{"id":4447,"date":"2023-08-30T11:37:46","date_gmt":"2023-08-30T08:37:46","guid":{"rendered":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=4447"},"modified":"2024-09-06T07:11:36","modified_gmt":"2024-09-06T04:11:36","slug":"levykansitaiteesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=4447","title":{"rendered":"Levykansitaiteesta"},"content":{"rendered":"\n

Vinyylilevyt tulivat markkinoille 1940-luvun loppupuolella ja samalla syntyi levykansitaide. LP-levyjen edelt\u00e4j\u00e4t, savikiekot, oli pakattu ruskeaan voimapaperiin, joten visuaalinen muutos oli melkoinen. Vuonna 1980-luvulla ilmestyi CD-levy markkinoille ja kansikuvalle j\u00e4i jatkossa huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n tilaa. Nyky\u00e4\u00e4n kuunnellaan musiikkia l\u00e4hinn\u00e4 suoratoistopalvelujen kautta. Kansikuvia voidaan katsella tietokoneen tai tabletin n\u00e4yt\u00f6n kokoisena eli tavallaan palataan kuvakoossa takaisin vinyylikauteen. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 luo uusia haasteita kansikuvataiteilijoille.    <\/p>\n\n\n\n

LP-levyjen kannet tarjosivat aikoinaan riitt\u00e4v\u00e4sti tilaa luovuudelle, jonka ensisijainen rooli on potkia kiusalliset raja-aidat nurin. Ja kyll\u00e4 niit\u00e4 potkittiinkin. Muistan omasta nuoruudestani, ett\u00e4 kansia tuli py\u00f6ritelty\u00e4 k\u00e4siss\u00e4 joskus melko pitk\u00e4\u00e4nkin. Taisin h\u00e4tk\u00e4ht\u00e4\u00e4, kun n\u00e4in The Who-yhtyeen levyn kannen, jossa koko b\u00e4ndi oli oikaissut keikkabussista kuselle. Kyll\u00e4h\u00e4n tuo silloin kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 oudostutti, mutta tuskin en\u00e4\u00e4. Pink Floydin The Dark Side of The Moon-kiekon kansitaide taisi vaatia tutkistelua pidemp\u00e4\u00e4nkin. Tyylikk\u00e4\u00e4sti toteutettu prisma, joka hajottaa valoa v\u00e4reiksi. Luin jostain, ett\u00e4 jokaisella v\u00e4rill\u00e4 on my\u00f6s erityinen merkitys. Pelkistetyn kaunis kansi.  <\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n

Rollarit eiv\u00e4t saaneet minusta innokasta fania. Se h\u00e4visi kymmenen nolla Beatleseille, joiden musiikki kolahtaa edelleen. Se on vain maailman paras yhtye. Ja heill\u00e4 on my\u00f6s tuo loistava kansi, jossa koko nelikko ylitt\u00e4\u00e4 kadun suojatiet\u00e4 pitkin. Hieno idea, jota ei menneet vuosikymmenet ole lainkaan haalistaneet. Joskus yksinkertainen oivallus vain toimii, niin kuin t\u00e4m\u00e4nkin levyn kohdalla.  <\/p>\n\n\n\n

Ent\u00e4 klassinen musiikki? Kun olen k\u00e4ynyt niiden kansia l\u00e4vitse, niin tuleen mieleen sanat pelkistys, arvostus ja konservatiivisuus. Jos klassisen musiikin pariin halutaan houkutella nuorempia kuulijoita, niin ehk\u00e4 kansikuvat voisivat olla yksi elementti, joka voisi koukuttaa. Kyseess\u00e4 olisi ehk\u00e4 samanlainen vaikutus kuin kirjan kansissa. V\u00e4rik\u00e4s ja jollain tavalla kiinnostava kuva voi saada tarttumaan teokseen herkemmin ja tutustumaan sen sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Klassisen musiikin kansikuvat ovat helppo ryhmitell\u00e4: maisemakuva, s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n kasvokuva, artisti tai artistit soittimen parissa ja v\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n j\u00e4\u00e4v\u00e4t abstraktiset kuvat. Jazzin kuvailmaisu on jossain m\u00e4\u00e4rin samanlaista, mutta sielt\u00e4 l\u00f6ytyy luovuutta rutkasti enemm\u00e4n. Hienosti toteutettuja piirroskuvia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n todella paljon. Jazzin kansikuvataide ei h\u00e4vi\u00e4 lainkaan rockin ja popin kansikuville. Mutta annetaan muutaman essimerkkikuvan kertoa:<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"
Tyls\u00e4, mit\u00e4 muuta t\u00e4st\u00e4 voi sanoa<\/strong>.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Klassinen yll\u00e4tt\u00e4\u00e4<\/strong>. Mandoliinin kanssa uskaltaa jo irroitella. <\/strong><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\n
\"\"
Persoonallinen sommittelu. Toimii. <\/strong><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"
Yrityst\u00e4 on. <\/strong><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Samoin t\u00e4ss\u00e4<\/strong>.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Maailman ykk\u00f6sviulisti ja n\u00e4in surkea kuva. Varjokaan ei pelasta.<\/strong><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"
Jazzin piirrostaidetta. Riemastuttava. <\/strong><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
V\u00e4rimaailma kohdillaan<\/strong>. Peukutan t\u00e4t\u00e4 b\u00e4ndikuvaa. <\/strong><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Afrikkalaista rytmi\u00e4 ja v<\/strong>oiko sen paremmin kuvata<\/strong>.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vinyylilevyt tulivat markkinoille 1940-luvun loppupuolella ja samalla syntyi levykansitaide. LP-levyjen edelt\u00e4j\u00e4t, savikiekot, oli pakattu ruskeaan voimapaperiin, joten visuaalinen muutos oli melkoinen. Vuonna 1980-luvulla ilmestyi CD-levy markkinoille ja kansikuvalle j\u00e4i jatkossa huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n tilaa. Nyky\u00e4\u00e4n kuunnellaan musiikkia l\u00e4hinn\u00e4 suoratoistopalvelujen kautta. Kansikuvia voidaan katsella tietokoneen tai tabletin n\u00e4yt\u00f6n kokoisena eli tavallaan palataan kuvakoossa takaisin vinyylikauteen. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 … Jatka lukemista ”Levykansitaiteesta”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4447","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4447","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4447"}],"version-history":[{"count":56,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4447\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6734,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4447\/revisions\/6734"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4447"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4447"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4447"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}