{"id":7171,"date":"2024-12-04T09:32:47","date_gmt":"2024-12-04T07:32:47","guid":{"rendered":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=7171"},"modified":"2024-12-07T06:08:46","modified_gmt":"2024-12-07T04:08:46","slug":"tieteen-popularisointi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=7171","title":{"rendered":"Tieteen popularisointi"},"content":{"rendered":"\n

Minun el\u00e4m\u00e4ni olisi hieman tylsemp\u00e4\u00e4 ilman tiedekirjoja. Kiitos noista kiehtovista retkist\u00e4 tieteen pariin kuuluu niille tutkijoille, joilla on taito ja halu kertoa oman tieteenalansa tutkimustuloksista suurelle yleis\u00f6lle niin, ett\u00e4 ne ovat mahdollisimman monen ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4. Tiedett\u00e4 ei tehd\u00e4 vain tutkijoiden omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Siksi tarvitsemme tieteen popularisointia, joka mahdollistaa tieteellisen tiedon tuomista kaikkien ulottuville ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 muodossa. Se on sillan rakentamista tiedeyhteis\u00f6n ja suuren yleis\u00f6n v\u00e4lille. Uudet ja t\u00e4rke\u00e4t tulokset pit\u00e4isi kertoa kiinnostavasti ja selkokielisesti. Toki kirjoittajalla on my\u00f6s vastuu. millaisia asioita tuodaan suuren yleis\u00f6n tietoisuuteen ja miten tieto tulee vaikuttamaan ihmisten ajatteluun ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Parhaimmillaan tiedon kansantajuistaminen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuulijoissa kriittist\u00e4 ajattelua.<\/p>\n\n\n\n

Tieteen popularisointiin l\u00f6ytyy sopivasti ty\u00f6kaluja. Ensimm\u00e4isen\u00e4 tulee mieleen kirjat ja artikkelit. Televisiolla on my\u00f6s oma t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4, keskustelujen ja dokumenttien muodossa. Ei toki voida unohtaa tieteentekij\u00f6iden omia verkkosivuja ja blogeja, joissa he kertovat oman alansa uusista tutkimustuloksista. Itse viihdyn noiden sivujen parissa, sill\u00e4 ne p\u00e4ivittyv\u00e4t kiitett\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n

Meill\u00e4 Suomessa se n\u00e4kyvin tieteen popularisoija taitaa olla Esko Valtaoja, joka on yliopiston avaruust\u00e4htitieteen emeritusprofessori ja Tuorlan observatorion entinen johtaja. Esko sai taidoistaan Tieto-Finlandian vuonna 2002. Lis\u00e4isin t\u00e4h\u00e4n viel\u00e4 Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan professorin Kari Enqvistin. Molempien kirjat on tullut luettua ja niiden parissa olen viihtynyt v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kiitett\u00e4v\u00e4sti. Kari ja Esko ovat hyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 vaikeatkin asiat voi selitt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Teoreettisen fysiikan puolella tuota haastetta riitt\u00e4\u00e4, kun yritet\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 rautalangasta kvanttimekaniikan ilmi\u00f6it\u00e4. Tuossa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 Enqvist onnistuu minusta yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n hyvin. Kriteerin\u00e4 voi kaiketi pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4n suurimman osan lukemastani. Karin teksti on samalla my\u00f6s hienoa sanataidetta, jossa estetiikalla on vahva rooli.     <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kari ja Esko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Historian harrastajana en voi sivuuttaa Hannele Klemettil\u00e4\u00e4, joka on my\u00f6h\u00e4iskeskiajan kulttuurihistoriaan erikoistunut tutkija ja tietokirjailija. Viimeksi luin h\u00e4nen kirjansa ”Kalman karamellit ja muita keskiajan murhatapauksia” ja kirjoitin siit\u00e4 bloginkin. Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Teemu Keskisarja on my\u00f6s suurelle yleis\u00f6lle tuttu. Toki h\u00e4n on esiintynyt viime aikoina enemm\u00e4n poliitikon roolissa, kuin kirjailijana. H\u00e4nen tapansa kirjoittaa on minusta hyvin persoonallista, sill\u00e4 ne t\u00e4rke\u00e4t p\u00e4\u00e4lauseet hukkuvat sivulauseiden sekamelskaan. Teemu viljelee my\u00f6s keksimi\u00e4\u00e4n uudissanoja sen verran tihe\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ne vaatisivat oman sanakirjan. Toki t\u00e4m\u00e4 saattaa johtua oman ymm\u00e4rrykseni kompuroinnista ja muille lukijoille Teemun teksti saattaa olla kiehtovan erilaista ja helposti luettavaa. Toki t\u00e4st\u00e4 maasta l\u00f6ytyy mainittujen lis\u00e4ksi monia muitakin tieteen popularisoijia, joten tuo otantani on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n niukka.  <\/p>\n\n\n\n

Tieteen kansanomaistamisella on pitk\u00e4 ja kiehtova historia, vaikka monikin saattaa ajatella, ett\u00e4 sen juuret ovat l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 nykyaikaa. Viisauden pariin houkuteltiin jo antiikin Kreikassa. Kaikille lienee tuttuja Sokrates, Platon ja Aristoteles. Tuota listaa voisi jatkaa toki paljon pidemm\u00e4lle. Keskiajalla luostareilla ja yliopistoilla oli my\u00f6s oma rooli. Renessanssi toi mukanaan tieteellisen vallankumouksen ja sen vahvana tukena oli 1400-luvulla keksitty kirjapainotaito. 1700- ja 1800-luvuilla ilmestyiv\u00e4t tieteelliset seurat ja niiden julkaisut, jotka perustettiin levitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tietoa eteenp\u00e4in. My\u00f6s kirjailijat, kuten Jules Verne ja H.G. Wells, kirjoittivat tieteiskirjallisuutta, joka samalla popularisoi tieteen ideoita. Seuraavalla vuosisadalla tulivat mukaan radio, televisio, tiedelehdet, tiedekeskukset ja museot. \u00a0Ja kun p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n lopulta 2000-luvulle, niin kuvaa laajentaa t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n massamediat.<\/p>\n\n\n\n

Muutama sana viel\u00e4 tieteen popularisoinnin haasteista: Jos tiedett\u00e4 yksinkertaistetaan liikaa, niin se voi johtaa v\u00e4\u00e4riin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Medialla on my\u00f6s oma vastuunsa, sill\u00e4 se ei saisi liioitella tai v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 saavutettuja tuloksia. Rahoitus taitaa olla my\u00f6s se ikuinen ongelma oli sitten kyseess\u00e4 tiede tai taide. Huolimatta n\u00e4ist\u00e4 haasteista tieteen popularisointi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tieteen ja yhteiskunnan v\u00e4lisen vuoropuhelun edist\u00e4miseksi. Se auttaa ihmisi\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n maailmaa ja tekem\u00e4\u00e4n tietoon perustuvia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on se ihanne, johon kaikki fiksuimmatkaan eiv\u00e4t osaa tarttua.  <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4t\u00e4 kirjoitellessa j\u00e4in my\u00f6s miettim\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 onko tieteenalaa, jonka kansanomaistaminen on l\u00e4hes mahdotonta. Ensimm\u00e4iseksi tuli mieleeni matematiikka. Kysyin asiaa my\u00f6s Geminilt\u00e4, joka on yksi n\u00e4ist\u00e4 nykyisist\u00e4 \u00e4lyohjelmista. Sain vastaukseksi abstraktiset ja teoreettiset tieteenalat. No, sovitaan n\u00e4in.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Minun el\u00e4m\u00e4ni olisi hieman tylsemp\u00e4\u00e4 ilman tiedekirjoja. Kiitos noista kiehtovista retkist\u00e4 tieteen pariin kuuluu niille tutkijoille, joilla on taito ja halu kertoa oman tieteenalansa tutkimustuloksista suurelle yleis\u00f6lle niin, ett\u00e4 ne ovat mahdollisimman monen ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4. Tiedett\u00e4 ei tehd\u00e4 vain tutkijoiden omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Siksi tarvitsemme tieteen popularisointia, joka mahdollistaa tieteellisen tiedon tuomista kaikkien ulottuville ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 muodossa. Se … Jatka lukemista ”Tieteen popularisointi”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-7171","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7171","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7171"}],"version-history":[{"count":37,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7171\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7216,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7171\/revisions\/7216"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7171"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7171"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7171"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}