{"id":3635,"date":"2015-01-31T20:47:04","date_gmt":"2015-01-31T18:47:04","guid":{"rendered":"\/?p=3635"},"modified":"2024-09-03T18:16:32","modified_gmt":"2024-09-03T15:16:32","slug":"kuvataiteesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=3635","title":{"rendered":"\u00c9douard Manet"},"content":{"rendered":"
\n
\"4bf05a3a22d1d1f903ff390dc1d22c2a\"<\/a><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

\u00c9douard Manet (1832\u20131883) maalasi vieress\u00e4 olevan muotokuvan vuonna 1872, noin kymmenen vuotta ennen kuolemaansa. Pid\u00e4n itse kuvasta niin paljon, ett\u00e4 se on lojunut jo jonkin aikaa n\u00e4yt\u00f6ll\u00e4ni. En v\u00e4sy ihailemaan tuon hahmon koruttomuutta. Naisen sielu on vangittu muutamalla siveltimen vedolla. Hyv\u00e4 muotokuva ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muuta kaipaakaan. Pensselin j\u00e4lki on leve\u00e4\u00e4 ja sit\u00e4 on ohjannut impressionistinen tapa hahmottaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Olisin voinut ottaa t\u00e4h\u00e4n esimerkeiksi vaikka Vincent van Goghin tai Pierre-Auguste Renoirin omakuvan. Niiss\u00e4 on my\u00f6s vaikea n\u00e4hd\u00e4 realismia, ainakin jos tarkennetaan kasvojen v\u00e4rimaailmaan. Renoirin naama loistaa punaisena kuin se olisi maalattu pikkujoulutunnelmissa. Goghin omakuva muistuttaa auringonkukan v\u00e4rimaailma. Se on siit\u00e4 huolimatta loistava. Katsoja ei edes hae niist\u00e4 yhdenvertaisuutta, vaan jotain paljon syvemp\u00e4\u00e4. Kuvan sielu on jossain aivan muualla kuin huolellisessa siveltimen j\u00e4ljess\u00e4. Yksityiskohtaisen tarkasti maalattu muotokuva saattaa olla usein paljon tylsempi, kuin sellainen joka on kuin huitaisten tehty. Kukaan ei pysty sanomaan tyhjent\u00e4v\u00e4sti, mit\u00e4 taide on. T\u00e4h\u00e4n Manetin maalaamaan muotokuvaan taiteen tunnusmerkit on mielest\u00e4ni kiinnitetty jokaisen siveltimenvedon painalluksella.<\/p>\n\n\n\n

Manetin uran alku oli viel\u00e4 vahvaa realismin kautta kuvataiteessa. Vuosisadan puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen avautui uusi maailma eli taidek\u00e4sitys kurkotti kohti impressionista todellisuusk\u00e4sityst\u00e4. Rakastamani s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Claude Debussy oli jo t\u00e4ytt\u00e4nyt kymmenen vuotta, kun Manet maalasi t\u00e4m\u00e4n taulun. Debussy ei pit\u00e4nyt siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen musiikkiaan kutsuttiin tuolla mainitulla termill\u00e4. Minun mielest\u00e4ni h\u00e4n oli aivan oikeassa, sill\u00e4 impressionistinen tyylisuunta istuu paremmin kuvataiteeseen, jossa sen mukaisesti pyrittiin vangitsemaan l\u00e4hinn\u00e4 vaikutelma (impressio) tietyst\u00e4 hetkest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 onnistuu toki paremmin pensselin kuin nuottien avulla. T\u00e4m\u00e4 oli todella melkoinen mullistus. Se sai vastustusta, niin kuin yleens\u00e4 kaikki uusi joka poikkeaa tutusta normistosta. Jopa toiset taiteilijat irvailivat impressionistien t\u00f6it\u00e4, v\u00e4itt\u00e4en niiden olevan keskener\u00e4isi\u00e4. N\u00e4iden mielipiteiden taustalla oli tukeva perinne. Siihen asti kuvataide oli hahmottanut todellisuutta enemm\u00e4n ja v\u00e4hemm\u00e4n realistisesti. Ensimm\u00e4iset maalaukset l\u00f6ytyv\u00e4t jo l\u00e4hemm\u00e4s 20 000 vuoden takaa luolien seinilt\u00e4. Jopa keskiajan raamatulliset aiheet ovat jossain mieless\u00e4 enemm\u00e4n kosketuksissa arkeen kuin impressionismi tai kubismi, joka suorastaan r\u00e4j\u00e4ytti kuvamaailman. Kubismia kaiketi voisi sanoa ensimm\u00e4iseksi ohjelmoiduksi taidesuunnaksi. Se luultavasti keksittiin jossain Pariisin Montmartren taiteilijayhteis\u00f6ss\u00e4. Pariisi oli tuohon aikaan se paikka, jossa kuvataiteilijat viihtyiv\u00e4t. Itse olen k\u00e4vellyt Montmartren kapeilla kujilla ja tutustunut sen huipulla kohoavaan Sacr\u00e9-Coeurin kirkkoon. Alue on hyvin vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4 edelleen ja en lainkaan ihmettele, ett\u00e4 taiteilijat ovat ottaneet tuon alueen omakseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u00c9douard Manet (1832\u20131883) maalasi vieress\u00e4 olevan muotokuvan vuonna 1872, noin kymmenen vuotta ennen kuolemaansa. Pid\u00e4n itse kuvasta niin paljon, ett\u00e4 se on lojunut jo jonkin aikaa n\u00e4yt\u00f6ll\u00e4ni. En v\u00e4sy ihailemaan tuon hahmon koruttomuutta. Naisen sielu on vangittu muutamalla siveltimen vedolla. Hyv\u00e4 muotokuva ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muuta kaipaakaan. Pensselin j\u00e4lki on leve\u00e4\u00e4 ja sit\u00e4 on ohjannut impressionistinen … Jatka lukemista ”\u00c9douard Manet”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3635","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3635","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3635"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3635\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6520,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3635\/revisions\/6520"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3635"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3635"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3635"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}