{"id":2546,"date":"2011-05-19T15:26:54","date_gmt":"2011-05-19T12:26:54","guid":{"rendered":"\/?p=2546"},"modified":"2023-08-08T13:08:58","modified_gmt":"2023-08-08T10:08:58","slug":"turkiskuninkaan-perinto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=2546","title":{"rendered":"Turkiskuninkaan perint\u00f6"},"content":{"rendered":"<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft\"><a href=\"https:\/\/ajatusmatka.net\/wp-content\/uploads\/2011\/05\/Turkiskuninkaan-perint\u00f61.jpg\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/ajatusmatka.net\/wp-content\/uploads\/2011\/05\/Turkiskuninkaan-perint\u00f61-236x300.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2563\" title=\"Turkiskuninkaan perint\u00f6\"\/><\/a><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Heti kun opin lukemaan, sai Riihim\u00e4en vanha kirjasto minusta innokkaan asiakkaan. Kirjat ovat vaihtaneet sen j\u00e4lkeen rakennusta ja nyky\u00e4\u00e4n paikalla on musiikkiopisto. Muistan viel\u00e4 melko hyvin, mit\u00e4 teoksia l\u00f6ytyi milt\u00e4kin sein\u00e4lt\u00e4. Filosofia ja psykologia olivat vastassa, kun astuin ovesta sis\u00e4\u00e4n. Platonin teoksien tummat nahkasel\u00e4t erottuivat hyvin, mutta taisin odotella muutaman vuoden, ennen kuin rohkenin avata niist\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n. Kaunokirjallisuus oli sijoitettu takasein\u00e4lle, korokkeen p\u00e4\u00e4lle. Sinne p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen piti kivuta muutama porras. Kirjasto oli entisess\u00e4 Kansallisosakepankin talossa, joten tilat olivat palvelleet sen tarpeita varmaan paremmin kuin lainaustoimintaa. Yl\u00e4kertaan, entisiin pankin toimistotiloihin, oli sijoitettu lastenkirjasto, k\u00e4sikirjasto ja lehtisali. Sinne johtivat kapeat, hankalat kierreportaat.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vaikka kannoin melkoisia kirjanippuja kotiin, on niist\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt melko harva mieleen. T\u00e4m\u00e4 on siin\u00e4kin mieless\u00e4 ihmeellist\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4ydyin lukemaani todella vahvasti. Lukeminen oli silloin paljon visuaalisempaa kuin nyky\u00e4\u00e4n. Pureskelin kynsi\u00e4 ja j\u00e4nnitin sit\u00e4 miten tarinat p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t. Kirjaa oli todella vaikea j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kesken. Vanhempani eiv\u00e4t harrastaneet kirjallisuutta, mutta eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n rajoittaneet niiden ahmimista. Tosin \u00e4itini oli huolissaan siit\u00e4, miten silm\u00e4ni kest\u00e4v\u00e4t. Hyvin ovat kest\u00e4neet. Ja kest\u00e4v\u00e4t varmaan sen viimeisenkin kirjan loppuun asti. No, tokihan se voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 keskenkin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Olin esipuberteetti-i\u00e4ss\u00e4 kiinnostunut seikkailuromaaneista ja t\u00e4h\u00e4n puutteeseen taisi vastata parhaiten pojille suunnattu Punainen sulka -sarja. Sen ensimm\u00e4inen kirja oli Baskervillen koira, joka ilmestyi vuonna 1957. Samainen Sherlock Holmes -tarina tuli kuunnelmana melko pian kirjan ilmestymisen j\u00e4lkeen. Muistan nuo pelokkaat hetket putkiradion \u00e4\u00e4ress\u00e4, kun mielikuvitukseni laukkasi tuon hirvi\u00f6m\u00e4isen koiran mukana \u00f6isell\u00e4 nummella. Sarja viides kirja oli Hulbert Footnerin kirjoittama Turkiskuninkaan perint\u00f6. Jostain syyst\u00e4 se on niit\u00e4 harvoja lukemiani kirjoja, joka on j\u00e4\u00e4nyt kummittelemaan mieleni pohjalle aikuisik\u00e4\u00e4n asti, vaikka muistan siit\u00e4 en\u00e4\u00e4 vain kanootit, joet ja turkisasemat. Kirja l\u00f6ytyy edelleen antikvariaateista ja kirjastosta, joten ehk\u00e4 luen sen viel\u00e4 joskus uudelleen. Nuorempana en tiennyt teoksen tekij\u00e4st\u00e4 yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 se tainnut silloin edes kiinnostaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hulbert Footner ((1879-1944) syntyi Kanadassa, mutta h\u00e4n muutti jo nuorukaisena New Yorkiin. H\u00e4nelt\u00e4 ilmestyi nelisenkymment\u00e4 kirjaa, joista suurin osa oli salapoliisikertomuksia. H\u00e4n aloitteli uravalintaansa n\u00e4yttelij\u00e4n\u00e4 ja saatuaan huonoja arvioita h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti siirty\u00e4 kirjoittamaan lehtijuttuja ja kaunokirjallisuutta. Ensimm\u00e4iset freelancerina tehdyt artikkelit olivat kanoottimatkoista, joita h\u00e4n teki Hudson-joella. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4n julkaisi muutaman seikkailukertomuksen ja 1920-luvulla oli jo aika siirty\u00e4 salapoliisiromaanien ja n\u00e4ytelmien pariin. Muutamasta h\u00e4nen kirjoittamastaan kirjasta on tehty my\u00f6s elokuva. Vaikka Footnerin ei olekaan merkitt\u00e4v\u00e4 henkil\u00f6 kirjallisuuden historiassa, niin h\u00e4n on kuitenkin ollut jossain mieless\u00e4 uranuurtaja. H\u00e4nen yksityisetsiv\u00e4ns\u00e4 Madame Storey oli nainen, joka oli tuohon aikaan salapoliisikirjallisuudessa kaiketi ainutlaatuista. En tied\u00e4 miten tuo tieto olisi vaikuttanut minuun silloin, kun ahmin Turkiskuninkaan perint\u00f6\u00e4. Dekkarit eiv\u00e4t tainneet minua ihmeemmin kiinnostaa ja Footnerilta ei tiet\u00e4\u00e4kseni ole suomennettu kuin tuo yksi kirja, jonka parissa sain matkustaa l\u00e4nnen rajaseuduilla kapean kanootin kyydiss\u00e4 intiaanien sotakirveit\u00e4 v\u00e4istellen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Heti kun opin lukemaan, sai Riihim\u00e4en vanha kirjasto minusta innokkaan asiakkaan. Kirjat ovat vaihtaneet sen j\u00e4lkeen rakennusta ja nyky\u00e4\u00e4n paikalla on musiikkiopisto. Muistan viel\u00e4 melko hyvin, mit\u00e4 teoksia l\u00f6ytyi milt\u00e4kin sein\u00e4lt\u00e4. Filosofia ja psykologia olivat vastassa, kun astuin ovesta sis\u00e4\u00e4n. Platonin teoksien tummat nahkasel\u00e4t erottuivat hyvin, mutta taisin odotella muutaman vuoden, ennen kuin rohkenin avata &hellip; <a href=\"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=2546\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Turkiskuninkaan perint\u00f6&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2546","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2546","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2546"}],"version-history":[{"count":22,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2546\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3884,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2546\/revisions\/3884"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2546"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2546"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2546"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}