{"id":3008,"date":"2012-01-14T20:33:51","date_gmt":"2012-01-14T18:33:51","guid":{"rendered":"\/?p=3008"},"modified":"2025-01-06T10:06:08","modified_gmt":"2025-01-06T08:06:08","slug":"myytit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=3008","title":{"rendered":"Myytit"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Ensimm\u00e4iset myytit syntyiv\u00e4t tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4, halusta selitt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 tapahtumia, jotka rikkoivat arkikokemuksen. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ihmispopulaation ajattelu oli jo irrottautunut konkreettisesta tavalla tarkkailla todellisuutta, sill\u00e4 myytit vaativat mielikuvista ja kyky\u00e4 ajatella sellaista, joka ei ole l\u00e4sn\u00e4. Niiden tiukka vastustaja on aina ollut logos eli j\u00e4rki. Kaikkia vanhoja myyttej\u00e4 tieto ei voi kuitenkaan riisua alastomaksi, vain varustaa ne kysymysmerkill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Uskonnot tukeutuvat myytteihin ja saavat niist\u00e4 kasvua. Myytit ovat kuin juuria uskomusten puussa. Jos niilt\u00e4 karsittaisiin myyttiset tarinat, niin j\u00e4ljelle j\u00e4isi melko v\u00e4h\u00e4n. Samalle menisi uskottavuus, sill\u00e4 myytit lis\u00e4\u00e4v\u00e4t sit\u00e4. Totuus on paljon helpompi omaksua, kun se esitet\u00e4\u00e4n liioitellen. Fakta on luotaanty\u00f6nt\u00e4v\u00e4\u00e4. Jeesuksen ihmeparantamiset vain lis\u00e4\u00e4v\u00e4t halua uskoa, eiv\u00e4t suinkaan sit\u00e4 v\u00e4henn\u00e4. Uskontojen pohjalta l\u00f6ytyviss\u00e4 myyteiss\u00e4 on kaikki mahdollista. Ja niin pit\u00e4\u00e4kin olla, sill\u00e4 mik\u00e4 se sellainen Jumala on, joka ei pysty kaikkeen. On vaikea kuvitella Luojaa, joka tarvitsee apuvoimia luotsatessaan ihmiskuntaa ja koko maailmankaikkeutta eteenp\u00e4in. On my\u00f6s vaikea kuvitella uskontoa, joka olisi rakennettu todennettavien faktojen varaan. Ehk\u00e4 se syntyy joskus, kun tiede l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Jumalan asuinsijan jostain kvarkkipuuron syvyyksist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ihmisen ensimm\u00e4isi\u00e4 ihmettelyn kohteita olivat kuolema ja taivas. P\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4lle kaartuvasta taivaasta syntyi sade, tuuli, salamat ja ukkonen. Se ihastutti, pelotti ja vaati kunnioitusta.  Luultavasti ihminen palvoi sit\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4. Se oli luonnollinen kasvualusta myyteille ja jumalalle. Kivikauden ihmiset luultavasti personoivat taivaan ja se synnytti alkuun monoteismin. Taivas on edelleen meille jollain tavalla pyh\u00e4. Mutta sen edelle meni kuitenkin kuolema. Sekin oli jotenkin selitett\u00e4v\u00e4. Kuolema oli pelottava vastustaja ja sen lepytt\u00e4minen vaati riittej\u00e4. Myytit ja riitit kulkevatkin yleens\u00e4 rinnakkain. Neandertalilaiset varustivat vainajansa pitk\u00e4lle matkalle ja n\u00e4in ihmisest\u00e4 tuli my\u00f6s samalla kuolematon. Vaikka jumalat kansoittivat pikku hiljaa maan, niin ne kuuluivat siihen samaan todellisuuteen mihin kuuluivat el\u00e4imet ja ihmiset, koska kaikki oli tehty samasta aineesta. Ihmisten ja jumalien v\u00e4lill\u00e4 ei ollut ontologista kuilua. Jumala ulkopuolisena olentona istutettiin valtaistuimelle vasta my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 monimuotoisemmaksi ihmisen el\u00e4m\u00e4 muodostui, niin sit\u00e4 enemm\u00e4n sen selitt\u00e4minen vaati myyttej\u00e4. Myytti n\u00e4kee kaoottisen maailman ytimeen, jossa t\u00e4rkeint\u00e4 on tapahtumien merkitys, eik\u00e4 suinkaan itse tapahtuma. Karen Amstrong sanoo kirjassaan \u201dMyyttien lyhyt historia\u201d, ett\u00e4 mytologia oli psykologian varhaisaste. Tarinat jumalista paljastivat psyyken salaper\u00e4isi\u00e4 toimintatapoja ja auttoivat ihmisi\u00e4 omissa kriiseiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kun ihminen alkoi viljell\u00e4 maata, niin se vaati j\u00e4rke\u00e4. Se oli my\u00f6s uusi kasvualusta myyteille, koska maan k\u00e4sittelyn vaatimaa tietoa pel\u00e4ttiin ja kunnioitettiin. Maanviljelyst\u00e4 tuli sakramentaalista ja se vaati viljelij\u00e4lt\u00e4 rituaalista puhtautta. Siemenen kasvaminen viljat\u00e4hk\u00e4ksi on edelleen \u201dmystinen\u201d ja kunnioitusta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 tapahtumaketju, vaikka me tied\u00e4mme tarkkaan, mit\u00e4 kaikkea mullan alla tapahtuu. Neoliittisen kauden ihmiselle maa oli kohtu. Heille ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mik\u00e4\u00e4n ollut pyh\u00e4\u00e4, vaan todellisuus oli holistinen, pyh\u00e4 oli kaikessa l\u00e4sn\u00e4. My\u00f6s niiss\u00e4 tuotteissa, joita maa tarjosi. Ihminen ei voinut ottaa mit\u00e4\u00e4n ilmaiseksi vastaan, joten se taas vaati vastapalveluksia. Maassa piilev\u00e4n kohdun ja ihmisen seksuaalisuuden rinnastaminen oli luontevaa. Oli my\u00f6s luontevaa, ett\u00e4 maa edusti naispuolista roolia. Siit\u00e4 oli lyhyt matka \u00e4itijumalaan.<\/p>\n\n\n\n

Kaupunkien synty noin 4000 vuotta ennen ajanlaskun alkua punoi taas uusia myyttej\u00e4. Se my\u00f6s muutti ihmisen k\u00e4sityst\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n. Kaupunkien rakentajat ymm\u00e4rsiv\u00e4t olevansa itse vastuussa omasta kohtalostaan. Jumalilla oli kuitenkin edelleen asuinsijansa, mutta he olivat nyt jossain kaempana, erill\u00e4\u00e4n kaikesta muusta. Kaupunkikulttuurin kehitysaikaan sijoittuvat erilaiset luomismyytit. Niiss\u00e4 selitettiin jumalien syntyminen ja kuinka kaikki sai alkunsa. Jumalat k\u00e4viv\u00e4t sotia, juonivat ja loivat maailmaa edelleen. Heid\u00e4n palvojiltaan se vaati jatkuvaa ponnistelua, ett\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 todellisuus ei luisuisi takaisin kaaoksen tilaan.<\/p>\n\n\n\n

Uskonto syntyi nykyisess\u00e4 mieless\u00e4 joskus 700 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Ihminen alkoi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 entist\u00e4 kirkkaammin oman asemansa ja luonteensa. Jumalien ja ihmisten v\u00e4lille avautui lopullisesti syv\u00e4 kuilu. Syntyi erilaisia uskonnollisia ja filosofisia oppirakennelmia, kuten taolaisuus, buddhalaisuus ja hindulaisuus. Rituaaleilta vietiin tilaa ja tilalle astui henkisyys. K\u00e4rsimys, moraali ja omatunto nostettiin jalustalle ja viisas mies kavahti aina v\u00e4kivaltaa. T\u00e4st\u00e4 maaper\u00e4st\u00e4 syntyi my\u00f6s juutalaisuus ja kristinusko. Antiikin Kreikassa myytit siirtyiv\u00e4t osaksi juhlallisuutta ja siit\u00e4 pikku hiljaa osaksi n\u00e4ytelmien juonta. Niihin suhtauduttiin kriittisesti ja yleis\u00f6 sai toimia tuomarina.<\/p>\n\n\n\n

Juutalaiset inhosivat muiden kulttuurien myyttej\u00e4, vaikka lainasivat niit\u00e4 ja synnyttiv\u00e4t itse lis\u00e4\u00e4. Karen Amstrong n\u00e4kee Paavalin my\u00f6s myyttien luojana, koska h\u00e4n teki Jeesuksesta myyttisen hahmon. Paavali ei ollut kiinnostunut kovinkaan syv\u00e4llisesti Jeesuksen opetuksista, eik\u00e4 edes Jeesuksen el\u00e4m\u00e4st\u00e4. H\u00e4nelle t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 oli yl\u00f6snousemuksen mysteeri. Jeesuksesta tuli myyttinen sankari, joka kuolee ja nousee kuolleista.<\/p>\n\n\n\n

Amstrong on huolissaan siit\u00e4, ett\u00e4 olemme unohtaneet myytit. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n emme pysty hallitsemaan j\u00e4rjell\u00e4 pelkoja, haluja ja neurooseja. Se on eettisesti ja hengellisesti mytologian teht\u00e4v\u00e4. Taustalla on aimo annos eettist\u00e4 ajattelua, sill\u00e4 h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n myytit auttavat meit\u00e4 samaistumaan kaikkiin muihin ihmisiin l\u00e4himm\u00e4isin\u00e4, ei vain etnisin\u00e4 tai ideologisina ryhmin\u00e4. Meid\u00e4n pit\u00e4isi n\u00e4hd\u00e4 ohi v\u00e4litt\u00f6mien tarpeidemme ja suunnata kohti arvoja, jotka kyseenalaistavat itsekkyytemme.<\/p>\n\n\n\n


\n<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ensimm\u00e4iset myytit syntyiv\u00e4t tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4, halusta selitt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 tapahtumia, jotka rikkoivat arkikokemuksen. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ihmispopulaation ajattelu oli jo irrottautunut konkreettisesta tavalla tarkkailla todellisuutta, sill\u00e4 myytit vaativat mielikuvista ja kyky\u00e4 ajatella sellaista, joka ei ole l\u00e4sn\u00e4. Niiden tiukka vastustaja on aina ollut logos eli j\u00e4rki. Kaikkia vanhoja myyttej\u00e4 tieto ei voi kuitenkaan riisua alastomaksi, vain varustaa ne … Jatka lukemista ”Myytit”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3008","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3008","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3008"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3008\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7359,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3008\/revisions\/7359"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3008"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3008"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3008"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}