{"id":5814,"date":"2024-05-07T17:23:38","date_gmt":"2024-05-07T14:23:38","guid":{"rendered":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=5814"},"modified":"2024-09-27T06:26:21","modified_gmt":"2024-09-27T03:26:21","slug":"isaksson-jokisalo-orjuuden-arvet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=5814","title":{"rendered":"Isaksson \/ Jokisalo: Orjuuden arvet"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Kun puhutaan orjuudesta, niin ajatukset ohjautuvat yleens\u00e4 Pohjois-Amerikan puuvillapelloille.  Todellisuudessa tuolle alueelle ei viety kuin muutama prosentti orjien kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, jonka on arvioitu olleen noin 12,5 miljoonaa. T\u00e4m\u00e4 muutama prosentti tarkoittaa 380 000 orjaa. Heist\u00e4kin meni suuri osa Louisianan sokeriviljelmille, joissa orja pysyi hengiss\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin seitsem\u00e4n vuotta. Brasiliaan vietiin yli kolme miljoonaa orjaa. Se oli ylivoimaisesti suurin orjien vastaanottaja transatlanttisen orjakaupan nelj\u00e4n vuosisadan aikana. Kuuban ja Jamaikan yhteinen osuus on vajaa kaksi miljoonaa. Karibian saarivaltiot ylitt\u00e4v\u00e4t tuon lukeman miljoonalla.  Eurooppakin sai osansa, sill\u00e4 Ranskaan, Espanjaan ja Britanniaan kuljetettiin Afrikasta vajaa 8000 orjaa.<\/p>\n\n\n\n

Orjuudella on pitk\u00e4 historia. Miten sivistyksen kehto eli Kreikka suhtautui orjuuteen? Aristoteles kehitti opin luonnollisesta orjuudesta. H\u00e4nen ajatuksillansa perusteltiin laajasti my\u00f6s trans\u00adatlanttisen orjuuden oikeutusta. Tuolle antiikin suurimmalle ajattelijalle orjat olivat el\u00e4v\u00e4\u00e4 omaisuutta, el\u00e4vi\u00e4 ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4, jotka k\u00e4ytt\u00f6ns\u00e4 osalta eiv\u00e4t juuri eroa kotiel\u00e4imist\u00e4. Aristoteleen mukaan \u201don sellaisia, jotka ovat orjia kaikissa olosuhteissa, ja sellaisia, jotka eiv\u00e4t ole orjia \u00admiss\u00e4\u00e4n olosuhteissa\u201d. H\u00e4nest\u00e4 \u201dorja kuuluu asemaansa luonnostaan\u201d eik\u00e4 orjalla ole \u201dlainkaan harkitsevaa sielunosaa\u201d. Antiikin maailmassa orjilla ei ollut puolustajia. Orjuus oli siell\u00e4 niin arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tuskin kenellek\u00e4\u00e4n tuli edes mieleen ehdollistaa sit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

1600-luvulla kehittyi ajatus luonnonoikeudesta. Jokaisella ihmisell\u00e4 katsottiin olevan synnynn\u00e4isesti tiettyj\u00e4 perustavanlaatuisia oikeuksia, jotka edelt\u00e4v\u00e4t valtion olemassaoloa ja joiden turvaamiseen valtion oikeutus perustui. Se on yhteisnimitys sellaisille moraali- ja oikeusteorioille, joiden mukaan on olemassa yleisp\u00e4tevi\u00e4, ihmisest\u00e4 ja kulttuurista sek\u00e4 ajasta ja paikasta riippumattomia oikeusnormeja. Luonnonoikeusajattelun mukaan on olemassa ylipositiivinen eli s\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00e4ist\u00e4 lakia ylempi ja vahvempi oikeus, joka asettaa rajat sille, mit\u00e4 lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4 voi s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 ja tuomioistuin soveltaa.<\/p>\n\n\n\n

1700-luku oli valistuksen aikaa ja samalla my\u00f6s se vuosisata, kun transatlanttinen orjakauppa eli kukoistuskauttaan. Valistusaatteen keskeisi\u00e4 ajatuksia olivat tieteellisyys eli j\u00e4rjen k\u00e4ytt\u00f6, tasa-arvo, ja liberalismi. Aikakauden tunnetuimpia ajattelijoita olivat Voltaire, Kant ja yhteiskuntateoreetikko Jean Jacques Rousseau. Valistusajan hienoista arvoista huolimatta n\u00e4m\u00e4 viisaat miehet eiv\u00e4t kuitenkaan vastustaneet kovinkaan johdonmukaisesti orjakauppaa. Orjien omistaminen n\u00e4htiin ihmisoikeutena, johon kuului my\u00f6s omistusoikeus. Vain esineit\u00e4 voi omistaa ja kun orja luokiteltiin tuohon kategoriaan, niin t\u00e4m\u00e4 looginen ketju voitiin sulkea kauniisti ja omatunnon \u00e4\u00e4ni ei en\u00e4\u00e4 kuulunut kovinkaan pitk\u00e4lle.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Voltaire oli valistuksen vuosisadan n\u00e4kyvimpi\u00e4 hahmoja. H\u00e4nelle ehdottoman t\u00e4rkeit\u00e4 arvoja olivat uskonnonvastaisuus ja rationalismi. Samalla h\u00e4n puolsi voimakkaasti uskonnonvapautta ja poliittista suvaitsevuutta. H\u00e4nt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n oikeutetusti oikeamielisyyden ja hengen vapauden puolustajana sek\u00e4 yhteiskunnallisten uudistusten tukijana. H\u00e4n ei ollut kuitenkaan johdonmukainen puolustaessaan erilaisten ihmisryhmien oikeuksia ja tasa-arvoisuutta. Voltaire oli vakuuttunut siit\u00e4, ett\u00e4 erilaiset ihmiset eiv\u00e4t polveudu yhdest\u00e4 ja samasta ihmisest\u00e4. Afrikkalaiset olivat h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n alemman ihmislajin edustajia, jotka olivat polveutuneet eri kantaparista kuin valkoiset. ”Neekerien rotu” erosi h\u00e4nen mukaansa eurooppalaisista ”kuten spanielin laji erottuu vinttikoirasta.” Voltaire puolusti ”valkoisen rodun” paremmuutta suhteessa mustaan. Afrikkalaisten orjuuttamiselle oli h\u00e4nen mielest\u00e4ns\u00e4 olemassa ”luonnollinen oikeutus”. H\u00e4n oli my\u00f6s osallisena er\u00e4\u00e4ss\u00e4 yrityksess\u00e4, joka harjoitti orjakauppaa. Tuottoisan orjakaupan ansiosta h\u00e4nest\u00e4 tuli yksi Ranskassa 20 suurituloisimmista.<\/p>\n\n\n\n

Keskiajan ja uuden ajan vaihteessa perustelut orjuudelle haettiin yleens\u00e4 kristillisest\u00e4 maailmankuvasta ja Raamatusta, joka tarjosi riitt\u00e4v\u00e4sti aineistoa v\u00e4itell\u00e4 joko orjuuden puolesta tai sit\u00e4 vastaan. Isosta kirjasta l\u00f6ytyi selitys sek\u00e4 ihmisten erilaisuudelle ett\u00e4 tiettyjen ryhmien pit\u00e4miselle muita alempiarvoisena. Kirkon n\u00e4k\u00f6kulmasta v\u00e4\u00e4r\u00e4uskoiset ja pakanat eiv\u00e4t ansainneet ihmisarvoa ja heid\u00e4t sai orjuuttaa. Paavi Nikolai V antoi v\u00e4\u00e4r\u00e4uskoisten orjuuttamiselle kristinuskon korkeimman siunauksen vuonna 1450. Kirkko laski luonnollisesti my\u00f6s tummaihoiset afrikkalaiset tuohon kategoriaan.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Vanha testamentti tarjosi my\u00f6s yksityiskohtaisemmat perustelut orjuudelle. Ensimm\u00e4isen Mooseksen kirjan 11. luvussa Jumala hajottaa Baabelin tornin ja sekoittaa ihmiskunnan kielet. T\u00e4rke\u00e4 orjuuden oikeuttaja oli 9. luku, jossa Nooa kiroaa Kanaanin, Haamin pojan, kun Haam oli n\u00e4hnyt is\u00e4-Nooan h\u00e4vyn. Musta ihonv\u00e4ri selitettiin Jumalan langettamaksi rangaistukseksi t\u00e4st\u00e4 tapojen rikkomisesta. Orjuus voitiin my\u00f6s perustella niin, ett\u00e4 se oli enemm\u00e4nkin ruumiillinen kuin sielullinen tila. Hengellisess\u00e4 maailmassa kaikki ihmiset olivat velji\u00e4 yhteydess\u00e4 Jumalaan, maallisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 orjuus oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n osa synnin maailmaa.<\/p>\n\n\n\n

Kun luin t\u00e4t\u00e4 kirjaa, niin olo oli sivu sivun j\u00e4lkeen yh\u00e4 ahdistuneempi. Toki olen tutustunut orjien historiaan aiemminkin, mutta vain pintaa raapien. T\u00e4m\u00e4 kirja pakotti sukeltamaan huomattavasti syvemm\u00e4lle. Se avasi ainakin minulle sen kuuluisan Pandoran lippaan. Minun on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 osa ihmiskunnasta luokiteltiin kappaletavaraksi ja orjia verrattiin henkisilt\u00e4 ominaisuuksiltaan apinoihin. Heit\u00e4 silvottiin, ruoskittiin ja yritettiin nujertaa katkaisemalla kaikki sosiaaliset yhteydet. Joillain alueella orjille annettiin my\u00f6s kotiel\u00e4inten nimi\u00e4. Heihin kohdistui omistusoikeus, jonka katsottiin olevan t\u00e4rkeimpi\u00e4 ihmisoikeuksia. Heit\u00e4 pidettiin karjaan verrattavana irtaimistona, jota sai myyd\u00e4, ostaa ja h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 niin kuin muutakin omaisuutta. Orjien kohtelu on ollut k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, mutta viel\u00e4 kammottavampaa on se, ett\u00e4 tuo kohtelu perusteltiin juridisesti. <\/p>\n\n\n\n

Ihmisoikeuksien historian t\u00e4rkeit\u00e4 kulmakivi\u00e4 ovat Ranskan vallankumouksen ihmisoikeuksien julistus, Yhdysvaltojen itsen\u00e4isyysjulistus ja perustuslaki. Mutta n\u00e4ihin modernin aikakauden keskeisiin asiakirjoihin ei sis\u00e4ltynyt aloitetta ja vaatimusta orjuuden lakkauttamisesta. Ja se ei olisi voinut edes onnistua Yhdysvalloissa, koska orjanomistajat kirjoittivat perustuslain.<\/p>\n\n\n\n

Jos kirkko olisi selke\u00e4sti vastustanut jo heti varhaiskeskiajalta l\u00e4htien orjuutta, niin pitk\u00e4ss\u00e4 juoksussa ehk\u00e4 sill\u00e4 olisi ollut merkityst\u00e4. Mutta n\u00e4inh\u00e4n ei tapahtunut. Se olisi toki vaatinut, ett\u00e4 ihmisarvo olisi my\u00f6nnetty my\u00f6s v\u00e4\u00e4r\u00e4uskoisille ja pakanoille. Kun muistaa ristiretket ja niihin liittyv\u00e4t kauheudet, niin t\u00e4lle ajatuskululle ei taida l\u00f6yty\u00e4 perusteita. Miten Jerusalemin vapauttaminen saraseeneista olisi onnistunut rauhanomaisesti? Islaminuskoisille kristityt olivat my\u00f6s v\u00e4\u00e4r\u00e4uskoisia ja pakanoita, joten tuosta yht\u00e4l\u00f6st\u00e4ni ei taida synty\u00e4 toivottua lopputulosta, vaikka miten sit\u00e4 v\u00e4\u00e4ntelisi.  <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun puhutaan orjuudesta, niin ajatukset ohjautuvat yleens\u00e4 Pohjois-Amerikan puuvillapelloille.  Todellisuudessa tuolle alueelle ei viety kuin muutama prosentti orjien kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, jonka on arvioitu olleen noin 12,5 miljoonaa. T\u00e4m\u00e4 muutama prosentti tarkoittaa 380 000 orjaa. Heist\u00e4kin meni suuri osa Louisianan sokeriviljelmille, joissa orja pysyi hengiss\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin seitsem\u00e4n vuotta. Brasiliaan vietiin yli kolme miljoonaa orjaa. Se oli ylivoimaisesti suurin … Jatka lukemista ”Isaksson \/ Jokisalo: Orjuuden arvet”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-5814","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5814","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5814"}],"version-history":[{"count":22,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5814\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6870,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5814\/revisions\/6870"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5814"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5814"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5814"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}