{"id":3306,"date":"2012-09-27T11:17:52","date_gmt":"2012-09-27T08:17:52","guid":{"rendered":"\/?p=3306"},"modified":"2024-09-04T06:54:13","modified_gmt":"2024-09-04T03:54:13","slug":"tyo-ja-ihmisarvo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=3306","title":{"rendered":"Ty\u00f6 ja ihmisarvo"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"<\/a><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Joskus joku ilmaan heitetty sana, tai p\u00e4tk\u00e4 keskustelua j\u00e4\u00e4 jonnekin vaikkuputkien v\u00e4liin ja vaatii lis\u00e4pohdintaa. On toki my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n yhteiskunnallista kysymyst\u00e4 ei voi j\u00e4rkeill\u00e4 niin perusteellisesti, ett\u00e4 k\u00e4teen j\u00e4isi vain ehdoton totuus. Rajan vet\u00e4minen faktan ja fiktion v\u00e4liin onnistuu kuitenkin paremmin, jos tietoa on enemm\u00e4n. Pohdinta on parhaimmillaan niit\u00e4 mielen palikoiden uudelleen j\u00e4rjestelyj\u00e4. Silloin t\u00e4ll\u00f6in pit\u00e4isi pit\u00e4\u00e4 siivousp\u00e4iv\u00e4, jolloin nostelisimme muturepustamme vanhat asenteet pihalle tuulettumaan ja pohtisimme avoimin mielin, mist\u00e4 ne ovat muodostuneet. T\u00e4ss\u00e4 on er\u00e4s yritys, joka sai alkunsa keskustelusta. Muuten en olisi j\u00e4\u00e4nyt pohtimaan n\u00e4it\u00e4 asioita, jotka olivat painuneet jo itsest\u00e4\u00e4nselvyyksiksi sinne oman asennereppuni pohjalle.<\/p>\n\n\n\n

Otsakkeen ty\u00f6 ja ihmisarvo eiv\u00e4t oikeastaan kuuluisi edes yhteen, sill\u00e4 kaikilla ihmisill\u00e4 on tarkalleen sama arvo, vaikka h\u00e4n loisisi lapsuudesta vanhuuteen yhteiskunnan rahoilla. Tuo l\u00e4hes hurmoksellinen ihmisarvon m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 on humanistista \u201dh\u00f6mp\u00f6tyst\u00e4\u201d, jolla suojellaan v\u00e4liinputoajia ja niit\u00e4 heikompiosaisia. Ja n\u00e4in pit\u00e4\u00e4kin olla. Sen loukkaamattomuus on jopa turvattu Suomen perustuslaissa. Todellisuudessa meid\u00e4n arvomme suhteessa muihin m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy kuitenkin yhteiskunnan arvojen pohjalta. Ymp\u00e4rist\u00f6 arvottaa meit\u00e4 ja viime k\u00e4dess\u00e4 me itse. Todellisuudessahan me emme voi edes tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4 meist\u00e4 ajatellaan, voimme vain kuvitella oman roolimme erilaisten vihjeiden kautta. Niiden tulkinta on yleens\u00e4 itselle mieluista. N\u00e4ihin arvoihin vaikuttavat poliittinen j\u00e4rjestelm\u00e4 ja yleens\u00e4kin ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 kulttuuri. J\u00e4lkimm\u00e4isell\u00e4 alueella uskonnon rooli on melko hallitseva. Tuota arvostusten omaksumista helpottaa se, ett\u00e4 emme ehdollista tuttua kovinkaan helposti. Siin\u00e4 on jonkinlaista \u201destetiikkaa\u201d mukana, ripaus hyv\u00e4ksymisen kauneutta. Vieraus saa helpommin ep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n asioita ja niiden todenper\u00e4isyytt\u00e4, koska se on henkisesti rumaa, muodoltaan outoa. Haemme totuutta, koska etsimme omaa paikkaamme. Se mit\u00e4 pid\u00e4mme totuutena, on usein kuitenkin jonkun muun totuus. Se voi olla p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien totuutta, se voi olla sellaisen ryhm\u00e4n totuus, joka saa meid\u00e4t sulkemaan hymyillen oman vankilamme oven kiinni. Se on sama el\u00e4mmek\u00f6 kapitalistisen tai sosialistisen j\u00e4rjestelm\u00e4n ajattelun ohjaamassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Molemmat haluavat meist\u00e4 kansalaisia, jotka t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t yhteiskunnan asettamat normit. Kuitenkaan emme voi osoittaa ket\u00e4\u00e4n sormella ja sanoa, ett\u00e4 tuo tai nuo henkil\u00f6 luovat tai ovat luoneet yhteiskunnan perusarvot. Jos joku pit\u00e4\u00e4 valita, niin Jeesus on varmaan ollut maailmanhistorian tukevin arvojen rakentaja. Marx ei sit\u00e4 ollut, koska h\u00e4nen arvonsa olisivat muuttaneet liian paljon. Ne pyrkiv\u00e4t ronkkimaan yksityisomaisuutta ja olisivat vaatineet ihmisen asenteissa muutosta vain rakenteiden takia. Se ei tule koskaan toimimaan kuin pakon kautta, jos halu jakaa yhteist\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ei kumpua suoraan syd\u00e4mest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on naivisti sanottu, mutta ainakaan selittelylle ei j\u00e4\u00e4 tilaa. Jeesus osasi kuitenkin sopivasti syyllist\u00e4\u00e4. Ehk\u00e4 Marx ja Jeesus olisivat saaneet yhdess\u00e4 jotain mielenkiintoista aikaan. Tai sitten eiv\u00e4t, vaikka olivatkin suhteessa ihmiseen humanisteja.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6 yleens\u00e4 miellet\u00e4\u00e4n suoritukseksi, josta maksetaan palkkaa. Palkkaty\u00f6 on kuitenkin vain yksi osa-alue, jonka erityisarvo on muodostunut siihen tiukasti kytkeytyv\u00e4st\u00e4 rahasta. Ilman kapitalismia, emme k\u00e4ytt\u00e4isi edes tuota termi\u00e4. Marx m\u00e4\u00e4ritteli sen vallank\u00e4yt\u00f6n ja alistamisen v\u00e4lineeksi ei tasavertaiseksi vaihtosuhteeksi ty\u00f6nantajan ja ty\u00f6ntekij\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. Kiitos my\u00f6s Martti Lutherin, jonka mielest\u00e4 ahkeruus on Jumalalle hyvin mieluista. Palkkaty\u00f6n lis\u00e4ksi voimme puhua my\u00f6s vapaaehtois-  ja kotity\u00f6st\u00e4. Pakkoty\u00f6 mainitaan my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4.  Ty\u00f6 voidaan jakaa my\u00f6s henkiseen ty\u00f6h\u00f6n ja fyysiseen. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 miehen mitta ei taida kuitenkaan olla se, ett\u00e4 montako mottia h\u00e4n on tehnyt puita p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. My\u00f6s henkisen ty\u00f6n arvostus on ainakin nuorten ja keski-ik\u00e4isten keskuudessa lis\u00e4\u00e4ntynyt.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4nsimaisille arvoille rakentuvissa yhteiskunnissa tehd\u00e4\u00e4n paljon j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Niiden arvot voivat olla suunnattuja turhuuden markkinoille tai pahimmassa tapauksessa ne voivat olla t\u00e4ysin vastakkaisia niille tavoitteille, joiden avulla rakennetaan inhimillist\u00e4 yhteiskuntaa. Mutta kun tuon ty\u00f6suorituksen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 lukee palkkaty\u00f6, niin se tuntuu riitt\u00e4v\u00e4n. Itse arvostan my\u00f6s vapaaehtoisty\u00f6t\u00e4, koska siihen on yleens\u00e4 kest\u00e4v\u00e4t ja vahvat eettiset perusteet. En n\u00e4e my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kotiy\u00f6t\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4arvoisena, jos se mahdollistaa muutakin kuin tyhj\u00e4np\u00e4iv\u00e4st\u00e4 shoppailua. Toki sekin tuottaa t\u00f6it\u00e4 ja verotuloja. Kapitalismissa on alistuttava t\u00e4h\u00e4n yht\u00e4l\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Jos ty\u00f6t\u00e4 arvostetaan, niin sen arvostus pit\u00e4isi kytke\u00e4 siihen hy\u00f6tyyn, mit\u00e4 yhteiskunta siit\u00e4 saa eli millaisia arvoja se tukee. Jos nuo p\u00e4ivitt\u00e4iset ty\u00f6suoritukset inhimillist\u00e4v\u00e4t ja mahdollistavat moraalisen vastuun ottamisen ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, niin se kuulostaa ainakin minusta hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4. Sill\u00e4 ei ole merkityst\u00e4, ett\u00e4 maksetaanko siit\u00e4 palkaa ja vaatiiko se her\u00e4tyskellon p\u00e4\u00e4lle laittoa.<\/p>\n\n\n\n

Vain pelkk\u00e4 palkkaty\u00f6 ei voi olla oikean ty\u00f6n mittari. Voisin jopa k\u00e4rjist\u00e4\u00e4 ja sanoa, ett\u00e4 yhteiskunnan tukirahoilla keinotteleva voi olla arvokkaampi yhteishyv\u00e4llisesti kuin sellainen, joka k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti t\u00f6iss\u00e4. Ensin mainitun kohdalla oletan tietenkin, ett\u00e4 h\u00e4n osallistuu esimerkiksi vapaaehtoisuusty\u00f6n kautta oman yhteis\u00f6n rakentamiseen. Vapaamatkustajista en pid\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6ll\u00e4 ei pit\u00e4isi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ihmist\u00e4, nostaa tai laskea t\u00e4m\u00e4n arvostusta. P\u00e4invastoin, ihmisen pit\u00e4isi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ty\u00f6 omien inhimillisten arvojen pohjalta. Silloin arvot olisivat hankittuja ja koeteltuja. Minun yhteiskunnassani filosofit saisivat t\u00e4rkeimm\u00e4n roolin. T\u00e4m\u00e4 on varmaan kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ajattelua monenkin mielest\u00e4, mutta perusteltua. Eik\u00e4 vain siksi, ett\u00e4 antiikin suuri ajattelija Platon hahmotteli aikanaan vastaavan yhteiskuntamallin. Siin\u00e4 on kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 jotain hyvin kiehtovaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joskus joku ilmaan heitetty sana, tai p\u00e4tk\u00e4 keskustelua j\u00e4\u00e4 jonnekin vaikkuputkien v\u00e4liin ja vaatii lis\u00e4pohdintaa. On toki my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n yhteiskunnallista kysymyst\u00e4 ei voi j\u00e4rkeill\u00e4 niin perusteellisesti, ett\u00e4 k\u00e4teen j\u00e4isi vain ehdoton totuus. Rajan vet\u00e4minen faktan ja fiktion v\u00e4liin onnistuu kuitenkin paremmin, jos tietoa on enemm\u00e4n. Pohdinta on parhaimmillaan niit\u00e4 mielen palikoiden uudelleen j\u00e4rjestelyj\u00e4. Silloin … Jatka lukemista ”Ty\u00f6 ja ihmisarvo”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3306","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3306","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3306"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3306\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6542,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3306\/revisions\/6542"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3306"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3306"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3306"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}