{"id":492,"date":"2010-03-16T22:43:26","date_gmt":"2010-03-16T20:43:26","guid":{"rendered":"http:\/\/aikaihminen.com\/?p=492"},"modified":"2024-09-03T08:50:28","modified_gmt":"2024-09-03T05:50:28","slug":"492","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=492","title":{"rendered":"Fiskars"},"content":{"rendered":"\n<p>Ruotsissa rautaruukkeja on ollut jo 1500-luvulla. Oli melko luonnollista otaksua, ett\u00e4 Suomessa olisi my\u00f6s hyv\u00e4t malmivarat. Kustaa Vaasan yritykset j\u00e4iv\u00e4t kuitenkin melko vaisuiksi, sill\u00e4 hyvi\u00e4 esiintymi\u00e4 ei l\u00f6ytynyt tai ne olivat vaikeasti hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4. Onneksi meill\u00e4 on paljon j\u00e4rvi\u00e4 ja soita, joista saatiin nostettua ainakin kotitarpeiksi malmia pienten harkkohyttien sulateltavaksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomen maaper\u00e4lle on rakennettu vuosisatojen aikana masuuneja kuutisenkymment\u00e4. Niiden l\u00e4mmitt\u00e4miseen riitti metsi\u00e4, joten puuhiilt\u00e4 ei tarvinnut tuoda em\u00e4maasta. Suurin osa malmista tuli kuitenkin Ruotsin Uplannista, Tukholman pohjoispuolelta. My\u00f6s 1649 perustetun Fiskarsin ruukin raaka-aine laivattiin meren yli. Se p\u00e4\u00e4tyi matkan p\u00e4\u00e4tteeksi Pohjan satamaan, josta se kiskottiin edelleen proomuilla masuunin l\u00e4heisyyteen. Mainittu Pohjan kunta muodostui 1600-luvulla raudanvalmistuksen keskeiseksi alueeksi. Fiskarsin lis\u00e4ksi alueella on Mustion, Antskogin, Billn\u00e4sin, Fagervikin ja K\u00e4rkel\u00e4n rautaruukit.<\/p>\n\n\n\n<p>Pid\u00e4n vanhoista rakennuksista, joiden ik\u00e4 n\u00e4kyy s\u00e4\u00e4n rapauttamina sein\u00e4pintoina ja ikkunoina. Niiden murenevat karmit yritt\u00e4v\u00e4t pit\u00e4\u00e4 kiinni naarmuisia lasipintoja ensimm\u00e4iseen syysmyrskyyn asti. Kun katselen vanhoja tiiliseini\u00e4, niin ihailen muurareita, jotka ovat latoneet p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 toiseen tiiliskivi\u00e4 vieri viereen. Ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4t olivat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kahdentoista tunnin mittaisia. Niit\u00e4 on ehk\u00e4 rytmitt\u00e4neet lyhyet tauot, joiden aikana on enn\u00e4tt\u00e4nyt sy\u00f6d\u00e4 ev\u00e4\u00e4t ja polttaa piipullisen tai pari. Jossain mieless\u00e4 se el\u00e4m\u00e4 on ollut samanlaista kuin nyky\u00e4\u00e4n. Kieli olisi meille tuttua ja varmaan my\u00f6s joltain osin keskusteluaiheet. T\u00f6it\u00e4 oli usein vain osan vuotta ja ainoa sosiaalituki oli yst\u00e4v\u00e4llinen ruukinpatruuna, joka saattoi maksaa lupporahaa hiljaiselta kaudelta. Ruukit olivat my\u00f6s omavaraisia, sill\u00e4 niill\u00e4 oli viljelysmaata ja karjaa. Vain v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n tuotiin muualta. T\u00e4m\u00e4 aiheutti my\u00f6s ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n velkaantumista, koska he ostivat l\u00e4hes kaiken tarvitsevansa ruukin makasiinista. Ja jos t\u00f6it\u00e4 ei ollut riitt\u00e4v\u00e4sti, niin perheen ruokatili saattoi painua pahasti miinukselle.<\/p>\n\n\n\n<p>K\u00e4ydess\u00e4ni Fiskarsissa kuvaamassa pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 sitten oli maanantai. Paikka oli hiljainen, kulkijoita ja liikennett\u00e4 oli melko v\u00e4h\u00e4n. Kev\u00e4inen auringonvalo tanssi helmi\u00e4isnauhan lailla osittain vapaana juoksevan joen tummalla pinnalla. Se sukelteli kivien, rakennusten ja paksujen lumipenkkojen v\u00e4liss\u00e4. Jossain kohdin se ilmestyi ry\u00f6ppyn\u00e4 hauraan j\u00e4\u00e4n alta ja rauhoittui melko pian taas tasaisesti soljuvaksi virraksi.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ruotsissa rautaruukkeja on ollut jo 1500-luvulla. Oli melko luonnollista otaksua, ett\u00e4 Suomessa olisi my\u00f6s hyv\u00e4t malmivarat. Kustaa Vaasan yritykset j\u00e4iv\u00e4t kuitenkin melko vaisuiksi, sill\u00e4 hyvi\u00e4 esiintymi\u00e4 ei l\u00f6ytynyt tai ne olivat vaikeasti hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4. Onneksi meill\u00e4 on paljon j\u00e4rvi\u00e4 ja soita, joista saatiin nostettua ainakin kotitarpeiksi malmia pienten harkkohyttien sulateltavaksi. Suomen maaper\u00e4lle on rakennettu vuosisatojen aikana &hellip; <a href=\"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=492\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Fiskars&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-492","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/492","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=492"}],"version-history":[{"count":46,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/492\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6367,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/492\/revisions\/6367"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=492"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=492"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=492"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}