{"id":627,"date":"2010-04-01T14:36:17","date_gmt":"2010-04-01T11:36:17","guid":{"rendered":"http:\/\/aikaihminen.com\/?p=627"},"modified":"2024-09-04T08:28:28","modified_gmt":"2024-09-04T05:28:28","slug":"keskinkertaisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=627","title":{"rendered":"Keskinkertainen: Anton Salieri?"},"content":{"rendered":"<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"545\" height=\"622\" src=\"https:\/\/ajatusmatka.net\/wp-content\/uploads\/Salieri.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-6615\" style=\"width:291px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/ajatusmatka.net\/wp-content\/uploads\/Salieri.jpg 545w, https:\/\/ajatusmatka.net\/wp-content\/uploads\/Salieri-263x300.jpg 263w\" sizes=\"auto, (max-width: 545px) 85vw, 545px\" \/><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>Antonio Salieri on pakahduttavan keskinkertainen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Milos Formanin loistavassa elokuvassa Amadeus. Tuo v\u00e4hemm\u00e4n ylev\u00e4 teema kulkee tarinan taustalla, mutta on muutama kohta, jossa sen taakka nujertaa Antonion &#8211; ainakin hetkeksi. Elokuva alkaa mielisairaalasta, jossa Salieri on hoidettavana. H\u00e4nt\u00e4 tulee katsomaan pastori, jolle s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 soittaa omia kappaleitaan. Papin on esityksen j\u00e4lkeen my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n ei tunne niit\u00e4. Mutta kun Salieri soittaa Mozartia, niin pastorin ilme kirkastuu. Salierin el\u00e4m\u00e4 on loppupuolella ja kukaan ei tunne h\u00e4nen s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 musiikkia, mutta h\u00e4nen pahimman kilpailijansa teokset ovat j\u00e4\u00e4neet el\u00e4m\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n t\u00e4ytyy olla melko musertavaa. Ja t\u00e4st\u00e4 hetkest\u00e4 varsinainen elokuva l\u00e4htee liikkeelle. Salieri alkaa kertomaan kirkonmiehelle el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 mittaista tarinaa, jossa tuota keskinkertaisuutta tarkastellaan aikalaisen ja nerokkaimman s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n Mozartin j\u00e4ttim\u00e4ist\u00e4 hahmoa vasten. Ensimm\u00e4isen kerran tuo vertailu tapahtuu pubissa, jossa Mozart improvisoi Salierin s\u00e4vellyst\u00e4 ja lopputuloksena on muunnelma, jonka tunkkaisuus on vaihtunut Mozartimaiseen \u00e4lykk\u00e4\u00e4seen leikittelyyn. Lopullinen isku vy\u00f6n alle tulee, kun Mozartin aviopuoliso Constanze tuo h\u00e4nen silm\u00e4ilt\u00e4v\u00e4kseen miehens\u00e4 partituureja. Salier k\u00e4y niit\u00e4 l\u00e4vitse sivu sivulta ja kuulee sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n musiikin, johon h\u00e4nen taitonsa eiv\u00e4t tule koskaan ylt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Varmaan kauhea tilanne tajuta olevansa koko loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 keskinkertainen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4. Eip\u00e4 ihme, ett\u00e4 mykistyneen ilmeen lis\u00e4ksi partituurit levi\u00e4v\u00e4t lattialle.<\/p>\n\n\n\n<p>Mutta mit\u00e4 on keskinkertaisuus, kun tarkoitamme sill\u00e4 oman lajimme edustajaa ? Jos olemme oikein tarkkoja, niin sellaista ei voi olla edes olemassa. Tuo termi sopii hyvin matemaattisesti lasketuille arvoille, joita voidaan mitata ja lokeroida niin, ett\u00e4 saadaan tarkka lukema. Mutta miten voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n tarkasti ihmisen keskinkertaisuus? Vain ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti arvioimalla ja sek\u00e4\u00e4n ei ole reilua tuota yksil\u00f6 kohtaan, jota sanotaan keskinkertaiseksi ihmiseksi. Mutta jos se hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4 k\u00e4sitteen\u00e4, niin mit\u00e4 se pit\u00e4\u00e4 silloin sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n? Onko keskinkertaisuus mukava olotila, jonka pehme\u00e4ss\u00e4 ja turvallisessa syliss\u00e4 ei huomaa vaatia itselt\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4. Laiskan ihmisen paratiisi? Oletan siis, ett\u00e4 keskinkertainen ihminen ei haluakaan olla keskim\u00e4\u00e4rin mit\u00e4\u00e4n muuta. Brittil\u00e4inen Satiirikko Max Beerbohm on sanonut, ett\u00e4 \u201dkeskinkertainen voi luottaa siihen, ett\u00e4 h\u00e4nen tekee aina parhaansa\u201d. Ongelmaksi se muodostuu vasta silloin, jos huomaat olevasi jollain lailla lahjakas esim. osaat s\u00e4velt\u00e4\u00e4, kirjoittaa tai maalata tauluja. Silloin l\u00f6ytyykin jo mukavasti vertailukohtia, joihin voi rinnastaa itsens\u00e4. Keskinkertaisuuden ymp\u00e4rille rakennettu mukava laiskanlinna joutuu \u00e4kki\u00e4 keskelle maanj\u00e4ristyst\u00e4. Tosin en tied\u00e4, ett\u00e4 voiko t\u00e4llaista henkil\u00f6\u00e4 edes sanoa en\u00e4\u00e4 keskinkertaiseksi. Tai sitten h\u00e4n on vain siirtynyt tuon k\u00e4sitteen seuraavalle tasolle. Ihminen on aina suhteessa johonkin keskinkertainen, joten siihen pit\u00e4isi kaiketi sis\u00e4lty\u00e4 kaikki se, joka tulee vastaan el\u00e4m\u00e4n aikana. T\u00e4m\u00e4 mutkistaa koko k\u00e4sityksen merkityst\u00e4. Viel\u00e4 kun lis\u00e4t\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jokaisella meiss\u00e4 on joku vahvuus, niin se rikkoo lopullisesti ajatuksen keskinkertaisuudesta. Ehk\u00e4 se on tosiaan k\u00e4sitteen\u00e4 hyv\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sinne, miss\u00e4 voidaan luvuilla laskea keskiarvoja. Ja kun olen melko keskinkertainen ajattelija, niin en uskalla edes l\u00e4hte\u00e4 pohtimaan t\u00e4m\u00e4n enemp\u00e4\u00e4 tuota eteeni avautuvaa hetteikk\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Aloitimme Salierista ja lopetamme my\u00f6s h\u00e4neen. Antonio Salieri on j\u00e4\u00e4nyt musiikin historiaan arvostettuna s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n\u00e4, jonka oppilaisiin kuului Beethoven, Schubert ja Lizt. Nuo ovat niin kelpo muusikkoja, ett\u00e4 on vaikeaa kuvitella, ett\u00e4 heit\u00e4 olisi opettanut joku keskinkertainen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4. Sit\u00e4h\u00e4n h\u00e4n ei tosiaankaan ollut. Keisari Frans Joosef II palkkasi h\u00e4net jo nuorena miehen\u00e4 hovimuusikokseen. Vuonna 1774 h\u00e4net valittiin hovis\u00e4velt\u00e4j\u00e4ksi ja muutamaa vuotta my\u00f6hemmin keisarilliseksi kapellimestariksi. H\u00e4nen suojelijoinaan oli oopperas\u00e4velt\u00e4j\u00e4t Gluck ja Mestassio. Aika mukavia saavutuksia keskinkertaiselta s\u00e4velt\u00e4j\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka Amadeus-elokuva onkin Milos Formanin fiktiivinen n\u00e4kemys Salierin el\u00e4m\u00e4st\u00e4, niin siin\u00e4 on ripaus tottakin. Mozartin kuoltua alkoivat tarinat kulkea suusta suuhun. Huhuttiin, ett\u00e4 Salieri olisi murhannut Amadeuksen. T\u00e4m\u00e4n perusteella on syntynyt k\u00e4sitys, jonka mukaan Salieri olisi ollut kateellinen Mozartille. Todellisuudessa h\u00e4n kuitenkin esitytti jopa joitain Amadeuksen teoksia s\u00e4veltaiteilijayhdistyksen kokouksissa. Joten Salierin el\u00e4m\u00e4 ja ura s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n\u00e4 eteni luultavasti omiin kykyihin luottaen, ilman alinomaista ajatusta, ett\u00e4 h\u00e4n olisi vain keskinkertainen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Antonio Salieri on pakahduttavan keskinkertainen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Milos Formanin loistavassa elokuvassa Amadeus. Tuo v\u00e4hemm\u00e4n ylev\u00e4 teema kulkee tarinan taustalla, mutta on muutama kohta, jossa sen taakka nujertaa Antonion &#8211; ainakin hetkeksi. Elokuva alkaa mielisairaalasta, jossa Salieri on hoidettavana. H\u00e4nt\u00e4 tulee katsomaan pastori, jolle s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 soittaa omia kappaleitaan. Papin on esityksen j\u00e4lkeen my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n ei tunne &hellip; <a href=\"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=627\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Keskinkertainen: Anton Salieri?&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-627","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/627","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=627"}],"version-history":[{"count":27,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/627\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6617,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/627\/revisions\/6617"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=627"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=627"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=627"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}