{"id":7015,"date":"2024-11-07T10:13:11","date_gmt":"2024-11-07T08:13:11","guid":{"rendered":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=7015"},"modified":"2024-11-07T18:53:04","modified_gmt":"2024-11-07T16:53:04","slug":"arvostetaanko-viisautta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=7015","title":{"rendered":"Arvostetaanko viisautta?"},"content":{"rendered":"\n

Wikipedia tiivist\u00e4\u00e4 viisauden n\u00e4in: \u201dViisaus on kyky tehd\u00e4 sellaisia ratkaisuja, jotka pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 tuottavat ”yhteisesti hyv\u00e4n” lopputuloksen. Viisauteen eri n\u00e4k\u00f6kulmissa liitettyj\u00e4 ominaisuuksia ovat my\u00f6s oikeudenmukaisuus, el\u00e4m\u00e4ntuntemus ja -kokemus, itseymm\u00e4rrys, prososiaalisuus, tilannesidonnaisuus ja my\u00f6t\u00e4tunto.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Aloitan siis filosofian parista, sill\u00e4 siell\u00e4 taidetaan kynt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 mehevimpi\u00e4 vakoja viisauden pellossa, ainakin jos filosofeilta kysyy. Oma tutustuminen filosofiaan syv\u00e4llisemmin l\u00e4hti antiikin ajattelijoista. Viihdyin melko hyvin Sokrateen ja Platonin ajatusten parissa. Kun olen utelias, niin metafysiikka taisi kiinnostaa silloin eniten. Se on olevaisen olemusta ja perussyit\u00e4 tutkiva filosofian haara. Metafysiikka hakee vastauksia niihin kysymyksiin, jotka ovat joutuneet antamaan tilaa my\u00f6hemmin empiiriselle tieteelle. Kun haasteena on t\u00e4m\u00e4nkaltaiset kysymykset, niin eih\u00e4n tuo ollut ihme, ett\u00e4 ne l\u00f6ysiv\u00e4t minusta innokkaan lukijan jo teini-ik\u00e4isen\u00e4. Halusin silloin tiet\u00e4\u00e4 kaikesta kaiken. Realismi on toki kampittanut minut nen\u00e4lleni moneen kertaan t\u00e4t\u00e4 unelmaa seuratessani.   <\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"
Sokrates ja myrkkymalja<\/strong><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Ludwig Wittgenstein<\/strong><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n

Olin nuorempana my\u00f6s kiinnostunut Ludwig Wittgensteinin ajatuksista, mutta en tainnut ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 montaakaan kohtaa tuosta kielifilosofiasta. 1900-luvun alun er\u00e4s arvostetuin filosofi Bernard Russell joutui my\u00f6s my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4kin oli vaikeuksia saada tolkkua hyv\u00e4n yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ajatusrypp\u00e4ist\u00e4. Meill\u00e4 on oma Esa Saarinen, joka osaa kirjoittaa filosofiasta ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti meille taviaisille. Saarinen taitaa olla my\u00f6s niit\u00e4 ainoita filosofeja, joka vie joka p\u00e4iv\u00e4 vaimolleen ruusun. Ainakin Esa noudatti tuota struktuuria viel\u00e4 muutama vuosi sitten. Toinen tunnettu kotimainen filosofi on Timo Airaksinen, jonka tarinoinnissa on mukavasti arkip\u00e4iv\u00e4 l\u00e4sn\u00e4. Timon ajatuksia l\u00f6ytyy my\u00f6s podcastina Yle Areenan Kulttuuriykk\u00f6selt\u00e4. Jakson nimi on: \u201dOletko nilkki? – Filosofi Timo Airaksinen kehottaa kaikkia itsetutkiskeluun.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Jos kurkistetaan hieman historian puolelle, niin sielt\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s Georg Henrik von Wright, joka vaikutti 1900-luvulla ja oli kansainv\u00e4lisesti my\u00f6s eritt\u00e4in tunnettu. Olisin valinnut h\u00e4net suurimmaksi suomalaiseksi, jos siihen aikaan olisi ollut \u00e4\u00e4nestys tuosta tittelist\u00e4. Mannerheim paalutettiin tuolle paikalle jossain kansan\u00e4\u00e4nestyksess\u00e4. Minun mielest\u00e4ni h\u00e4nen ratsastajapatsaansa voisi siirt\u00e4\u00e4 Postitalon edest\u00e4 johonkin syrj\u00e4isemp\u00e4\u00e4n paikkaan, sill\u00e4 h\u00e4nen suosionsa perustuu itselleni suurimmalta osin vieraisiin arvoihin.  <\/p>\n\n\n\n

Mutta palataan viel\u00e4 hetkeksi Sokrateen pariin, jota taidan arvostaa ajattelijoista eniten. H\u00e4n kulki opastamassa kanssakulkijoita viisauden pariin ja samalla tietenkin \u00e4rsytt\u00e4en niit\u00e4, joille tuota viisautta ei ollut jaettu. Vuonna 399 eaa Ateenan kansankokous langetti h\u00e4nelle kuolemantuomion. H\u00e4nen rikoksensa oli nuorison turmeleminen ja kunnioituksen puute valtion jumalia kohtaan. <\/p>\n\n\n\n

Viisaat, joiden el\u00e4m\u00e4npituinen anti j\u00e4\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 mustetahroiksi kansien v\u00e4liin, eiv\u00e4t tahdo p\u00e4rj\u00e4t\u00e4, kun arvotetaan sit\u00e4 suurinta. Hiljainen viisaus ei pid\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nt\u00e4. Vain selke\u00e4sti p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n nostava tuntuu saavan huomioita ja arvostusta. Maailma kuitenkin matelee ilman n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 viisautta eteenp\u00e4in. Se on kuin teatteriesitys, jossa napostellaan chipsej\u00e4 ja maiskutellaan makeita karkkeja. Ja roskiahan siit\u00e4 syntyy. Onneksi viisauden kauniita arvoja ei ole suinkaan haudattu typeryyden alle, vaan ne ovat edelleen l\u00e4hes kenen tahansa noukittavissa.<\/p>\n\n\n\n

Kun lukee keskustelupalstoja, niin typeryydess\u00e4 tuntuu olevan jotain tavoiteltavaa. Joillekin se on helpompi tapa olla \u00e4\u00e4ness\u00e4. Kun itsesi kaltaiset roikkuvat puntissasi kiinni, niin toki tunnet olevasi viisas. Roskajoukollakin on aina omat kuninkaansa. Mutta n\u00e4inh\u00e4n se on aina ollut, sill\u00e4 typeryys on muokannut ihmiskunnan historiaa enemm\u00e4n kuin viisaus. Ihminen taitaa olla ainoa kulkija el\u00e4inkunnassa, joka pystyy kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n. Minusta se on ihmisen paras syntym\u00e4lahja. T\u00e4ll\u00e4 kehitt\u00e4misell\u00e4 en tarkoita tehokkaampia lihaksia, vaan halua ylt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 humaanimpaan vuorovaikutukseen ymp\u00e4rist\u00f6n ja oman itsens\u00e4 kanssa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Wikipedia tiivist\u00e4\u00e4 viisauden n\u00e4in: \u201dViisaus on kyky tehd\u00e4 sellaisia ratkaisuja, jotka pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 tuottavat ”yhteisesti hyv\u00e4n” lopputuloksen. Viisauteen eri n\u00e4k\u00f6kulmissa liitettyj\u00e4 ominaisuuksia ovat my\u00f6s oikeudenmukaisuus, el\u00e4m\u00e4ntuntemus ja -kokemus, itseymm\u00e4rrys, prososiaalisuus, tilannesidonnaisuus ja my\u00f6t\u00e4tunto.\u201d Aloitan siis filosofian parista, sill\u00e4 siell\u00e4 taidetaan kynt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 mehevimpi\u00e4 vakoja viisauden pellossa, ainakin jos filosofeilta kysyy. Oma tutustuminen filosofiaan syv\u00e4llisemmin l\u00e4hti antiikin ajattelijoista. … Jatka lukemista ”Arvostetaanko viisautta?”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-7015","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7015","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7015"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7015\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7047,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7015\/revisions\/7047"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7015"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7015"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7015"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}