{"id":4140,"date":"2023-08-13T18:03:42","date_gmt":"2023-08-13T15:03:42","guid":{"rendered":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=4140"},"modified":"2025-03-02T07:17:33","modified_gmt":"2025-03-02T05:17:33","slug":"pariisi-montmartre","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=4140","title":{"rendered":"Pariisi & Montmartre"},"content":{"rendered":"\n

Olen k\u00e4ynyt Pariisissa kolme kertaa ja se on ehdottomasti liian v\u00e4h\u00e4n. Pariisi on paikka, johon ei vain kyll\u00e4sty. Tuo Ranskan p\u00e4\u00e4kaupunki on ehk\u00e4 maailman feminiinisin kaupunki. Se on t\u00e4ysin vastakkainen toiselle metropolille eli Lontoolle, joka on vastavuoroisesti hyvin maskuliininen.<\/p>\n\n\n\n

Pariisi yll\u00e4tti minut jo ensimm\u00e4isell\u00e4 kerralla. Kun astuin metroon, niin siell\u00e4 oli monella kirja k\u00e4dess\u00e4. Vaikka meno oli huojuvaa, niin se ei est\u00e4nyt lukemista. Ranska on ollut sivistysvaltio ainakin tuhat vuotta, jos sit\u00e4 mitataan kirjallisen kulttuurin saavutuksilla. Kun meill\u00e4 Agricola oli vasta luomassa kirjakielen perusteita 1500-luvulla, niin Ranskassa painettiin jo kirjoja, joita luetaan viel\u00e4kin. Frankkien maa on tuottanut huomattavia kyn\u00e4ntaitajia ja ollut my\u00f6s haaroittamassa uusia polkuja kuvataiteessa. Siin\u00e4 Pariisin Montmartren kukkulalla on ollut keskeinen rooli. Olisihan se ollut kiehtova paikka olla k\u00e4rp\u00e4sen\u00e4 katossa 1900-luvun ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4, kun kahviloissa ja kabareissa saattoi tavata Pierre-Auguste Renoirin, Henri Matissen, Pablo Picasson, Vincent van Goghin ja Claude Monetin ja monia muita. Olisin my\u00f6s mielell\u00e4ni antanut tunnustuksen Claude Debussylle h\u00e4nen musiikistaan, jonka s\u00e4velkieli on eritt\u00e4in kiehtovaa. Ei tarvitse kuin kuunnella vaikkapa orkesteriteos La Mer, niin eik\u00f6h\u00e4n se jo riit\u00e4 v\u00e4itteeni tueksi. Montmartren kukkulalla on syntynyt my\u00f6s kubistinen taidesuunta, jota olivat kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Pablo Picasso ja Georges Braquea. Tuo paikka on ollut taiteen ahjo ja alasimen pauke kuuluu viel\u00e4 sadan vuoden p\u00e4\u00e4h\u00e4nkin.  <\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Montmartren hartioilla on my\u00f6s Sacr\u00e9-C\u0153urin kirkko,johon kannattaa tutustua. Se on todella vaikuttava, joten ei ihme, ett\u00e4 se houkuttelee massoittain turisteja. En l\u00f6yd\u00e4 sellaista superlatiivia, joka riitt\u00e4isi kuvaamaan sit\u00e4 tunnelmaa, kun astuin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa sen seinien sis\u00e4puolelle. Se oli hyvin, hyvin koskettava kokemus.    <\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Rakastan ranskan kielt\u00e4. K\u00e4vin ojentamassa Pariisissa k\u00e4ydess\u00e4ni punaisen ruusun Edith Piafin haudalle, koska rakkauteni tuohon kieleen syntyi kuunneltuani h\u00e4nen laulujaan. Taisin kehua ranskan kielen kauneutta er\u00e4\u00e4n ravintolan omistajalle, kun oli lounaan aika. Palautteeni j\u00e4lkeen suomibr\u00e4ndi taisi kohentua entisest\u00e4\u00e4n, ainakin is\u00e4nt\u00e4 l\u00f6ysi meille takahuoneesta lis\u00e4maisteltavaa.<\/p>\n\n\n\n

Kun puhutaan eurooppalaisista kielist\u00e4, niin Saksa on aina ollut minusta ranskan vastakohta. En ole koskaan pit\u00e4nyt siit\u00e4. Minusta tuntuu, ett\u00e4 sit\u00e4 pit\u00e4isi puhua nahkasaappaat jalassa ja nen\u00e4n alaisia viiksi\u00e4 roikottaen. Jos Hitler olisi puhunut ranskaa, niin toista maailmansota ei olisi koskaan edes syttynyt.   <\/p>\n\n\n\n

Pariisi on kuin Claude Monet\u2019n impressionistinen ty\u00f6. Siin\u00e4 on kaiken pois sulkevaa keveytt\u00e4, jonka ideana on vangita vaikutelma tietyst\u00e4 hetkest\u00e4 ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sommittelu ja yksityiskohdat toisarvoisiksi. Vaikuttaa kuin taide olisi synnytt\u00e4nyt Pariisin, eik\u00e4 suinkaan p\u00e4invastoin. Kun katselee impressionistisia maalauksia, niin realismi alkaa melko pian vaikuttamaan ankealta ja nuhjuiselta. Sen voisi l\u00e4hinn\u00e4 rinnastaa dokumentointiin. Realismilla, niin kuvataiteessa, valokuvauksessa kuin kirjallisuudessa, on toki ollut suunnaton merkitys, kun on haluttu her\u00e4tell\u00e4 omistavan luokan sosiaalista my\u00f6t\u00e4tuntoa. Teosta pit\u00e4isi l\u00e4hesty\u00e4 kuin se olisi Tabula rasa, jonka merkityksen katsoja rakentaa, tyhjennetty\u00e4\u00e4n ensin mielest\u00e4\u00e4n kaikki ennakkoasenteet. Realismi osoittaa liian suoraan sormella, se antaa hyvin v\u00e4h\u00e4n tulkinnan varaa ja siin\u00e4 onkin sen heikkous. Toki tuoltakin alueelta l\u00f6ytyy suosikkejani ja heid\u00e4n t\u00f6ist\u00e4\u00e4n l\u00f6ytyy my\u00f6s kaipaamiani nyansseja.  <\/p>\n\n\n\n

Jos Louvressa haluaa k\u00e4yd\u00e4 vain katsomassa Mona Lisaa, niin kierros j\u00e4\u00e4 ehdottomasti vajaaksi. Tuo pienikokoinen (korkeus noin 60 cm) Leonardon ty\u00f6 ei ainakaan minuun ole koskaan ihmeemmin vaikuttanut. Itse suunnistan suoraan Alankomaalaisen 1600-luvun kultakauden maalausten pariin. Sielt\u00e4 l\u00f6ytyy suuret suosikkini Pieter Brueghel vanhempi ja Vermeer. Ensin mainitun maalaus The Hunters in the Snow l\u00f6ytyy Wienin taidehistoriallisesta museosta. Tuo kiehtova maalaus on kiusannut mielt\u00e4ni jo lapsuudesta asti. Kuvittelin silloin, ett\u00e4 olen joskus asunut tuossa maalauksen kyl\u00e4ss\u00e4, jonka l\u00e4heist\u00e4 rinnett\u00e4 mets\u00e4st\u00e4j\u00e4t laskeutuvat. Lintuharrastajana olen yritt\u00e4nyt bongata teoksen siivekk\u00e4\u00e4t, mutta toistaiseksi lajim\u00e4\u00e4rittely ei ole onnistunut. \u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 blogini ei ollut tarkoitettu matkaoppaaksi, mutta taiteen yst\u00e4v\u00e4lle annan vinkin, ett\u00e4 \u00e4l\u00e4 unohda Pompidou-keskusta. Siell\u00e4 k\u00e4y miljoonia k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 vuosittain, joten joudut jonottamaan jonkin aikaa. Se on meille se l\u00e4hin kahdesta maailman merkitt\u00e4vimm\u00e4st\u00e4 modernin- ja nykytaiteen kokoelmasta.\u00a0Se toinen l\u00f6ytyy huomattavasti kauempaa eli meren takaa New Yorkista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen k\u00e4ynyt Pariisissa kolme kertaa ja se on ehdottomasti liian v\u00e4h\u00e4n. Pariisi on paikka, johon ei vain kyll\u00e4sty. Tuo Ranskan p\u00e4\u00e4kaupunki on ehk\u00e4 maailman feminiinisin kaupunki. Se on t\u00e4ysin vastakkainen toiselle metropolille eli Lontoolle, joka on vastavuoroisesti hyvin maskuliininen. Pariisi yll\u00e4tti minut jo ensimm\u00e4isell\u00e4 kerralla. Kun astuin metroon, niin siell\u00e4 oli monella kirja k\u00e4dess\u00e4. Vaikka … Jatka lukemista ”Pariisi & Montmartre”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4140","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4140","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4140"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4140\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7660,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4140\/revisions\/7660"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4140"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4140"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4140"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}