{"id":4197,"date":"2023-08-23T13:36:38","date_gmt":"2023-08-23T10:36:38","guid":{"rendered":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=4197"},"modified":"2024-09-04T12:18:27","modified_gmt":"2024-09-04T09:18:27","slug":"piano-pianomusiikki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=4197","title":{"rendered":"Piano & Pianomusiikki"},"content":{"rendered":"\n

Pianon \u00e4\u00e4niala on laajempi kuin mink\u00e4\u00e4n muun vakiosoittimen. Ei siis ihme, ett\u00e4 se siit\u00e4 on tullut s\u00e4hk\u00f6kitaran ohella suosikkisoittimeni. N\u00e4iden selk\u00e4\u00e4n huohottaa jazzin keskeinen soitin eli saksofoni. Toki kukaan ei soita klassista musiikkia, eik\u00e4 jazziakaan perinteisell\u00e4 pianolla vaan flyygelill\u00e4. Kyll\u00e4 suuret jazz-suuruudet, vaikkapa Thelonious Monk, Art Tatum ja Oscar Peterson, paukuttelivat esiintyess\u00e4\u00e4n flyygelin koskettimia, eiv\u00e4tk\u00e4 pystypianon.<\/p>\n\n\n\n

Nykyinen piano syntyi 1700-luvulla ja sen varhaisin edelt\u00e4j\u00e4 l\u00f6ytyy jo 1300-luvulta. Noiden vuosisatojen v\u00e4liin mahtuu liuta muitakin kosketinsoittimia, joiden kieli\u00e4 naputeltiin vasaralla. Ei pid\u00e4 unohtaa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n cembaloa, joka oli renessanssin ja barokin kauden t\u00e4rkein klaveerisoitin. Sen alkup\u00e4\u00e4n historia luikertelee jonnekin 1400-luvulle. Piano kuitenkin syrj\u00e4ytti sen melko lopullisesti 1800-luvulla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Liszt ja riehakas yleis\u00f6<\/strong><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Cembalon kieli\u00e4 n\u00e4pp\u00e4ill\u00e4\u00e4n kynsill\u00e4, eik\u00e4 vasaralla kuten pianossa, joten sen \u00e4\u00e4niala on aivan erilainen. Yht\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4 ei voi soittaa eri voimakkuuksilla. Cembalon \u00e4\u00e4ni on my\u00f6s paljon pehme\u00e4mpi ja hiljaisempi kuin pianossa. 1800-luvun megat\u00e4hti Frans Liszt ei varmaan olisi saanut kuulijoitaan hurmostilaan istahtamalla cembalon \u00e4\u00e4reen. Tuohon sen vaimea \u00e4\u00e4niala ei olisi pystynyt. Frans vangitsi kuulijansa n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 soitollaan ja n\u00e4ille kelpasi muistoksi vaikkapa maestron sikarintumppi tai pianon p\u00e4\u00e4lle unohtunut juomalasi. Liszt oli aikakautensa \u201drokkari\u201d, joka s\u00e4velsi massahysterian keskell\u00e4 my\u00f6s loistavaa pianomusiikkia.<\/p>\n\n\n\n

Ei siis ihme, ett\u00e4 cembalo ei kuulu suosikkisoittimiini, vaikka olen yritt\u00e4nyt kuunnella sitke\u00e4sti barokin mestarien s\u00e4vellyksi\u00e4. 1700-luvun alun yksi suurimmista s\u00e4velt\u00e4jist\u00e4 oli Domenico Scarlatti, joka s\u00e4velsi tuolle soittimelle 555 sonaattia. Taisi m\u00e4\u00e4r\u00e4 korvata laadun, sill\u00e4 minusta ne muutamat sonaatit, joita olen yritt\u00e4nyt sitke\u00e4sti kuunnella tuolta s\u00e4velt\u00e4j\u00e4lt\u00e4, kuulostavat hyvin, hyvin tylsilt\u00e4 \u2013 ja t\u00e4ysin samanlaisilta.<\/p>\n\n\n\n

Kun kirjoittelen t\u00e4t\u00e4, niin kuuntelen samalla kuulokkeilla Pjotr T\u0161aikovskin ensimm\u00e4ist\u00e4 pianokonserttoa. Se alkaa todella komeasti ja jatkuu l\u00e4hes samalla pietill\u00e4. Ei siis ihme, ett\u00e4 se on pianokonserttojen suosikkilistallani. T\u00e4lt\u00e4 listalta l\u00f6ytyy my\u00f6s norjalainen Grieg ja Rahmaninov. Ja tietenkin kaikki Beethovenin viisi pianokonserttoa, joista jokainen oli klassismin ja romantiikan taitekohdan merkkipaaluja. Mozartilla on my\u00f6s selke\u00e4 paikka t\u00e4ll\u00e4 listalla monella muullakin s\u00e4velt\u00e4j\u00e4ll\u00e4.
<\/p>\n\n\n\n

Mutta yksi sonaatti on sellainen kokemus, ett\u00e4 en l\u00f6yd\u00e4 superlatiiveja sen tuottamien fiiliksien kuvaamiseen. T\u00e4m\u00e4 mestariteos on Frans Lisztin B-molli pianosonaatti, jossa olisi aineksia vaikkapa oman blogin sis\u00e4ll\u00f6ksi. \u00a0\u00a0
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pianon \u00e4\u00e4niala on laajempi kuin mink\u00e4\u00e4n muun vakiosoittimen. Ei siis ihme, ett\u00e4 se siit\u00e4 on tullut s\u00e4hk\u00f6kitaran ohella suosikkisoittimeni. N\u00e4iden selk\u00e4\u00e4n huohottaa jazzin keskeinen soitin eli saksofoni. Toki kukaan ei soita klassista musiikkia, eik\u00e4 jazziakaan perinteisell\u00e4 pianolla vaan flyygelill\u00e4. Kyll\u00e4 suuret jazz-suuruudet, vaikkapa Thelonious Monk, Art Tatum ja Oscar Peterson, paukuttelivat esiintyess\u00e4\u00e4n flyygelin koskettimia, eiv\u00e4tk\u00e4 … Jatka lukemista ”Piano & Pianomusiikki”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4197","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4197","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4197"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4197\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6686,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4197\/revisions\/6686"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4197"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4197"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4197"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}