kun ihmisilt\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 minne he haluaisivat menn\u00e4 aikakoneella, niin tyypillinen vastaus on halu p\u00e4\u00e4st\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n Jeesuksen ristiinnaulitseminen ja syntym\u00e4. Luulen, ett\u00e4 katolinen kirkko sponsoroisi n\u00e4it\u00e4 matkoja ja menij\u00f6it\u00e4 olisi ruuhkaksi asti. Itse uskonnottomana j\u00e4tt\u00e4isin nuo kokemukset v\u00e4liin, sill\u00e4 niill\u00e4 ei olisi mit\u00e4\u00e4n vaikutusta el\u00e4m\u00e4nkatsomukseeni. Havaintoni olisi vain kolme ristill\u00e4 riippuvaa ja tuskissaan vaikeroivaa miest\u00e4. Tuo n\u00e4ky ei taitaisi aiheuttaa minussa muuta kuin s\u00e4\u00e4li\u00e4. Historian harrastajana unohdan my\u00f6s matkan tulevaisuuteen, vaikka olisi houkuttelevaa vilkaista milt\u00e4 l\u00e4hestyv\u00e4t vuosisadat n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t.  Realistisena tarkkailijana tulevaisuuden visioni on aika masentava, joten en n\u00e4e mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 tarkistamaan, olivatko olettamukseni oikeita vai v\u00e4\u00e4ri\u00e4. Mutta kun tiketti on hommattu, niin jonnekin sit\u00e4 olisi l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ihmiskunnan historia rikastuu p\u00e4ivi\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4, kun meit\u00e4 ilmestyy lis\u00e4\u00e4 t\u00e4lle Tellukselle. Toki suurin osa kanssakulkijoista j\u00e4tt\u00e4\u00e4 vain t\u00e4m\u00e4n pallomme kasvoille pakolliset hiilijalanj\u00e4ljet. Meit\u00e4 potentiaalisia historian tekij\u00f6it\u00e4 on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin kahdeksan miljardia. Se on paljon se. 30 000 vuotta sitten, kivikaudella, maapallolla arvioitiin asuvan muutama satatuhatta ihmist\u00e4. Ajanlaskun alussa v\u00e4kiluku oli ehk\u00e4 noin 250 miljoonaa. V\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 pysyi luultavasti l\u00e4hes samana ensimm\u00e4iset tuhat vuotta, koska Euroopassa riitti jatkuvaa aseiden kalistelua ja tauteja. Musta surma 1300-luvulla on ollut ainoa kohta kirjoitetussa historiassamme, kun maapallon v\u00e4est\u00f6 v\u00e4heni. Tuo tauti tappoi noin kolmanneksen Euroopan v\u00e4est\u00f6st\u00e4.  <\/p>\n\n\n\n

V\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4kin ihmism\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n historiaa, jolla voi olla vaikutusta pitk\u00e4lle tulevaisuuteen. N\u00e4iss\u00e4 kaiketi suurinta roolia esitt\u00e4v\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 keksij\u00e4t ja keksinn\u00f6t. T\u00e4m\u00e4 painotus k\u00e4dentaitoihin on ollut vahvinta aiemmilla vuosisadoilla. Kunniaa ja mainetta saavat yleens\u00e4 yksitt\u00e4iset ihmiset tai pienet ryhm\u00e4t. Kukaan ei kiell\u00e4, ett\u00e4 Einsteinin yleisell\u00e4 suhteellisuusteorialla ei olisi ollut valtava merkitys maailmankuvan kannalta. Mutta kenelle tulisi mieleen niin arkip\u00e4iv\u00e4inen esine kuin kynt\u00f6aura, jolla on my\u00f6s ollut suuri vaikutus historian nytk\u00e4hdelless\u00e4 eteenp\u00e4in. Keskiajalla Euroopassa kehitettiin rauta-aura, jossa oli maata k\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4 siipi. Se oli merkitt\u00e4v\u00e4 parannus, joka tehosti maanmuokkausta ja lis\u00e4si satoja. Maata k\u00e4\u00e4nt\u00e4ess\u00e4\u00e4n se siirsi ravinteita pintaan, joten se soveltui erinomaisesti Pohjois-Euroopan raskaisiin, savisiin maihin. Kaura, ruis ja vehn\u00e4 kasvoivat sen ansioista pohjoisenkin pelloilla. Aikoinaan karuista savimaista tuli keskiajalla kaikkein tuottavimpia ja niiden ymp\u00e4rille kehittyi merkitt\u00e4vi\u00e4 kaupunkeja. T\u00e4ll\u00e4 oli my\u00f6s vaikutus eurooppalaiseen talouskasvuun ja sen vallan siirtymiseen Etel\u00e4-Euroopasta Pohjois-Eurooppaan. Ja t\u00e4m\u00e4 vain, kun joku fiksu kyl\u00e4sepp\u00e4 oivalsi jotain, mit\u00e4 muut eiv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 blogi ajautui sivupolulle, mik\u00e4 ei ole minulle yll\u00e4tys. Otan opiksi, joten takaisin aikakoneen kyytiin. Minua houkuttelisi n\u00e4hd\u00e4 maapallon geologinen syntym\u00e4, kuinka se muodostui ja miten el\u00e4m\u00e4 kehittyi yksisoluisesta monisoluiseen. Jura- ja liitukauden dinosauruksiakin kiikaroisin mielell\u00e4ni turvallisen matkan takaa, samoin ihmissuvun (hominini) kehityst\u00e4. Mutta jos matkaan hieman rajatumpaan aikaan ja paikkaan, niin kohteeni olisi varmaan renessanssiajan Italia. K\u00e4visin vilkaisemassa kuinka Michelangelo maalaa Sikstuksen kappelin frescoja tai veist\u00e4\u00e4 Davidia. Kurkkisin mielell\u00e4ni my\u00f6s Leonardo da Vincin olkap\u00e4\u00e4n takaa, kun h\u00e4n raapusteli huomioitaan p\u00e4iv\u00e4kirjaansa. Ent\u00e4 Mona-Lisa? Olen n\u00e4hnyt sen Pariisin matkallani, mutta eip\u00e4 tuo tehnyt kovinkaan suurta vaikutusta. Teos on korkeudeltaan 60 cm ja sen n\u00e4keminen vaati reilusti jonotusaikaa. Tuon toki ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, kun vuosittainen k\u00e4vij\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 Louvressa on 7-10 miljoonaa. Eiffel-torniin tutustuvien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei j\u00e4\u00e4 paljon j\u00e4lkeen tuosta lukemasta. Hieman muista poikkeava arvioni tuosta Leonardon maalauksesta ei Louvren k\u00e4ynnin j\u00e4lkeen muuttunut lainkaan. Mutta olihan se toki n\u00e4ht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jos olisin pidemp\u00e4\u00e4n Firenzess\u00e4, niin viett\u00e4isin varmaan paljon aikaa tuomiokirkon (Santa Maria del Fiore) rakennusty\u00f6maalla. Haluaisin n\u00e4hd\u00e4 miten tuo valtava kupoli, joka on halkaisijaltaan 54 metri\u00e4, rakennettiin aikana, jolloin sen valmistus oli melkoinen haaste. Sen rakennustapaa on p\u00e4hk\u00e4ilty viimeiset vuosisadat, mutta se on selvinnyt vasta viime aikoina. Tuon haasteen otti vastaan kultasepp\u00e4, arkkitehti ja kuvanveist\u00e4j\u00e4 Filippo Brunelleschi, jota pidet\u00e4\u00e4n 1400-luvun yhten\u00e4 suurimpana arkkitehtin\u00e4. Voisin ihmetell\u00e4 p\u00e4\u00e4 kenossa kirkon ty\u00f6maalla, miten tuhansia tonneja nostettiin l\u00e4hemm\u00e4s sadan metrin korkeuteen taljojen ja Brunelleschin suunnittelemien koneiden avulla. Niskaj\u00e4ykkyys olisi mit\u00e4t\u00f6n hinta siit\u00e4, kun voisin n\u00e4hd\u00e4 liven\u00e4 miten kirkko valmistui. Kupolin kest\u00e4vyytt\u00e4 aikoinaan ep\u00e4iltiin, mutta turhaan, sill\u00e4 se on ottanut vastaan useita maanj\u00e4ristyksi\u00e4 ilman vaurioita. Osattiin sit\u00e4 jo 1400-luvulla rakentaa, vaikka paikalla ei ollutkaan Pekka Niskaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun ihmisilt\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 minne he haluaisivat menn\u00e4 aikakoneella, niin tyypillinen vastaus on halu p\u00e4\u00e4st\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n Jeesuksen ristiinnaulitseminen ja syntym\u00e4. Luulen, ett\u00e4 katolinen kirkko sponsoroisi n\u00e4it\u00e4 matkoja ja menij\u00f6it\u00e4 olisi ruuhkaksi asti. Itse uskonnottomana j\u00e4tt\u00e4isin nuo kokemukset v\u00e4liin, sill\u00e4 niill\u00e4 ei olisi mit\u00e4\u00e4n vaikutusta el\u00e4m\u00e4nkatsomukseeni. Havaintoni olisi vain kolme ristill\u00e4 riippuvaa ja tuskissaan vaikeroivaa miest\u00e4. … Jatka lukemista ”Aikamatkalla”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-7276","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7276","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7276"}],"version-history":[{"count":27,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7276\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7309,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7276\/revisions\/7309"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7276"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7276"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7276"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}