{"id":4927,"date":"2023-10-15T08:46:20","date_gmt":"2023-10-15T05:46:20","guid":{"rendered":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=4927"},"modified":"2024-09-04T11:47:16","modified_gmt":"2024-09-04T08:47:16","slug":"taidekasitykset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=4927","title":{"rendered":"Taidek\u00e4sitykset"},"content":{"rendered":"\n

Taidek\u00e4sityksen m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 on lukuisia ja ne poikkeavat toisistaan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon. Er\u00e4s n\u00e4ist\u00e4 on esteettinen taidek\u00e4sitys, joka puhuu vahvasti kauneuden puolesta. Se on arvo, joka tuskin \u00e4rsytt\u00e4\u00e4 ket\u00e4\u00e4n. Jos kysyt\u00e4\u00e4n satunnaiselta vastaantulijalta, ett\u00e4 mist\u00e4 tunnistaa hyv\u00e4n maalauksen, niin useampi varmaan antaisi \u00e4\u00e4nens\u00e4 kauneudelle. Jos taide m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4isiin n\u00e4in, niin p\u00e4\u00e4sisimme toki eroon rujoista t\u00f6ist\u00e4, mutta emme kuitenkaan taiteesta. Ja miksi emme? Koska taide on niin laaja sokkelo, ett\u00e4 sinne ei voi pujahtaa vain yhden portin kautta. Lis\u00e4ksi tuo sokkelo ei n\u00e4ytt\u00e4ydy meille kaikille edes samanlaisena. Taidekokemus on my\u00f6s \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen henkil\u00f6kohtainen. Meill\u00e4 jokaisella on omat sensorimme. Joillakin ne ovat herkemm\u00e4t ja joidenkin kohdalla enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n tukossa.  <\/p>\n\n\n\n

Esteettisen taidek\u00e4sityksen lis\u00e4ksi usein mainitaan my\u00f6s n\u00e4m\u00e4 taideteoriat: Institutionaalinen, intentionaalinen, formalistinen ja tekij\u00e4l\u00e4ht\u00f6inen. Institutionaalisen taideteorian tai taidek\u00e4sityksen mukaan teoksen asema taiteena m\u00e4\u00e4rittyy sen esitt\u00e4misen kautta tai museon, kriitikoiden tai muun vastaavan instituution tunnustaessa teoksen taiteeksi. Intentionaalisen taidek\u00e4sityksen mukaan teoksen asema taideteoksena m\u00e4\u00e4rittyy taiteilijan tarkoitusperien perusteella. Taidetta on se, mit\u00e4 taiteilija taiteeksi sanoo. Tekij\u00e4l\u00e4ht\u00f6isen taidek\u00e4sityksen mukaan kaikki taiteilijan tekem\u00e4 on taidetta, vaikka se olisi vain maalattu sein\u00e4. Formalistisessa taidek\u00e4sityksess\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n teoksen muotoon ohi sis\u00e4ll\u00f6n ja aiheen. Sommittelu, v\u00e4rit, muodot ja perspektiivi ovat keskeisi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 analysoitaessa taideteosta formalistisen taidek\u00e4sityksen valossa<\/p>\n\n\n\n

Nuo taidek\u00e4sitykset ovat irrallaan teoksesta, paitsi tuo formalistinen. En k\u00e4sit\u00e4, miten itse taideteosta voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 sen ulkopuolisten arvojen kautta.  <\/p>\n\n\n\n

Historia tuntee nelj\u00e4 suurmiest\u00e4, joiden taidek\u00e4sityksiss\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n ep\u00e4selv\u00e4\u00e4. Se oli tukevasti juntattu sosialismin rakentamiseen. N\u00e4m\u00e4 valtiojohtajat olivat Stalin, Hitler, Mussolini ja Mao. Jokaiselle heist\u00e4 valtion virallisen aatteen mukainen taide oli taidetta parhaimmillaan ja taiteen piti my\u00f6s edist\u00e4\u00e4 aatetta. Taidetta ei voinut olla taidetta taiteen vuoksi, vaan se osa kansan valistusta. Sen piti olla my\u00f6s helposti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti realistista maalaustyyli\u00e4 ja selkeit\u00e4 aiheita. Erityisesti modernistinen taide kokeilevine suuntauksineen oli l\u00e4nsimaista hapatusta. Mussolini taisi hyv\u00e4ksy\u00e4 muunkin kuin esitt\u00e4v\u00e4n taiteen. Kolmen muun diktaattorin j\u00e4rjestelmiss\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4oppinen taide saattoi olla tekij\u00e4lleen jopa hengenvaarallista.<\/p>\n\n\n\n

Neuvostoliitto oli 1900-luvun alussa, jopa Euroopan mittakaavassa, modernin taiteen keskeinen paikka. Vallankumous innoitti taiteilijoita ja taide-el\u00e4m\u00e4 oli hyvin uudistushaluista. Mutta jo 1920-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 maan poliittinen johto puuttui siihen, millaista taidetta taiteilijoiden tuli tehd\u00e4. Taide valjastettiin politiikan ja propagandan v\u00e4lineeksi. Hyv\u00e4 taide oli monumentaalista, paatoksellista ja veistoksellista. Siihen yhdistettiin my\u00f6s adjektiivit: kansanomaisuus, historiallisuus ja sankarillisuus. 1930-luvun alussa Stalinin p\u00e4\u00e4sty\u00e4 valtaan Neuvostoliiton kulttuuripolitiikka kiristyi \u00e4\u00e4rimmilleen. Taiteilijoista tuli vain marionetteja, joiden luovuus vangittiin h\u00e4kkiin. Se vapautui tuosta vankilasta vasta kymmeni\u00e4 vuosia my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"
Modernismia: Wassily Kandinsky.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Sosialistista realismia: Is\u00e4
aurinkoinen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Sosialismin rakentaja. <\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n

Millainen on oma taidek\u00e4sitykseni? Se l\u00e4htee teoksesta, ei taiteilijasta, ei museosta tai vaikkapa maalauksen hinnasta. Minusta teoksen taide ei ilmene kohteessa, vaan siin\u00e4 tavassa, miten kohde esitet\u00e4\u00e4n. Formalistinen taidek\u00e4sitys on varmaankin melko l\u00e4hell\u00e4 sit\u00e4, miten taiteen itse ymm\u00e4rr\u00e4n. Valokuvaajalle se on my\u00f6s luonnollisesti ainoa mahdollinen l\u00e4ht\u00f6kohta, niin kuvatessa kuin kuvan muokkaamisessa.      <\/p>\n\n\n\n

Seuraavassa blogissani yrit\u00e4n perustella, miksi realistiset kuvataideteokset ovat minusta enemm\u00e4n dokumentointia kuin taidetta. L\u00e4ht\u00f6kohtana on luonnollisesti oma k\u00e4sitykseni taiteesta.       <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Taidek\u00e4sityksen m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 on lukuisia ja ne poikkeavat toisistaan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon. Er\u00e4s n\u00e4ist\u00e4 on esteettinen taidek\u00e4sitys, joka puhuu vahvasti kauneuden puolesta. Se on arvo, joka tuskin \u00e4rsytt\u00e4\u00e4 ket\u00e4\u00e4n. Jos kysyt\u00e4\u00e4n satunnaiselta vastaantulijalta, ett\u00e4 mist\u00e4 tunnistaa hyv\u00e4n maalauksen, niin useampi varmaan antaisi \u00e4\u00e4nens\u00e4 kauneudelle. Jos taide m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4isiin n\u00e4in, niin p\u00e4\u00e4sisimme toki eroon rujoista t\u00f6ist\u00e4, mutta emme kuitenkaan … Jatka lukemista ”Taidek\u00e4sitykset”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4927","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4927","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4927"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4927\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6678,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4927\/revisions\/6678"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4927"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4927"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4927"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}