{"id":3667,"date":"2016-01-17T14:03:32","date_gmt":"2016-01-17T12:03:32","guid":{"rendered":"\/?p=3667"},"modified":"2024-09-03T07:28:01","modified_gmt":"2024-09-03T04:28:01","slug":"valokuva-ja-esitysformaatti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=3667","title":{"rendered":"Valokuva ja esitysformaatti"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 perinteinen paperikuva on j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 muiden vaihtoehtojen jalkoihin. Ja yleisin koko paperikuvissa on ollut pitk\u00e4\u00e4n se tuttu kymppikoko eli 10*15 cm. Luultavasti kuvakirjat ovat jo ohittanut &nbsp;n\u00e4pp\u00e4ilij\u00f6iden keskuudessa yksitt\u00e4iset paperikuvat. Ja ei ihmek\u00e4\u00e4n, koska niiden tekeminen on l\u00e4hes automaattisten ohjelmien avulla tehty niin helpoksi, ett\u00e4 kuvien sijoitteleminen n\u00e4yt\u00f6lle avautuvan kirjan sivuille k\u00e4y melko vaivattomasti. Kuvakirjan etu on my\u00f6s se, ett\u00e4 kuvia voidaan ryhmitell\u00e4 paremmin vaikkapa erilaisten teemojen ymp\u00e4rille. Hyvin tehty\u00e4 kuvakirjaa on todella ilo esitell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image is-resized\"><a href=\"https:\/\/ajatusmatka.net\/wp-content\/uploads\/2016\/01\/20150909_028.jpg\" rel=\"attachment wp-att-3668\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/ajatusmatka.net\/wp-content\/uploads\/2016\/01\/20150909_028.jpg\" alt=\"20150909_028\" class=\"wp-image-3668\" style=\"aspect-ratio:1.4611973392461197;width:587px;height:auto\"\/><\/a><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kuvia ladataan my\u00f6s Facebookiin ja Instagrammiin yst\u00e4vien ihmetelt\u00e4v\u00e4ksi, puhumattakaan muista netin sisuksista l\u00f6ytyvist\u00e4 palveluista. Ja hyv\u00e4 n\u00e4in, sill\u00e4 kuvalla on s\u00e4hk\u00f6isten formaattien my\u00f6t\u00e4 laajempi yleis\u00f6. My\u00f6s valokuvausta vakavasti harrastava saa ty\u00f6nnetty\u00e4 jalkansa oven v\u00e4liin huomattavasti helpommin, mik\u00e4li pyrkimyksen\u00e4 on my\u00f6s maineen tavoittelu ja ehk\u00e4 saada sit\u00e4 kaivattua mammonaakin oman harrastuksen kautta. Valokuvauskilpailuihinkaan ei kelpaa en\u00e4\u00e4 kuin bittivirrasta koostuva kuva. Niihin on turha l\u00e4hetell\u00e4 paperikuvia, vaikka olisivat kuinka komeita ja A3 -koossa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Millainen on sitten t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tuon perinteisen kymppikuvan merkitys? Toki sekin toimii jossain tilanteissa. Kun joku haluaa muistoksi muutaman kuvan jostain tapahtumasta, niin kymppikuvalla on siin\u00e4 tilanteessa ihan ansiokas rooli. Itse en kuitenkaan kierr\u00e4tt\u00e4isi niit\u00e4 (vaikka olisivat omasta mielest\u00e4ni niit\u00e4 parhaita otoksiani) olohuoneen sohvalla iltaa viett\u00e4v\u00e4n vierasjoukon k\u00e4sien kautta. Toki voisin laittaa isompia otoksia ihmetelt\u00e4v\u00e4ksi ja eritt\u00e4in mielell\u00e4ni tekem\u00e4ni kuvakirjan. Yhten\u00e4 vaihtoehtona n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa voi olla dia-esitys TV -ruudun kautta. Se ei ole ollenkaan huono vaihtoehto. Nykyiset UltraHD -n\u00e4yt\u00f6t pesev\u00e4t mennen tullen perinteisesti heijastetun diakuvan kankaalla. Tunnelmassa ei ehk\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 toki samaan, siit\u00e4 kun puuttuu tuo muistoja kannatteleva diaprojektorin rapina ja pimennetyn huoneen tunnelma.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ei ole varmaan my\u00f6sk\u00e4\u00e4n yll\u00e4tys, ett\u00e4 pieni kuvakoko latistaa kuvaa. Ne ehk\u00e4 t\u00e4rke\u00e4tkin yksityiskohdat saattavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 niin pieniksi, ett\u00e4 niit\u00e4 on vaikea erottaa. T\u00e4m\u00e4 puute vaikuttaa my\u00f6s kuvan kompositioon. Yleens\u00e4 kuvaa aina parantaa suurempi koko. Kun kuvaamme ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja siin\u00e4 olevia kohteita, niin me havainnoimme ne luonnollisesti kookkaina. Koolla on tosiaan merkityst\u00e4. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi valokuvan\u00e4yttelyiss\u00e4, joissa ne kuvaajalle t\u00e4rkeimm\u00e4t otokset ovat yleens\u00e4 esitetty joskus hyvinkin suurikokoisina. T\u00e4m\u00e4 tuli esille vaikkapa viime kes\u00e4n\u00e4 Salon taidemuseossa olleessa Nick Brandtin n\u00e4yttelykuvissa. My\u00f6s tammikuun loppuun loppuun asti Ateneumin taidemuseossa olevat Henri Cartier-Bressonin muutamat otokset ovat huomiota her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n isoja.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mutta pohditaanpa asiaa hieman syvemm\u00e4lt\u00e4 eli puhutaan itse kuvasta. Kohdistetaan sille seuraava kysymys: Mik\u00e4 esitysmuoto palvelee sinua parhaiten? L\u00e4ht\u00f6kohtana on kaiketi oltava kuva eik\u00e4 suinkaan valittu materiaali, jota toki luonnollisesti tarvitaan kuvan \u201dtaustaksi\u201d? Eik\u00f6 kuvan sis\u00e4lt\u00f6 ole se, mik\u00e4 pit\u00e4isi tulla katsojalle mahdollisimman hyvin esille? Kuva on kuitenkin vain kaksiulotteinen pinta ja se on edelleen sit\u00e4, on se paperin tai n\u00e4yt\u00f6n pinnalla. Onko siis paperilla joku todellinen lis\u00e4arvo valokuvan katsomistapahtumassa? Minusta ei. Kuvassahan ei voi olla muuta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuin itse kuva ja mit\u00e4 se v\u00e4litt\u00e4\u00e4. Valitun esitysformaatin pit\u00e4\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 kuvaajan visio mahdollisimman aidosti, niit\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 nyansseja unohtamatta. Hyv\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6 tekee t\u00e4m\u00e4n useimmiten paremmin kuin tulostimen ulos sylkem\u00e4 kuva. T\u00e4t\u00e4 ajatusta tukee my\u00f6s se, ett\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6h\u00e4n on se, jossa kuvaa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n eli se n\u00e4ytt\u00e4ytyy sen pinnalla niiss\u00e4 parhaissa juhlakamppeissa. Vaihto arkisempaan asuun astuu kuvaan siin\u00e4 vaiheessa, kun sit\u00e4 siirret\u00e4\u00e4n vaikkapa paperin pinnalle. Valokuvausta harrastavalle on kiusallisen tuttu tilanne se, kun tuloste ei n\u00e4yt\u00e4k\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 yht\u00e4 s\u00e4vykk\u00e4\u00e4lt\u00e4 kuin n\u00e4yt\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Itselleni on aivan sama, miten kuva esitet\u00e4\u00e4n, kunhan se palvelee mahdollisimman hyvin itse kuvaa. My\u00f6nn\u00e4n toki, ett\u00e4 monelle paperikuvassa on kysymys perinteest\u00e4 ja tottumisesta. Ja vanhemman v\u00e4est\u00f6n osalta t\u00e4m\u00e4 on luonnollisesti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4. Mutta eih\u00e4n nuo tekij\u00e4t saisi tietenk\u00e4\u00e4n menn\u00e4 itse kuvan edelle. Se miten kuva laitetaan esille, on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni l\u00e4hes aina alisteinen itse kuvalle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mutta se ole syyt\u00e4 unohtaa viel\u00e4 paperikuvaa. Kun se on kehystettyn\u00e4 sein\u00e4ll\u00e4, niin sit\u00e4 on miellytt\u00e4v\u00e4 katsella. Ja se tulee varmaankin olemaan viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n ainoa formaatti, mit\u00e4 tullaan n\u00e4kem\u00e4\u00e4n valokuvan\u00e4yttelyiss\u00e4. Toistaiseksi tuohon ei ole kehitetty muuta tapaa. No, ehk\u00e4 sekin aika joskus tulee&#8230;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 perinteinen paperikuva on j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 muiden vaihtoehtojen jalkoihin. Ja yleisin koko paperikuvissa on ollut pitk\u00e4\u00e4n se tuttu kymppikoko eli 10*15 cm. Luultavasti kuvakirjat ovat jo ohittanut &nbsp;n\u00e4pp\u00e4ilij\u00f6iden keskuudessa yksitt\u00e4iset paperikuvat. Ja ei ihmek\u00e4\u00e4n, koska niiden tekeminen on l\u00e4hes automaattisten ohjelmien avulla tehty niin helpoksi, ett\u00e4 kuvien sijoitteleminen n\u00e4yt\u00f6lle avautuvan kirjan sivuille k\u00e4y melko vaivattomasti. &hellip; <a href=\"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=3667\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Valokuva ja esitysformaatti&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3667","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3667","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3667"}],"version-history":[{"count":44,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3667\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6253,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3667\/revisions\/6253"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3667"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3667"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3667"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}