{"id":481,"date":"2010-03-13T12:33:09","date_gmt":"2010-03-13T10:33:09","guid":{"rendered":"http:\/\/aikaihminen.com\/?p=481"},"modified":"2024-09-04T08:31:41","modified_gmt":"2024-09-04T05:31:41","slug":"481","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=481","title":{"rendered":"Seppo Pesonen: Runovelli"},"content":{"rendered":"<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"535\" height=\"734\" src=\"https:\/\/ajatusmatka.net\/wp-content\/uploads\/msedge_R9r3Lxm2EU-3.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-6620\" style=\"width:156px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/ajatusmatka.net\/wp-content\/uploads\/msedge_R9r3Lxm2EU-3.png 535w, https:\/\/ajatusmatka.net\/wp-content\/uploads\/msedge_R9r3Lxm2EU-3-219x300.png 219w\" sizes=\"auto, (max-width: 535px) 85vw, 535px\" \/><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>Yst\u00e4v\u00e4ni toinen runokirja, joka ilmestyi vuosi ensimm\u00e4isen j\u00e4lkeen, ei kaipaa ihmeempi\u00e4 saatesanoja, koska jonkinlaisen kirjailijaesittelyn k\u00e4vin jo l\u00e4vitse \u201dHavaintoja\u201d-kokoelman arvioinnin yhteydess\u00e4. Voimme siis pulahtaa suoraan nuotion p\u00e4\u00e4ll\u00e4 porisevaan puurokattilaan eli \u201dRunovellin\u201d pariin. Nimi on hauska ja niin on kansikin. Ja se taitaa my\u00f6s poiketa aika lailla valtavirrasta.<\/p>\n\n\n\n<p>Voin jo t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa vakuuttaa, ett\u00e4 velli ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n palanut pohjaan, vaikka sit\u00e4 on keitelty Lapin tuntureilla muutama pakillinen nuotion p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Tuo vuosittainen alkukes\u00e4n yksin\u00e4inen vaellus on monen runon muotoon tiivistetyn el\u00e4myksen taustalla, vaikka ymp\u00e4rist\u00f6sivellin onkin j\u00e4\u00e4nyt muutamien kohdalla taskun pohjalle. Ehk\u00e4 suurin osa lyriikasta on&nbsp;kirjoitettu paperille vaelluksen lomassa tai teltan suojassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Tuo vuosittainen alkukes\u00e4n yksin\u00e4inen vaellus on monen runon muotoon tiivistetyn el\u00e4myksen taustalla, vaikka ymp\u00e4rist\u00f6sivellin onkin j\u00e4\u00e4nyt muutamien kohdalla taskun pohjalle. Ehk\u00e4 suurin osa lyriikasta on&nbsp;kirjoitettu paperille vaelluksen lomassa tai teltan suojassa.Yst\u00e4v\u00e4ni toinen runokirja, joka ilmestyi vuosi ensimm\u00e4isen j\u00e4lkeen, ei kaipaa ihmeempi\u00e4 saatesanoja, koska jonkinlaisen kirjailijaesittelyn k\u00e4vin jo l\u00e4vitse \u201dHavaintoja\u201d-kokoelman arvioinnin yhteydess\u00e4. Voimme siis pulahtaa suoraan nuotion p\u00e4\u00e4ll\u00e4 porisevaan puurokattilaan eli \u201dRunovellin\u201d pariin. Nimi on hauska ja niin on kansikin. Ja se taitaa my\u00f6s poiketa aika lailla valtavirrasta. Voin jo t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa vakuuttaa, ett\u00e4 velli ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n palanut pohjaan, vaikka sit\u00e4 on keitelty Lapin tuntureilla muutama pakillinen nuotion p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Tuo vuosittainen alkukes\u00e4n yksin\u00e4inen vaellus on monen runon muotoon tiivistetyn el\u00e4myksen taustalla, vaikka ymp\u00e4rist\u00f6sivellin onkin j\u00e4\u00e4nyt muutamien kohdalla taskun pohjalle. Ehk\u00e4 suurin osa lyriikasta on&nbsp;kirjoitettu paperille vaelluksen lomassa tai teltan suojassa.<\/p>\n\n\n\n<p>J\u00e4in miettim\u00e4\u00e4n niit\u00e4 tarpeita, jotka ohjastavat miehen karuun maisemaan viikoksi tai pariksi seuranaan vain satunnainen kulkija ja tuntureiden el\u00e4imet. Se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole pelkk\u00e4 yksin\u00e4isyyden rajaton riemu, sill\u00e4 sen voi toteuttaa helpommallakin tavalla. Yst\u00e4v\u00e4ni tuntien voisin olettaa, ett\u00e4 taustalla voi olla voimakas ykseyden tunne luonnon kanssa ja selviytyminen tuossa karun kauniissa maisemassa. Saan tuohon varmaan vastauksen, kun tapaamme viikon p\u00e4\u00e4st\u00e4 Kivihaassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirjan ensimm\u00e4isess\u00e4 runossa kehon \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4t ja alkukantaiset toiminnot saavat kunniapaikan. Niihin viitataan my\u00f6s seuraavassa runossa: \u201dTarpeilleen menness\u00e4 \/ sit\u00e4 katselee ymp\u00e4rilleen \/ jotta ei tule yll\u00e4tetyksi \/ housut kintussa. \/ Ihan \u00e4lyt\u00f6nt\u00e4 \/ sill\u00e4 eih\u00e4n ket\u00e4\u00e4n ole n\u00e4kynyt \/ nelj\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n.\u201d Tuon vilkuilun sivistykseen p\u00e4in kun unohtaa, niin lopullinen kliimaksi luonnon kanssa on jo todella l\u00e4hell\u00e4. Ehk\u00e4 se vaatii useampia ja pidempi\u00e4 vaelluksia tuntureille. Tai siit\u00e4 ei p\u00e4\u00e4se koskaan eroon. Itse olen sen verran skeptinen, ett\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4inen arvio on varmaankin l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 oikeaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka runossa \u201dValintoja\u201d vakuutetaan, ett\u00e4 painavaa on vain rinkka, niin totuus saattaa olla kuitenkin aivan jotain muuta: \u201dL\u00e4mmin \u00e4\u00e4nesi puhelimessa \/ luo l\u00e4heisyyden, \/ jossa v\u00e4limatka \/ on merkitykset\u00f6n\u201d. &nbsp;Parisuhde ja yhteiset matkat rapakon taakse ovat kirjassa esill\u00e4, vaikka se onkin mielest\u00e4ni omistettu enemm\u00e4n yksin\u00e4isyydelle. &nbsp;Ja sielt\u00e4h\u00e4n ne parhaat runot tulevatkin.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignright\"><a href=\"\/wp-content\/uploads\/2010\/03\/15806951_thb.jpg\"><img decoding=\"async\" src=\"\/wp-content\/uploads\/2010\/03\/15806951_thb-262x300.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-482\" title=\"15806951_thb\"\/><\/a><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p>Jos esikoisteoksen runo muurahaisista olikin suosikkini, niin my\u00f6s \u201dRunovelliss\u00e4\u201d ne ovat p\u00e4\u00e4sseet my\u00f6s muutamalle sivulle. Toivottavasti muurahaisissa ei ihastuta vain niiden ty\u00f6teli\u00e4isyys ja tarkka marssij\u00e4rjestys, vaan aivan joku muu elementti. Keon kuhinan keskell\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kysell\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4 on \u201del\u00e4m\u00e4n tarkoitus\u201d. Se voisi tuntua melko absurdilta yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa ei ole t\u00e4t\u00e4 ihmisen kiusaksi suunniteltua valinnanvapautta. Mutta arvo se on kaikesta huolimatta n\u00e4ill\u00e4 pienill\u00e4 ahertajillakin: \u201dPys\u00e4htyess\u00e4ni huilaamaan \/ hypp\u00e4si muurahainen kyydist\u00e4. \/ Olin jo huolissani \/ mihin poloisen palauttaisin. \/ \u201dSe on soronoo\u201d, huudahti se railakkaasti. \/ Kas, se olikin \/ maailmaa matkaamassa\u201d. Toinen virke: \u201dOlin jo huolissani \/ minne poloisen palauttaisin\u201d kohta ei ole runollista vapautta tai eettist\u00e4 arviointia varten. Tuo on varmasti aivan todellinen tunne tuossa todellisessa tapahtumassa. (Jos olen v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, niin tarjoan kahvit Kivihaassa viikon p\u00e4\u00e4st\u00e4.)<\/p>\n\n\n\n<p>Mielest\u00e4ni on kahdenlaisia runokirjoja suhteessa kirjoittajaan: Toisessa niiss\u00e4 on runoilija l\u00e4sn\u00e4. Kirja kirjalta voimme hahmottaa yh\u00e4 tarkemmin kirjoittajan persoonaa virkkeiden takaa. Kyseess\u00e4 ei ole pelkk\u00e4 tunteiden varaan rakennettu p\u00e4\u00e4telm\u00e4, vaikka sen avulla saammekin muotoiltua tekstin keskelt\u00e4 pilkist\u00e4v\u00e4\u00e4n henkil\u00f6\u00f6n pehmeytt\u00e4. Kyll\u00e4 j\u00e4rkevill\u00e4 ajatuksillakin on teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4; ne ovat kuin pilkkuja lauseiden v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Jos n\u00e4it\u00e4 \u201dpilkkuja\u201d on paljon, niin hukkaan ainakin itse kirjoittajan ja samalla my\u00f6s ehk\u00e4 kokonaisuutta tukevan teeman. Miss\u00e4\u00e4n ei sanota, ett\u00e4 hyv\u00e4n kirjan edellytyksen\u00e4 on vaatimus, ett\u00e4 my\u00f6s kirjoittajan persoona pit\u00e4\u00e4 l\u00f6yty\u00e4 kansien v\u00e4list\u00e4. Mutta jos kielikuvat ovat vain koriste, eiv\u00e4tk\u00e4 tunteiden ja ajatusten tarkkaan ilmaisuun suunnattuja ty\u00f6kaluja, niin sanottava voi hukkua. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 se olisi jotenkin huonoa runoutta. Seh\u00e4n on vain irrallaan kaikesta ja el\u00e4\u00e4 omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Runojahan voi lukea puhtaasti esteettisest\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdasta ja nauttia vaikka vain kielikuvien tuomista visioista ja mielleyhtymist\u00e4. Koska pid\u00e4n itse lyhyist\u00e4 ja kuvallisista runoista, niin p\u00e4\u00e4telm\u00e4ni ovat varmaankin hyvin ep\u00e4sovinnaisia.<\/p>\n\n\n\n<p>\u201dRunovelli\u201d kuuluu t\u00e4h\u00e4n ensimm\u00e4iseen ryhm\u00e4\u00e4n, joten se on jossain mieless\u00e4 \u201dvanhaa\u201d runoutta. Minua se ei haittaa. Mutta jos runoilijana tekisin jotain toisin, niin j\u00e4tt\u00e4isin lukijalle enemm\u00e4n kuitenkin purtavaa. Runon voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 leijumaan, eik\u00e4 nitoa sit\u00e4 lopullisesti kiinni viimeisell\u00e4 virkkeell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Itse olen tutustunut n\u00e4iden kahden kirjan avulla yh\u00e4 tarkemmin yst\u00e4v\u00e4\u00e4ni. Ja luultavasti juuri ilmestynyt kolmas kirja: \u201dAika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4\u201d, tulee syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4. Ja jos mit\u00e4\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 ei satu, niin taidan saada sen my\u00f6s ikiomaksi l\u00e4hiaikoina. &nbsp;<strong><\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yst\u00e4v\u00e4ni toinen runokirja, joka ilmestyi vuosi ensimm\u00e4isen j\u00e4lkeen, ei kaipaa ihmeempi\u00e4 saatesanoja, koska jonkinlaisen kirjailijaesittelyn k\u00e4vin jo l\u00e4vitse \u201dHavaintoja\u201d-kokoelman arvioinnin yhteydess\u00e4. Voimme siis pulahtaa suoraan nuotion p\u00e4\u00e4ll\u00e4 porisevaan puurokattilaan eli \u201dRunovellin\u201d pariin. Nimi on hauska ja niin on kansikin. Ja se taitaa my\u00f6s poiketa aika lailla valtavirrasta. Voin jo t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa vakuuttaa, ett\u00e4 velli ei &hellip; <a href=\"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=481\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Seppo Pesonen: Runovelli&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-481","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/481","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=481"}],"version-history":[{"count":22,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/481\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6623,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/481\/revisions\/6623"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=481"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=481"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=481"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}