{"id":4953,"date":"2023-10-31T07:07:48","date_gmt":"2023-10-31T05:07:48","guid":{"rendered":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=4953"},"modified":"2025-02-25T10:21:15","modified_gmt":"2025-02-25T08:21:15","slug":"sahkoauton-historia-vai-oliko-sita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=4953","title":{"rendered":"S\u00e4hk\u00f6autot- hieman historiaa"},"content":{"rendered":"\n

En tarjoa eturivin paikkaa Teslalle, vaikka sill\u00e4 on ollutkin t\u00e4rke\u00e4 rooli s\u00e4hk\u00f6auton kehityksess\u00e4. Teslan ensimm\u00e4inen automalli oli Tesla Roadster, jota valmistettiin vuosina 2008\u20132012. Kokonaan oma malli oli Model S, joka julkaistiin vuonna 2012. Tuossa eturiviss\u00e4 ei ole tilaa edes kotimaiselle Finnvan-merkkiselle autolle, joka oli Postin testik\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 1980-luvun loppupuolella. T\u00e4m\u00e4n kokeilun j\u00e4lkeen postilaitos otti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Subarun pohjalle rakennetun suomalaisen Elcat-s\u00e4hk\u00f6auton. Niit\u00e4 oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 muutama kymmenen. Sekin oli ep\u00e4onnistunut ratkaisu, koska siit\u00e4 puuttui esimerkiksi jarrutusenergian talteenotto ja akut olivat suuret ja painavat.<\/p>\n\n\n\n

Kun rapistelemme s\u00e4hk\u00f6auton kehityksest\u00e4 kertovia historian lehti\u00e4, niin p\u00e4\u00e4dymme lopulta Euroopan kiehtovimman maiseman pariin. Tuota maisemaa voi k\u00e4yd\u00e4 ihailemassa Skotlannissa. Ehk\u00e4 tuo ymp\u00e4rist\u00f6 on innoittanut, sill\u00e4 Skotlannissa on el\u00e4nyt moni arvostettu keksij\u00e4. Tunnetuimpia heist\u00e4 lienee kaikille tuttu James Watt. No, jos tarkkoja ollaan, niin sen alkeellisen h\u00f6yrykoneen version keksi Thomas Newcomen jo vuonna 1712. Toki h\u00e4nkin oli Skotlannista. Watt lis\u00e4si Thomaksen h\u00f6rykoneeseen lauhduttimen ja sai n\u00e4in nostettua sen hy\u00f6tysuhteen uusiin lukemiin. T\u00e4h\u00e4n listaan voisin my\u00f6s lis\u00e4t\u00e4 penisilliinin keksij\u00e4n Alexander Flemingin ja Graham Bellin, jota pidet\u00e4\u00e4n puhelimen synnytt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Autoilun ja py\u00f6r\u00e4ilyn historiaan liittyy nimi John Boyd Dunlop, joka kehitti ilmarenkaan 1800-luvun loppupuolella, kun h\u00e4nen poikansa valitti, ett\u00e4 py\u00f6r\u00e4ily voisi olla v\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4rist\u00e4v\u00e4\u00e4. Metallivanne puristettuna puuvanteen p\u00e4\u00e4lle, ei varmaan ollut se pehmein tapa liikkua fillarilla sen aikaisilla teill\u00e4. Skotlanti on todellakin ollut eturiviss\u00e4, kun puhutaan keksinn\u00f6ist\u00e4. Skotlannin nummien k\u00e4tk\u00f6ist\u00e4 on ilmestynyt satoja pelle pelottomia, joiden alustavat ideat vaikuttavat viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin, vaikka ovatkin rikastuneet matkan varrella.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
T\u00e4st\u00e4 kaikki alkoi: se ensimm\u00e4inen s\u00e4hk\u00f6moottori<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Iso Britannia ja Ranska olivat niit\u00e4 maita Euroopassa, joissa s\u00e4hk\u00f6auton kehitys kulki etunen\u00e4ss\u00e4. Yhdysvalloilla oli my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 rooli, mutta se tuli mukaan hieman my\u00f6hemmin. Mutta kuka sen ensimm\u00e4isen s\u00e4hk\u00f6auton sitten rakensi? Sen kunnian on saanut Skotlantilainen Robert Anderson, joka oivalsi 1830-luvulla, ett\u00e4 Alessandro Voltan vuonna 1800 keksim\u00e4 patteri ja amerikkalaisen Thomas Davenportin kehitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 s\u00e4hk\u00f6moottorista, voidaan rakentaa liikkuvat k\u00e4rryt. Jos viilaillaan faktoja, niin s\u00e4hk\u00f6moottorin toki keksi jo vuonna 1828 unkarilainen luonnontieteilij\u00e4, fyysikko, benediktiinimunkki ja opettaja \u00c1nyos Jedlik. Jedlik rakensi my\u00f6s toimivan pienoismallin, jota liikutti h\u00e4nen kehitt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 s\u00e4hk\u00f6moottori. Aiemmin mainittu Davenport on saanut kunnian, koska h\u00e4n kehitti s\u00e4hk\u00f6moottorin niin luotettavaksi, ett\u00e4 se mahdollisti sen kaupallisen hy\u00f6dynt\u00e4misen.  <\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in Tellus sai pinnalleen ensimm\u00e4isen s\u00e4hk\u00f6auton, jota voisimme aivan rehellisesti kutsua \u201dhevosettomaksi vaunuksi\u201d.  Se ei kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut kovinkaan tehokas vaihtoehto kauran voimalla kulkevalle h\u00e4nn\u00e4n heiluttajalle. Ensimm\u00e4iset akut eiv\u00e4t olleet ladattavia, joten ne piti vaihtaa muutaman kilometrin j\u00e4lkeen uuteen. Taisi olla kallista ja hankalaa tuo matkanteko. Sen ajan potkupy\u00f6r\u00e4ll\u00e4kin taival taisi taittua sujuvammin. Ei siis ihme, ett\u00e4 sen aikakauden s\u00e4hk\u00f6autoa ei saanut viel\u00e4 ostaa autoliikkeest\u00e4. Tuota mahdollisuutta saatiin odottaa vuosisadan loppupuolelle. \u201dHevosettomien k\u00e4rryjen\u201d rakentelu j\u00e4i viel\u00e4 muutamien vuosikymmenten ajaksi harrastelijoiden iltapuhden\u00e4ytteiksi.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"
Amerikkalaisen William Morrisonin ensimm\u00e4inen s\u00e4hk\u00f6auto 1890-luvulta. Siin\u00e4 oli 24 patteria ja nelj\u00e4 hevosvoimaa. Huippunopeus noin 35 km \/ h. <\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n

S\u00e4hk\u00f6auton kehitys sai uuttaa virtaa, kun 1800-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen ilmestyi ranskalaisen fyysikon Gaston Plante kehitt\u00e4m\u00e4 lyijyakku. T\u00e4m\u00e4 oli yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 kohdista s\u00e4hk\u00f6auton historiassa, sill\u00e4 se mahdollisti sen kehitt\u00e4misen kaupalliseksi tuotteeksi. <\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"
Lohner-Porche-Electric-Coupe vuodelta 1899. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
S\u00e4hk\u00f6taksi Lontoosta. Vuosi on 1897<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n

Mutta otetaan t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa h\u00f6yryauto my\u00f6s kolmikkoon mukaan, sill\u00e4 se oli tuolla vuosisadalla hyvin yleinen kulkuneuvo liikenteess\u00e4. Sen yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n vahva suosio ylsi jopa 1900-luvun alkupuolelle saakka. Tilaston mukaan vuonna 1900 Yhdysvalloissa uutena rekister\u00f6idyist\u00e4 autoista 40 prosenttia oli h\u00f6yryk\u00e4ytt\u00f6isi\u00e4, s\u00e4hk\u00f6ll\u00e4 toimivia oli 38 prosenttia ja loput 22 prosenttia oli polttomoottoriautoja.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"
Naisten emanssipaatio n\u00e4kyi my\u00f6s autoilussa<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n

S\u00e4hk\u00f6auton suosion taustalla oli sen k\u00e4yt\u00f6n vaivattomuus. Se ei saastuttanut ja se oli heti ajokunnossa, kun kytki virran p\u00e4\u00e4lle. Ensimm\u00e4isten polttomoottoriajoneuvojen riesana oli pakokaasut, meluisuus, vaihteiden vaivalloinen k\u00e4ytt\u00f6 ja k\u00e4ynnist\u00e4minen. H\u00f6yryautokaan ei pystynyt kilpailemaan my\u00f6sk\u00e4\u00e4n k\u00e4ytett\u00e4vyydess\u00e4 s\u00e4hk\u00f6auton kanssa. Sen ajokuntoon saaminen vaati aikaa ja tuohon odotteluun meni kylm\u00e4ll\u00e4 s\u00e4\u00e4ll\u00e4, er\u00e4\u00e4n arvion mukaan, jopa 45 minuuttia. Pidempi reissu vaati my\u00f6s jatkuvaa veden lis\u00e4\u00e4mist\u00e4. Ei siis ihme, ett\u00e4 New Yorkin katukuvassa s\u00e4hk\u00f6k\u00e4ytt\u00f6iset taksit olivat vuosisadan vaihteessa yleisin n\u00e4ky.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"
Latausasema vuosisadan vaihteessa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Namupala vuodelta 1914<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n

Kilpailuasetelma s\u00e4hk\u00f6- h\u00f6yry- ja polttomoottoriautojen v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyi pikkuhiljaa kuitenkin j\u00e4lkimm\u00e4isen eduksi. Ja viimeist\u00e4\u00e4n 1930-luvulla se oli myyntim\u00e4\u00e4riss\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ryhm\u00e4n ykk\u00f6nen. S\u00e4hk\u00f6auton hautasi lopullisesti T-Ford, joka lapioi kuopan p\u00e4\u00e4lle sen verran maata, ett\u00e4 seuraavan kerran kuulemme s\u00e4hk\u00f6autosta vasta 1960-luvulla. Suurin syy kilpailuasetelman muuttumiseen oli l\u00e4hinn\u00e4 s\u00e4hk\u00f6autojen akkujen kapasiteetti, sill\u00e4 se ei riitt\u00e4nyt kuin l\u00e4hinn\u00e4 kaupunkiajoon. S\u00e4hk\u00f6autot olivat hinnaltaan my\u00f6s kalliimpia kuin kilpailijat. Samaan aikaan polttomoottoriautoja vaivannut k\u00e4yt\u00f6n hankaluus my\u00f6s helpottui. K\u00e4ynnist\u00e4minen veivill\u00e4 ei ollut en\u00e4\u00e4 arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4, sill\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n 1920-luvulla oli kaikissa tehdasvalmisteisissa autoissa jo starttimoottori. Perinteinen \u201dkammella k\u00e4yntiin\u201d-reippailu j\u00e4i vain jatkossa varak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Hyv\u00e4 niin, sill\u00e4 se vaati riuskaa otetta ja my\u00f6s k\u00e4ynnistyskammen yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 takaisinpotku saattoi aiheuttaa vammoja. Kammen k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuus l\u00f6ytyi kuitenkin viel\u00e4 1960-luvulla muutamasta automallista, joista puolet tuli rajan takaa. Menovesi oli my\u00f6s halpaa, ja kun tiest\u00f6n kuntokin parani, niin matka anoppilaan sujui vaivattomimmin bensakoneen voimalla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

En tarjoa eturivin paikkaa Teslalle, vaikka sill\u00e4 on ollutkin t\u00e4rke\u00e4 rooli s\u00e4hk\u00f6auton kehityksess\u00e4. Teslan ensimm\u00e4inen automalli oli Tesla Roadster, jota valmistettiin vuosina 2008\u20132012. Kokonaan oma malli oli Model S, joka julkaistiin vuonna 2012. Tuossa eturiviss\u00e4 ei ole tilaa edes kotimaiselle Finnvan-merkkiselle autolle, joka oli Postin testik\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 1980-luvun loppupuolella. T\u00e4m\u00e4n kokeilun j\u00e4lkeen postilaitos otti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Subarun pohjalle … Jatka lukemista ”S\u00e4hk\u00f6autot- hieman historiaa”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4953","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4953","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4953"}],"version-history":[{"count":73,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4953\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7573,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4953\/revisions\/7573"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4953"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4953"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4953"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}