{"id":5388,"date":"2023-11-17T12:50:38","date_gmt":"2023-11-17T10:50:38","guid":{"rendered":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=5388"},"modified":"2024-09-04T11:45:08","modified_gmt":"2024-09-04T08:45:08","slug":"kun-jazz-rantautui-neuvostoliittoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=5388","title":{"rendered":"Kun jazz rantautui neuvostoliittoon 1"},"content":{"rendered":"\n

Ennen kuin ylit\u00e4n it\u00e4rajan jazz-levy kainalossani, niin alkuun lyhyt historian kierros t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa ja Euroopassa.<\/p>\n\n\n\n

Faktaa lienee, ett\u00e4 Jazz-musiikin toi Suomeen vuonna 1926 Andania niminen laiva. Suomalaisia opasti jazzin pariin laivan mukana tullut Andania Yankees-niminen ryhm\u00e4, jonka j\u00e4senet olivat amerikansuomalaisia. Uusi syke vei mukanaan, sill\u00e4 siit\u00e4 innostuivat niin kotimaan muusikot kuin yleis\u00f6kin. Toki meill\u00e4 tuo jazz-termi oli tullut tutuksi jo edellisell\u00e4 vuosikymmenell\u00e4, sill\u00e4 jo 1920-luvun alkupuolella ravintoloissamme oli soitettu Saksan maalta tuotua \u201dmelujazzia\u201d. <\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1926 ei oikeastaan tapahtunut t\u00e4ss\u00e4 maassa mit\u00e4\u00e4n ihmeellist\u00e4, joten uudenlaisen musiikin tulo antoi sille edes hieman merkityst\u00e4. Korjaan, tapahtui toki. Tuona vuonna Miina Sillanp\u00e4\u00e4st\u00e4 tuli Suomen ensimm\u00e4inen naisministeri. Ei varmaan kenellek\u00e4\u00e4n yll\u00e4tys, ett\u00e4 Miinalle lankesi sosiaaliministerin pesti;).<\/p>\n\n\n\n

Jazzista ei tullut kaikille kuulijoille korvamatoa. Pakinoitsija Olli oli uusista rytmeist\u00e4 t\u00e4t\u00e4 mielt\u00e4: \u201dJazz on raakalaisimpia, j\u00e4rjett\u00f6mimpi\u00e4 ja tietysti rumimpia hyppelyit\u00e4, mit\u00e4 tyls\u00e4t neekeriaivot ovat keksineet.” <\/p>\n\n\n\n

Euroopan puolelle jazz saapui jo 1910-luvulla. Ne maat, johon se ensin rantautuivat, olivat Ranska ja Englanti. Molemmat ovat valtioita, joiden sivistyshistorialla on niin vankka pohja, ett\u00e4 siihen oli helppo ujuttaa uusi musiikillinen kieli.<\/p>\n\n\n\n

Miten Neuvostoliitto otti jazz-musiikin vastaan? Yleinen k\u00e4sitys on ollut, ett\u00e4 Kreml n\u00e4ytti sille keskisormea, koska se ei tukenut sosialismin arvoja. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n ei pid\u00e4 paikkaansa, sill\u00e4 it\u00e4naapurimme avasi sille l\u00e4mpim\u00e4n sylins\u00e4. Uusille rytmille oli jo henkinen tilaus valmiina, sill\u00e4 ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen Moskovasta oli tullut modernin taiteen keskus, kun taide-el\u00e4m\u00e4 oli henkitoreissaan muualla Euroopassa. Ven\u00e4j\u00e4n vallankumous antoi taiteenteij\u00f6ille tilaisuuden aloittaa puhtaalta p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4. Ei siis ihme, ett\u00e4 tuohon palettiin mahtui my\u00f6s jazz. Neuvostoliiton johtajat n\u00e4kiv\u00e4t jazzin sorretun afroamerikkalaisen v\u00e4hemmist\u00f6n musiikkina, joten se n\u00e4htiin my\u00f6s politiikan v\u00e4lineen\u00e4. Tuota ajatusta vahvisti my\u00f6s jopa maan is\u00e4 Joseph Stalin, joka n\u00e4htiin kuuntelemassa Sam Woodingin orkesterin esityst\u00e4 1920-luvulla. Pitik\u00f6 h\u00e4n siit\u00e4 vai ei, sit\u00e4 emme tied\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

1. lokakuuta 1922 syntyi neuvostoliittolainen jazz. Tuona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Valentin Parnakh ja h\u00e4nen yhtyeens\u00e4 pitiv\u00e4t ensimm\u00e4isen konserttinsa Moskovassa. Parnakh tutustui jazziin ensimm\u00e4isen kerran ollessaan maanpaossa Pariisissa vuonna 1921.<\/p>\n\n\n\n

Todellisen jazz-villityksen taustalla oli kuitenkin amerikkalaisen Sam Woodingin ja h\u00e4nen yhtyeens\u00e4 esiintymiset. Se oli Broadway-tyylinen revyy, jota kutsuttiin my\u00f6s ”neekerioperetiksi”. Se kiersi Neuvostoliittoa kolmen kuukauden ajan vuonna 1926 esiintyen Moskovassa ja Leningradissa. Kun Chocolate Kiddies Company saapui Leningradiin, niin yleis\u00f6ss\u00e4 istui Stalinin lis\u00e4ksi my\u00f6s Dmitri \u0160ostakovit\u0161. H\u00e4n ei j\u00e4\u00e4nyt ainoaksi klassisen musiikin s\u00e4velt\u00e4j\u00e4ksi, joka halusi tutustua jazziin. Sen s\u00e4velkieli kiehtoi my\u00f6s Sergei Prokofjevia, Debussya, Maurice Ravelia ja varmaan montaa muutakin 1900-luvun alun klassisen musiikin s\u00e4velt\u00e4j\u00e4\u00e4. Tuohon ryhm\u00e4\u00e4n voisi lis\u00e4t\u00e4 Igor Stravinskyn, joka oli yksi modernin ajan t\u00e4rkeimmist\u00e4 s\u00e4velt\u00e4jist\u00e4. Stravinsky oli varsin kiinnostunut uusista musiikkityyleist\u00e4, johon my\u00f6s 1920-luvun ragtime kuului. H\u00e4nh\u00e4n asui tuolloin USA:ssa, joten h\u00e4n oli eturiviss\u00e4 seuraamassa, kun jazz kehittyi ja sai Amerikassa uusia muotoja.   <\/p>\n\n\n\n

Sam Wooding Band esiintymisten j\u00e4lkeen meni l\u00e4hes nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta ennen kuin maahan saapui Benny Goodman ja h\u00e4nen orkesterinsa. He esiintyiv\u00e4t Moskovassa, Leningradissa, Sot\u0161issa, Tbilisiss\u00e4, Kiovassa ja Ta\u0161kentissa. T\u00e4m\u00e4 kiertue tehtiin vuonna 1962. <\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"
Sam Wooding Band<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Chocolate Kiddies<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n

Maksim Gorki oli neuvostoliittolainen kirjailija ja poliittinen aktivisti. H\u00e4n oli synnytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kirjallisuuteen k\u00e4sitteen sosialistinen realismi. Tuo sanahirvi\u00f6 valloitti my\u00f6s kuvataiteen, joten modernismi joutui my\u00f6s viimeist\u00e4\u00e4n 30-luvulla taipumaan maan is\u00e4n tahtoon. En ole koskaan k\u00e4sitt\u00e4nyt sit\u00e4, ett\u00e4 taide pakotetaan palvelemaan politiikkaa. Taiteen taustalla on luova voimavara, jonka maailmaan ei kuulu p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien asettamat rajat. Hitlerin Saksa kulki my\u00f6s tavallaan k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 tuon sosialistisen realismin kanssa. Diktatuurin ensimm\u00e4isi\u00e4 merkkej\u00e4 on, kun aletaan puhua rappiotaiteesta tai poltetaan kirjoja.  <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Realismin rakentajat: Stalin ja Gorki<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Gorki, jolta olen lukenut yhden kirjan joskus nuoruudessani, ei tainnut pit\u00e4\u00e4 jazz-musiikista. H\u00e4n rinnasti jazzin homoseksuaalisuuteen, huumeisiin ja eroottisuuteen. H\u00e4n kuvailee jazzia n\u00e4in: \u201dSe on idioottimaisen vasaran kuivaa iskua, joka tunkeutuu hiljaisuuteen. Yksi, kaksi, kolme, kymmenen, kaksikymment\u00e4 iskua ja sen j\u00e4lkeen vihelt\u00e4mist\u00e4 ja vinkumista, ik\u00e4\u00e4n kuin mutapallo olisi pudonnut kirkkaaseen veteen. Sitten seuraa kolinaa, ulvontaa ja huutoa. Se on kuin aasin huutoa tai hirvi\u00f6m\u00e4isen sammakon kurnutusta. T\u00e4m\u00e4 hullu kaaos yhdistyy sykkiv\u00e4ksi rytmiksi jne\u2026\u201d Tuossa oli p\u00e4tk\u00e4 sit\u00e4 sosialistista realismia tai ehk\u00e4 Maksim halusi vain miellytt\u00e4\u00e4 Stalinia, kun elettiin 30-luvun puhdistusten ahdistavia vuosia. Jos halusi pysy\u00e4 hengiss\u00e4, niin ehk\u00e4 turvallisin paikka oli k\u00e4perty\u00e4 is\u00e4 aurinkoisen kainaloon.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ennen kuin ylit\u00e4n it\u00e4rajan jazz-levy kainalossani, niin alkuun lyhyt historian kierros t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa ja Euroopassa. Faktaa lienee, ett\u00e4 Jazz-musiikin toi Suomeen vuonna 1926 Andania niminen laiva. Suomalaisia opasti jazzin pariin laivan mukana tullut Andania Yankees-niminen ryhm\u00e4, jonka j\u00e4senet olivat amerikansuomalaisia. Uusi syke vei mukanaan, sill\u00e4 siit\u00e4 innostuivat niin kotimaan muusikot kuin yleis\u00f6kin. Toki meill\u00e4 tuo jazz-termi … Jatka lukemista ”Kun jazz rantautui neuvostoliittoon 1”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-5388","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5388","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5388"}],"version-history":[{"count":50,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5388\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6676,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5388\/revisions\/6676"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5388"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5388"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5388"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}