{"id":586,"date":"2010-03-23T11:20:49","date_gmt":"2010-03-23T09:20:49","guid":{"rendered":"http:\/\/aikaihminen.com\/?p=586"},"modified":"2024-09-05T13:12:47","modified_gmt":"2024-09-05T10:12:47","slug":"voi-niita-aikoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=586","title":{"rendered":"Ritarien aikaan"},"content":{"rendered":"\n

<\/a>Ritari voi olla toki t\u00e4ss\u00e4kin ajassa. Puhutaan teiden ritarista, joka antaa tilaa risteyksess\u00e4 vasemmalta tulijalle. Sulavaan k\u00e4yt\u00f6kseen kuuluu my\u00f6s heilauttaa yst\u00e4v\u00e4llisesti k\u00e4tt\u00e4 ohittajalle, joka pyyhk\u00e4isee menness\u00e4\u00e4n autosi peruutuspeilin. Ja jos joku survaisee mossen keulan per\u00e4luukustasi sis\u00e4\u00e4n, niin mit\u00e4p\u00e4 siit\u00e4 tiuskimaan. Todellinen ritari kaivaa penkin alta matkatermarin ja kaataa molemmille kofeiinikupilliset. Uuden yst\u00e4v\u00e4n kanssa sumppia maistellessa on aikaa pohtia, vaikka aamuteeveen k\u00e4sittelemi\u00e4 uutisaiheita.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4skeinen on niin arkip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4, ett\u00e4 todellinen ritarius on noudettava kauempaa. Itse keskiajan suurena yst\u00e4v\u00e4n\u00e4 haen sen tietenkin sen noista ajoista, jolloin ihmisen el\u00e4m\u00e4 oli lyhyt, mutta hyvin mielenkiintoinen. Jos oikein tuuri k\u00e4vi, niin kuoli ennen kolmenkympin kriisi\u00e4 synnytykseen, haavatulehdukseen tai jonkun kulkutaudin uhrina. Ja koska el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n ei viel\u00e4 ollut, niin ennenaikainen poistuminen oli kaikkien kannalta j\u00e4rkev\u00e4 vaihtoehto.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Ritarilaitos kehittyi 800-luvulla ja sen \u201dis\u00e4n\u00e4\u201d voidaan pit\u00e4\u00e4 Kaarle Suurta, joka taisteli Maureja vastaan Espanjassa apunaan ratsuv\u00e4ki. H\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4si kaikki vapaat miehet osallistumaan sotaretkiins\u00e4. Lis\u00e4n\u00e4 tuli velvoite, ett\u00e4 heid\u00e4n oli itse hankittava ja kustannettava aseistuksensa. Frankkien armeija muodostui perinteisesti kirvein ja keih\u00e4in varustetusta jalkav\u00e4est\u00e4. Aateliset ja varakkaat hoitivat tappamisen ratsain, apunaan pitk\u00e4 miekka. Ritarilaitoksen syntyaikoihin Eurooppaan tuli Kiinan suunnalta jo satoja vuosia aiemmin keksityt jalustimet. Kun ratsumiehell\u00e4 oli nyt vapaana molemmat k\u00e4det, niin toisessa k\u00e4dess\u00e4 oli tilaa keih\u00e4\u00e4lle ja toisessa kilvelle. Koko ritariajan s\u00e4ilynyt taistelutaktiikka oli yksinkertainen, sill\u00e4 rynn\u00e4kk\u00f6 aloitettiin yleens\u00e4 ratsumiehill\u00e4 ja seuraavana olivat vuorossa jalkav\u00e4ki. Haarniskaa p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00e4n kantavat ritarit olivat eliittijoukkoa, joka jyr\u00e4si massallaan vihollisen nurin. Vaikka ritari putosikin ratsunsa sel\u00e4ss\u00e4, niin peli ollut viel\u00e4 menetetty. Urbaanilegendat ovat kertoneet jo pitk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 maassa makaava ritari olisi ollut t\u00e4ysi avuton. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n ei pid\u00e4 paikkaansa, sill\u00e4 haarniska p\u00e4\u00e4ll\u00e4 pystyi juoksemaan, hyppim\u00e4\u00e4n, heitt\u00e4m\u00e4\u00e4n voltteja ja jopa uimaan. Joten kevyesti varustautuneen jalkamiehen edess\u00e4 jalkautunutkin ritari oli tehokas vastustaja.<\/p>\n\n\n\n

Eurooppa oli varhaiskeskiajalla turvaton paikka. Aateliset tarvitsivat suojaa, joten he palkkasivat nuorukaisia taistelemaan joukoissaan. Korvaustakin piti veren vuodattamisesta saada, joten is\u00e4nn\u00e4t ojensivat urheille sotureilleen osan ry\u00f6st\u00f6saaliista ja valloitetuista maista. Kun omaisuutta kertyi ja maa muuttui perinn\u00f6lliseksi, niin samalla syntyi ritariluokka. Mutta nuo ritaripojat eiv\u00e4t viel\u00e4 tuossa vaiheessa laulaneet jumaloimilleen neidoille upeissa linnoissa. Romanttinen ja ritarillinen elementti soturin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sai odottaa viel\u00e4 satoja vuosia.<\/p>\n\n\n\n

Katolinen kirkko ei pit\u00e4nyt ruhtinaiden ja ritareiden nahistelusta, vaan julisti vuonna 989 Jumalan rauhan, joka puolusti k\u00f6yhi\u00e4 ja kirkon ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. Jumalan rauha sai viel\u00e4 tuekseen vuonna 1063 julistetun Jumalan aselevon, joka kielsi taistelemisen keskiviikkoillasta maanantaiaamuun. Se ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksynyt rauhallisten matkalaisten ry\u00f6st\u00e4mist\u00e4 ja tappamista, vaikka he sattuisivatkin liikkumaan jonkun muun mailla. T\u00e4m\u00e4 ohjeistus vaikutti niin paljon ritareiden el\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 he muuttuivatkin ry\u00f6stelevist\u00e4 kiusantekij\u00f6ist\u00e4 kirkkoa ja heikkoja suojelevaksi yhteiskuntaluokaksi. Nyt olemme jo l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 sit\u00e4 ritariutta, johon itsekin olisin halunnut kuulua. Viel\u00e4 kun 1300-luvulla tulivat ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n komeat levyhaarniskat, erilaisten rengaspaitojen ja suomuhaarniskojen tilalle, niin unelmani on muutamaa virkett\u00e4 vaille.<\/p>\n\n\n\n

Romantisoitu ritariaate on sit\u00e4 oikeaa ritariutta. Ritarin el\u00e4m\u00e4 oli varmaankin hyvin struktuoitua. P\u00e4iviin mahtui sopivasti kauniiden naisten pelastamista linnojen tornista, laulantaa, turnajaistapahtumia ja k\u00f6yhien kulkijoiden saattamista synkkien metsien l\u00e4vitse. Tosin en oikein k\u00e4sit\u00e4, miten linnantorniin voidaan kiivet\u00e4 haarniska p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Luulisi sen pit\u00e4v\u00e4n melkoista kilkatusta ja her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n muurien p\u00e4\u00e4ll\u00e4 partioivien vartijoiden huomion. Viel\u00e4 kun pit\u00e4isi tulla takaisinkin samaa reitti\u00e4, roikottaen onnesta py\u00f6rtynytt\u00e4 neitoa kainalossa. Ja saattoihan joskus tapahtua, ett\u00e4 vangittu kaunokainen ei huolinutkaan ikkuna-aukosta sis\u00e4\u00e4n k\u00f6mpinytt\u00e4 pelastajaansa, vaan t\u00f6kk\u00e4isi t\u00e4t\u00e4 kehruulaudalla p\u00e4in silmikkoa sill\u00e4 seurauksella, ett\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 tarkoittava ritari rojahti sel\u00e4lleen vallihautaan.<\/p>\n\n\n\n

Kaikki vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyy aikanaan, niin k\u00e4vi my\u00f6s ritarilaitokselle. Sen loppu h\u00e4\u00e4m\u00f6tti, kun feodaaliyhteiskunta j\u00e4i asteittain historiaan. Ristiretki\u00e4 Pyh\u00e4lle maalle ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 tehty ja kuninkaat siirtyiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ammattiarmeijaa. Vuonna 1415 tapahtunutta Agincourin taistelua pidet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 virallisesti ritariajan p\u00e4\u00e4ttymisajankohtana. Tuossa taistelussa 5000 englantilaista jousimiest\u00e4 ja 900 jalkamiest\u00e4 l\u00f6i ranskalaisten ritariarmeijan perin pohjin. T\u00e4h\u00e4n episodiin kun viel\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n kehittyv\u00e4t tuliaseet ja niiden l\u00e4p\u00e4isykyky,  niin ritareita oli mahdollista en\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 vain turnajaisissa. En tied\u00e4, onko niiss\u00e4 ollut mukana naispuolisia osallistujia, sill\u00e4 heit\u00e4 on ollut my\u00f6s joitain ritareina ja naiset ovat muodostaneet my\u00f6s ritarikuntia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ritari voi olla toki t\u00e4ss\u00e4kin ajassa. Puhutaan teiden ritarista, joka antaa tilaa risteyksess\u00e4 vasemmalta tulijalle. Sulavaan k\u00e4yt\u00f6kseen kuuluu my\u00f6s heilauttaa yst\u00e4v\u00e4llisesti k\u00e4tt\u00e4 ohittajalle, joka pyyhk\u00e4isee menness\u00e4\u00e4n autosi peruutuspeilin. Ja jos joku survaisee mossen keulan per\u00e4luukustasi sis\u00e4\u00e4n, niin mit\u00e4p\u00e4 siit\u00e4 tiuskimaan. Todellinen ritari kaivaa penkin alta matkatermarin ja kaataa molemmille kofeiinikupilliset. Uuden yst\u00e4v\u00e4n kanssa sumppia maistellessa … Jatka lukemista ”Ritarien aikaan”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-586","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/586","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=586"}],"version-history":[{"count":29,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/586\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6716,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/586\/revisions\/6716"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=586"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=586"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=586"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}