![\"\"](\"https:\/\/ajatusmatka.net\/wp-content\/uploads\/Uusin-Korjaus-712x1024.jpg\")
<\/figure>\n<\/div>\n\n\nSota kesti muutaman kuukauden ja siin\u00e4 kuoli noin 37 000 suomalaista, joista taisteluissa kaatuneita oli 9400, teloitettuja, ammuttuja ja murhattuja 9700 sek\u00e4 vankileireill\u00e4 kuolleita 13 400. Onhan tuo melkoinen lukema, kun puhutaan vain kolmesta kuukaudesta. T\u00e4h\u00e4n ik\u00e4v\u00e4\u00e4n palettiin voidaan lis\u00e4t\u00e4 molempien osapuolien raaka terroritoiminta, jonka uhrit l\u00f6ytyv\u00e4t murhattujen ryhm\u00e4st\u00e4. Punaiset aloittivat terrorin vihap\u00e4iss\u00e4\u00e4n ja valkoiset jatkoivat mittavalla kostoterrorilla.<\/p>\n\n\n\n
Sis\u00e4llissotaan johtaneita vaiheita on vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, koska vuoden 1917 puolella saimme nykyisenkaltaisen kunnallislain, joka perustui yleiselle ja yht\u00e4l\u00e4iselle \u00e4\u00e4nioikeudelle. Samoin kahdeksan tunnin ty\u00f6ajastajakin oli jo p\u00e4\u00e4sty sopuun ja torpparikysymyskin oli jo p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4. Tuo kauan odotettu Torpparilaki astui voimaan hein\u00e4kuussa 1918. Joten n\u00e4m\u00e4 ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n kokemat ep\u00e4kohdat olivat jo edenneet tai etenem\u00e4ss\u00e4 parlamentaarisesti.<\/p>\n\n\n\n
SDP oli edelleen suurin puolue ja tuo asema sill\u00e4 oli ollut jo 1906 eduskuntavaalista l\u00e4htien. Demareilla oli painoarvoa, kun ty\u00f6v\u00e4est\u00f6 ajoi oikeuksiaan. Syksyn 1917 vaaleissa sen kannatus hieman niiasi ja n\u00e4in eduskunnan voimasuhteesta tuli samalla porvarienemmist\u00f6inen. Vaalitappion j\u00e4lkeen sosiaalidemokraatit eiv\u00e4t mahtuneet en\u00e4\u00e4 porvarien kanssa samaan hallitukseen. Porvarit olivat pahasta ja paras porvari oli punaisten mielest\u00e4 kuollut porvari. Heist\u00e4 ei l\u00f6ytynyt mit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4, vaikka asetelma ei todellisuudessa ollut n\u00e4in mustavalkoinen. Toki niit\u00e4kin porvareita l\u00f6ytyi, jotka ymm\u00e4rsiv\u00e4t ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n esiin tuomia ongelmia. <\/p>\n\n\n\n
Agitaattorit k\u00e4\u00e4nsiv\u00e4t puhujamatkoillaan monenkin duunarin ep\u00e4tietoisen p\u00e4\u00e4n aseellisen yhteenoton puolelle. Eli kaiketi voidaan puhua jopa jonkinlaisesta kiihotuksesta. SDP joukosta l\u00f6ytyi toki maltillinen ryhm\u00e4, joka luotti parlamentaariseen demokratiaan ja ajatus yhteenotosta l\u00e4hinn\u00e4 kauhistutti heit\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 tunnetuin on V\u00e4in\u00f6 Tanner, joka uskoi ett\u00e4 v\u00e4hitt\u00e4iset muutokset yhteiskunnassa voivat muuttaa sen perusrakenteita. N\u00e4ist\u00e4 mammanpojista k\u00e4veltiin yli ja loppu onkin sit\u00e4 tummanpunaista hurmetta, josta olisi pit\u00e4nyt orastaa uusi tasa-arvoinen yhteiskunta. N\u00e4in siin\u00e4 ei sitten k\u00e4ynyt, vaan Suomi joutui odottamaan Talvisotaan asti, ennen kuin yhteinen vihollinen sitoi lopullisesti kansan tiukemmin yhteen. Ja kun sotatantereelle l\u00e4hdettiin melko puutteellisin ev\u00e4in, niin huonostihan siin\u00e4 lopulta k\u00e4vi. Jos punaiset olisivat aloittaneet kapinansa pari kuukautta aiemmin eli vuoden 1917 suurlakon aikaan, niin luultavasti se olisi jopa onnistunut, koska valkoiset eiv\u00e4t olleet siihen aikaan viel\u00e4 valmiita aseelliseen yhteenottoon. Olisiko sittenkin pit\u00e4nyt kuunnella Lenini\u00e4, joka patisteli punaisia tarttumaan aseisiin jo marraskuussa.<\/p>\n\n\n\n
Lukemissani kirjoissa ei ole yleens\u00e4 k\u00e4sitelty maassamme olevien ven\u00e4l\u00e4isten sotilaiden asemaa. Jo edesmennyt historian ja psykologian lehtori Heikki Muilu on kirjassaan tarttunut aiheeseen, josta ei ole aiemmin kovinkaan paljon kirjoitettu ja taisin suorastaan hihkaista riemusta, kun huomasin tuon teoksen odottavan minua kirjaston hyllyll\u00e4. Kyseess\u00e4 on todella mainio historiikki l\u00e4hes vaietusta aiheesta. Sis\u00e4llissodasta on kirjoitettu varmaankin jo satoja kirjoja, mutta ven\u00e4l\u00e4iset sotilaat ja heid\u00e4n osuutensa sis\u00e4llissodan melskeess\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt taka-alalle. <\/p>\n\n\n\n
Tsaarin koneisto tiukensi otettaan Suomesta syksyll\u00e4 1914. Saksan maihinnousun pelossa Suomeen sijoitettiin noin satatuhatta sotamiest\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 iso osa palasi kotimaahansa sen j\u00e4lkeen, kun Bol\u0161evikit olivat aloittaneet rauhanneuvottelut Saksan kanssa vuoden 1917 lopussa. N\u00e4m\u00e4 ensimm\u00e4isen maailmansodan syttymisen aikaan Suomeen siirretyt ven\u00e4l\u00e4iset sotilaat, eiv\u00e4t saavuttaneet meill\u00e4 suosiota kansan parissa. Ankarat ven\u00e4l\u00e4istoimet ja Suomen valtioelimien syrj\u00e4ytt\u00e4minen her\u00e4ttiv\u00e4t vihaa heit\u00e4 kohtaan. T\u00e4m\u00e4 johti siihen, ett\u00e4 aktivistit v\u00e4rv\u00e4siv\u00e4t l\u00e4hes kaksituhatta miest\u00e4 sotilaskoulutukseen Saksaan. N\u00e4ist\u00e4 muodostui my\u00f6hemmin 27. j\u00e4\u00e4k\u00e4ripataljoona.<\/p>\n\n\n\n
Suomessa olevat ven\u00e4l\u00e4iset sotilaat jakautuivat varuskuntiin ja toimivat my\u00f6s erilaisten sotilasneuvostojen johdossa. Kurittomuus oli arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja upseereita tapettiin, milloin mist\u00e4kin syyst\u00e4. Bol\u0161evikkien vallankaappaus tapahtui ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 marraskuussa 1917, joten valkoisten tsaarin upseerien kannatus ei ollut kovinkaan hyv\u00e4 sotilaiden keskuudessa. Ven\u00e4j\u00e4n armeijan Suomessa sijaitsevien varuskuntien lojaliteeteista ei kell\u00e4\u00e4n ollut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n tietoa. Tsaarin armeijan sotilaiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli est\u00e4\u00e4 saksalaisten tulo meren yli ja hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4 suomineidon kautta Pietariin. Valkoiset ja tsaarin upseerit onnistuivat riisumaan melko sopuisasti n\u00e4m\u00e4 sotilaat omilla alueillaan aseista, saaden samalla kaipaamansa aseistusta. Suurin osa molempien puolien ampuma-aseista oli ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 alkuper\u00e4\u00e4, joten niill\u00e4 oli vahva rooli k\u00e4ydyss\u00e4 sis\u00e4llissodassa. Tukena t\u00e4lle sotilaiden aseistariisunnalle oli ven\u00e4l\u00e4inen upseeristo, joille bol\u0161evikkien rakentama yhteiskunta ei ollut vaihtoehto, jota olisi kannattanut tukea.<\/p>\n\n\n\n
Tsaarin upseerit olivat vaikea asia, josta ei ole haluttu kovinkaan paljon puhua sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen. Kukapa olisi halunnut mainita, kuinka hyv\u00e4\u00e4 kohtelua ven\u00e4l\u00e4iset upseerit olivat t\u00e4\u00e4ll\u00e4 saaneet sodan aikana. Heill\u00e4 oli mahdollisuus el\u00e4\u00e4 melko normaalia el\u00e4m\u00e4\u00e4, jopa kantaa k\u00e4siasetta ja miekkaa mukanaan. Kiitos tuosta kuulunee l\u00e4hinn\u00e4 Mannerheimille, joka puolusti tsaarin upseerien koskemattomuutta taustanurinasta huolimatta. T\u00e4rkeimmill\u00e4 valkoisten tukialueilla suojeluskunnat olivat harjoitelleet taistellakseen ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 vastaan, puhuen samalla tulevasta vapaussodasta. Osa heist\u00e4 oli my\u00f6s taistellut it\u00e4rintamalla Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan, joten oli ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomessa asuneiden ven\u00e4l\u00e4isten upseerien vapaa asema ei ollut heille mieleen.<\/p>\n\n\n\n
Sotilaiden tilanne oli toinen, osa kuljetettiin junakuljetuksilla ja hevoskyydeill\u00e4 rajalle, osa p\u00e4\u00e4tyi leireille. Jossain vaiheessa oivallettiin, ett\u00e4 rajalle karkotetut saattavat palata takaisin ja liitty\u00e4 vaikkapa suomen punaisten avuksi Karjalan rintamalle. Heid\u00e4t oli parempi pit\u00e4\u00e4 pid\u00e4tettyin\u00e4 Pohjanmaalla kuin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 vapaaksi. N\u00e4iss\u00e4 leiritiloissa olosuhteet olivat kuitenkin jonkin verran paremmat kuin my\u00f6hemmin vangittujen punaisten leireill\u00e4. T\u00e4st\u00e4k\u00e4\u00e4n ei haluttu puhua kovinkaan julkisesti sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n
J\u00e4\u00e4k\u00e4reiden tuloa Suomeen saimme odottaa viel\u00e4 tovin, sill\u00e4 he taistelivat vuodenvaihteessa viel\u00e4 saksalaisten rinnalla tsaarin armeijaa vastaan. Meill\u00e4 oli sis\u00e4llissodan alkaessa Mannerheim lis\u00e4ksi muitakin tsaarin armeijassa uransa tehneit\u00e4 upseereita, jotka olivat palanneet kotimaahan Bol\u0161evikkien vallankaappauksen seurauksena. Toki ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6ll\u00e4 ei ollut komennossaan kuin joukko suojeluskuntien vapaaehtoisia, joita oli vain kourallinen eli kolmisen tuhatta. Ven\u00e4l\u00e4isten sotilaiden rinnalla tuo oli melko v\u00e4h\u00e4inen m\u00e4\u00e4r\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Yleinen k\u00e4sitys on, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4k\u00e4rit olivat valkoisia. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n ei pid\u00e4 paikkaansa, sill\u00e4 noin kolmasosa oli ty\u00f6l\u00e4istaustaisia ns. punaj\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4, joista osa taisteli punainen nauha hihassa. Osa taas j\u00e4i Saksaan tai pakotettiin j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n sinne. Menness\u00e4\u00e4n Saksaan oppia saamaan, niin sit\u00e4 taitoa ei ollut tarkoitus suunnata suinkaan kotimaan ty\u00f6v\u00e4est\u00f6\u00e4 vastaan, vaan kohteena oli tsaarin Ven\u00e4j\u00e4, joka kiristi jatkuvasti toimiaan maatamme kohtaan.<\/p>\n\n\n\n
Tulivathan ne saksalaiset sotilaatkin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1918 It\u00e4meren yli Hankoon ja Helsinkiin. Ja hyv\u00e4 niin, sill\u00e4 se osaltaan rajoitti valkoisten terroria. Jos valkoiset olisivat vallanneet ennen saksalaisia Helsingin, niin punaisiin kohdistuvat kostotoimet olisivat olleet mittavia. Moni vangittu punainen olisi marssitettu pikaoikeuteen ja teloitettu v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Saksalaiset suhtautuivat heihin kuitenkin melko neutraalisti, ja joissain tapauksessa, jopa k\u00e4skiv\u00e4t vangittuja punaisia j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n aseensa ja palaamaan perheens\u00e4 pariin. N\u00e4inkin kerrotaan, mutta normaali k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 lienee se, ett\u00e4 punaiset vain vangittiin ja ohjattiin leireille. Tuohon suhtautumiseen luultavasti vaikutti my\u00f6s se, ett\u00e4 Saksassa vasemmiston kannatus oli tuohon aikaan vahvaa. On melko luultavaa, ett\u00e4 osa rivisotilaista jopa antoi tukensa punaisten tavoitteille.\u00a0 \u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomen sis\u00e4llissota loppui toukokuussa 1918, mutta itse en ole p\u00e4\u00e4ssyt siit\u00e4 eroon viel\u00e4k\u00e4\u00e4n. Mik\u00e4 ihme jakoi kansan lopulta niin kahtia, ett\u00e4 tuota umpisolmua ei voinut avata muuten kuin roiskimalla kuularuiskuilla. Nuo tapahtumat ovat kiinnostaneet minua jo vuosia ja olen lukenut aiheesta melko monta kirjaa, mutta siit\u00e4 huolimatta olo on edelleen h\u00e4mmentynyt. Toki en ole yksin, … Jatka lukemista ”Heikki Muilu: Ven\u00e4j\u00e4n sotilaat valkoisessa Suomessa”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-5495","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5495","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5495"}],"version-history":[{"count":42,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5495\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6462,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5495\/revisions\/6462"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5495"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5495"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5495"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}