{"id":3019,"date":"2012-01-28T22:14:42","date_gmt":"2012-01-28T20:14:42","guid":{"rendered":"\/?p=3019"},"modified":"2023-08-08T12:58:31","modified_gmt":"2023-08-08T09:58:31","slug":"mista-hyva-valokuva-on-tehty","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=3019","title":{"rendered":"Mist\u00e4 hyv\u00e4 valokuva on tehty?"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Olen lainannut seuraavaan tekstiini kiistellyt valokuvaajan Ken Rockwellin ajatuksia. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 tunnettua blogia, joka ihastuttaa ja vihastuttaa. Er\u00e4s h\u00e4nen kirjoituksistaan k\u00e4sittelee aihettani eli niit\u00e4 rakenteita, joista hyv\u00e4 kuva muodostuu. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 itse t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 tekstin\u00e4\u00e4n. En ole kuitenkaan t\u00e4m\u00e4n kirjoituksen koko sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 velkaa t\u00e4lle maestrolle, vain l\u00e4hinn\u00e4 kuvan analyysiin liittyvien termien osalta. Muu on omaa hataraa pohdintaani, joka j\u00e4tt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n kysymyksi\u00e4 kuin luovuttaa vastauksia. Huomaan kuitenkin, ett\u00e4 ajatuksissamme on paljon yhtym\u00e4kohtia. Jossain menev\u00e4t sukset kuitenkin ristiin, sill\u00e4 h\u00e4nen artikkelinsa alussa oleva palkittu valokuva on tekem\u00e4ll\u00e4 tehty ja minusta jopa hieman tyls\u00e4. Limit\u00e4n my\u00f6s valokuvauksen ja maalaustaiteen tekstiss\u00e4ni, koska niiden rakenteissa on sopivasti yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Valokuva tai maalaus muodostuu kompositiosta eli sommittelusta. Se ei tarkoita, ett\u00e4 se olisi tungettu t\u00e4yteen yksityiskohtia, ei todellakaan. N\u00e4m\u00e4 detaljit eiv\u00e4t lis\u00e4\u00e4 teoksen arvoa mill\u00e4\u00e4n lailla. Ty\u00f6n kompositio pit\u00e4\u00e4 erottua jo kaukaa. Sen suorastaan pit\u00e4\u00e4 vet\u00e4\u00e4 puoleensa ja siin\u00e4 olisi syyt\u00e4 olla jonkinlainen \u201dtarina\u201d. Samaan hengenvetoon voisimme puhua my\u00f6s muodoista, v\u00e4reist\u00e4 ja jonkinlaisesta tasapainosta. Rockwell painottaa my\u00f6s, ett\u00e4 kuvan t\u00e4rke\u00e4t yksityiskohdat eiv\u00e4t saa koskaan valua kuvasta ulos. Tuohon on helppo yhty\u00e4, sill\u00e4 rajaamisella on todella suuri merkitys kuvank\u00e4sittelyss\u00e4. Samoin h\u00e4n v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 katse kohdistuu ensimm\u00e4iseksi kuvan vaaleisiin kohtiin, jolloin niiden merkitys rakenteen kannalta ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Itse pid\u00e4n harmaas\u00e4vykuvista, koska ne j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t tilaa kuvan muille rakenteille. V\u00e4rit viev\u00e4t helposti huomion kuvan t\u00e4rkeist\u00e4 elementeist\u00e4. Toisaalta ne ovat my\u00f6s keino tuoda ne esille. Palataan viel\u00e4 Rockwellin ajatuksiin. Hyv\u00e4ss\u00e4 kuvassa pit\u00e4\u00e4 h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n viel\u00e4 l\u00f6yty\u00e4 \u201dpunchine\u201d, joka kaiketi tarkoittaa jonkinlaista \u201dkoukkua\u201d, johon katsoja viimeist\u00e4\u00e4n tarttuu. Tuo tekij\u00e4 voisi olla jotain yll\u00e4tyksellist\u00e4, joka lis\u00e4\u00e4 kuvan arvoa siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sen tulkinnan muulle alueelle, kuin puhtaasti sille visuaaliselle.<\/p>\n\n\n\n

Kun puhutaan didigikameroiden yleistymisen my\u00f6t\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyneest\u00e4 n\u00e4pp\u00e4ilyst\u00e4, joka on l\u00e4hinn\u00e4 sit\u00e4 tapahtumien ja tilanteiden dokumentoitua, niin kuvan keskeisen\u00e4 elementtin\u00e4 on yleens\u00e4 vain aihe. Kuvien merkitys on silloin vain kertova eli mit\u00e4 tapahtui ja milloin. Kun maalaustaiteen harrastaja tarttuu pensseliin, niin tilanne on yleens\u00e4 sama. Vision l\u00e4ht\u00f6kohtana on yleens\u00e4 se tuttu ja turvallinen motiivi. T\u00e4m\u00e4 on helppo n\u00e4hd\u00e4 liikekeskusten eteistilojen myyntin\u00e4yttelyiss\u00e4. Yliedustettuna taitaa olla suomalainen rantamaisema ilman kuuta tai sen kanssa. Onneksi noin sata vuotta sitten syntyi abstrakti taide. Sen merkitys taiteessa on paljon suurempi, mit\u00e4 annetaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Se avasi uuden ikkunan ihmisen kyvyss\u00e4 hahmottaa todellisuutta. Se ei ole pakoa realismista, vaan luovuuden rajojen hakemista avoimella mielell\u00e4. Se antoi luovuudelle t\u00e4ydellisesti vapaat k\u00e4det. Mainittu suuntaus siirsi sivuun kohteen ensisijaisen merkityksen. Se j\u00e4tti kuitenkin j\u00e4ljelle samalla mahdollisuuden korostaa muita t\u00e4rkeit\u00e4 elementtej\u00e4. Ei ole varmaan outoa, ett\u00e4 samaan aikaan syntyi my\u00f6s atonaalinen musiikki, joka rikkoi my\u00f6s rajoja. Kuuntelemalla vaikkapa Arnold Sch\u00f6nbergin nuotitusta p\u00e4tk\u00e4n, niin tuo ero tulee hyvin selv\u00e4ksi. Atonaalisessa musiikissa tunne on antanut tilaa \u00e4lylle. Mieli h\u00e4mm\u00e4stelee musiikin rakennetta ja nauttii sen yll\u00e4tyksellisyydest\u00e4. Oma suosikkini tuon aikakauden s\u00e4velt\u00e4jist\u00e4 on kuitenkin Igor Stravinsky, jonka tunnetuimmat teokset ovat ilotulitusta parhaimmillaan. Teoksissa kirkas \u00e4ly on ottanut niskalenkin romantiikan ajan s\u00e4velt\u00e4jist\u00e4. Ja tavalla jonka hyv\u00e4ksyn, vaikka romantikko olenkin.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/a><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Maalaustaiteessa niin kun valokuvauksessakin realismi on ollut se tyylisuunta, joka on ollut vahvimmin edustettuna. Kuvataiteessa se ei ole ihme, koska taiteilijan visio l\u00f6ytyy luontevasti ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 reaalimaailmasta. Valokuvauksessa on kuitenkin v\u00e4hemm\u00e4n tilaa l\u00e4hesty\u00e4 kohdetta abstraktisesti. Tai ainakin sen tuottaminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4v\u00e4n melko marginaaliseksi ilmi\u00f6ksi. Itse en edes pid\u00e4 noista kameralehtien esittelemist\u00e4 h\u00e4myisist\u00e4 ja ep\u00e4selvist\u00e4 kuvista, joista on luettavissa vain halu tehd\u00e4 jotain eri lailla. Kun liikun kameran kanssa, niin ensisijaisesti se on sommitelmien ja poikkeavien rakenteiden etsimist\u00e4. Vaikka kohde olisi ennakkoon m\u00e4\u00e4ritelty, niin kohteen rakenne nousee kuitenkin t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi, kun on aika ottaa se kuva. Se lopultakin m\u00e4\u00e4rittelee kuvaustapahtumassa eniten.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 sitten erottaa dokumentoinnin taiteesta? Minua \u00e4rsytt\u00e4\u00e4 puhua yleens\u00e4kin taidevalokuvauksesta. Se on sanahirvi\u00f6, jota on mahdoton m\u00e4\u00e4ritell\u00e4. Koen sen \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4ksi, johtuen kaiketi sen elitistisest\u00e4 luonteesta. N\u00e4pp\u00e4ilyn ja vastakkaisia ambitioita tavoittelevan kuvaamisen v\u00e4linen raja on hyvin kuitenkin h\u00e4ilyv\u00e4. Kun kuvalla halutaan v\u00e4litt\u00e4\u00e4 muutakin kuin tallentaa tilanne, niin tuo ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen raja kulkee jossain siin\u00e4, miss\u00e4 kuvan muoto ja rakenteelliset elementit nousevat kohteen rinnalle. <\/em>Muutama kymmenen vuotta sitten pohdittiin ihan vakavasti, ett\u00e4 voiko valokuvaus olla yleens\u00e4k\u00e4\u00e4n taidetta. Ehk\u00e4 silloin t\u00e4t\u00e4 rajaa ei painotettu tai sitten katsottiin kameran olevan liian teknillinen ty\u00f6kalu toteuttaa taiteellisia visioita. Tuota keskustelua ei en\u00e4\u00e4 k\u00e4yd\u00e4. Minusta on typer\u00e4\u00e4 sijoittaa taiteen m\u00e4\u00e4rittely\u00e4 kameran ja pensselin v\u00e4liin.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/a><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Viel\u00e4 muutama sana kauneudesta. Vaikka se ei olekaan synonyymi taiteelle, niin tuo vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4 parisuhde el\u00e4\u00e4 kuitenkin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n avoliitossa. Yleens\u00e4 kauneus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 siihen liittyy tulkinta, ett\u00e4 kohde on jollain lailla tasapainossa luonnon kanssa. T\u00e4m\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 taas erin\u00e4isi\u00e4 mielihyv\u00e4n tunteita. Hyvin sommitellun taulun tai valokuvan rakenne noudattaa yleens\u00e4 kultaista leikkausta, joka kaiketi on todettu toimivaksi kulttuuritaustasta riippumatta. Sit\u00e4 voisi jo itsess\u00e4\u00e4n sanoa kauniiksi. Kauneutta on vaikea menn\u00e4 piiloon, koska me koemme sen niin eri lailla. Sit\u00e4 l\u00f6ytyy l\u00e4hes kaikesta ja kyseess\u00e4 on vain se, ett\u00e4 mihin kohtaan kohdistamme kameran. Jos kauneutta ei l\u00f6ydy yksityiskohdista, niin se voi olla asettunut osaksi laajaa maisemaa. Se voi olla my\u00f6s kuvaajan ensisijainen tavoite: l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jotain esteettisesti miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja alistaa kaikki muu sen palvelijaksi. Kauneus on t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa taiteessa, jos halutaan pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 katsoja vaikkapa maalauksen tai valokuvan eteen n\u00e4yttelytilassa. Se toimii aina. Se voi olla halpaa kosiskelua, mutta silloin unohdamme katsojan tunteet. Ne lienev\u00e4t kuitenkin aitoja.<\/p>\n\n\n\n

Halu kuvata asioita muutenkin kuin kohdetta tarkasti j\u00e4ljittelem\u00e4ll\u00e4 on kulkenut geeneiss\u00e4mme jo pitk\u00e4\u00e4n. Ensimm\u00e4iset tunnetut luolamaalaukset ovat 35 000 vuoden takaa. Niiden tarkkaa merkityst\u00e4 ei tiedet\u00e4, mutta luultavasti ne liittyiv\u00e4t mets\u00e4stysrituaaleihin. Nuo luolien ep\u00e4tasaisten seinien kohoumia ja rakenteita hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t kuvat ovat muutakin kuin realistisia kuvia el\u00e4imist\u00e4. Ne ovat tyyliteltyj\u00e4 ja se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ei ole muuttunut vuosituhansien aikana. Me haluamme v\u00e4litt\u00e4\u00e4 toisille enemm\u00e4n kuin pelk\u00e4n kuvan ja haluamme my\u00f6s kaivaa tuon mausteen omasta itsest\u00e4mme. Meiss\u00e4 on sis\u00e4\u00e4nrakennettuna kyky ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 muotoja ja niiden rakenteita niin, ett\u00e4 ne miellytt\u00e4v\u00e4t silm\u00e4\u00e4. T\u00e4h\u00e4n kun lis\u00e4t\u00e4\u00e4n viel\u00e4 tunnepuolen moukaroinnit, niin siin\u00e4 on meill\u00e4 t\u00e4ydellinen kuva. Kuva, joka vangitsee koko katsojan mielen, ei vain esteettist\u00e4 herkkyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

http:\/\/www.kenrockwell.com\/<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen lainannut seuraavaan tekstiini kiistellyt valokuvaajan Ken Rockwellin ajatuksia. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 tunnettua blogia, joka ihastuttaa ja vihastuttaa. Er\u00e4s h\u00e4nen kirjoituksistaan k\u00e4sittelee aihettani eli niit\u00e4 rakenteita, joista hyv\u00e4 kuva muodostuu. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 itse t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 tekstin\u00e4\u00e4n. En ole kuitenkaan t\u00e4m\u00e4n kirjoituksen koko sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 velkaa t\u00e4lle maestrolle, vain l\u00e4hinn\u00e4 kuvan analyysiin liittyvien termien osalta. Muu on omaa … Jatka lukemista ”Mist\u00e4 hyv\u00e4 valokuva on tehty?”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3019","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3019","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3019"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3019\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3860,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3019\/revisions\/3860"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3019"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3019"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3019"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}