{"id":2327,"date":"2011-03-02T12:31:20","date_gmt":"2011-03-02T10:31:20","guid":{"rendered":"\/?p=2327"},"modified":"2023-08-08T13:13:41","modified_gmt":"2023-08-08T10:13:41","slug":"ontto-maapallo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=2327","title":{"rendered":"Ontto maapallo"},"content":{"rendered":"\n

Ajatuksen ontosta maapallosta esitti ensimm\u00e4isen\u00e4 jo 1600-luvulla el\u00e4nyt maineikas t\u00e4htitieteilij\u00e4 Edmont Halley, jonka l\u00f6yt\u00e4m\u00e4 komeetta ohittaa auringon ja n\u00e4kyy meille maapallon ihmisille 76 vuoden v\u00e4lein. Maan kuoren alle j\u00e4\u00e4v\u00e4 ontto tila muodostui h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n kolmesta sis\u00e4kk\u00e4isest\u00e4 kuoresta, joilla on oma ilmakeh\u00e4 ja magneettikentt\u00e4. Ne liikkuvat my\u00f6s hieman eri nopeuksilla. Halleyn keksint\u00f6 oli my\u00f6s nestet\u00e4ytteinen kompassi, joten kyseess\u00e4 on ihan vakavasti otettava tiedemies, joka vain sattui el\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnontieteiden esiinmarssin ensimm\u00e4ist\u00e4 vuosisataa ja oli luonnollisesti aikansa tieteellisen maailmankuvan vanki. Halleyn ajatusten taustalla oli kompassimittausten ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyydet. Lis\u00e4todiste onton Maan puolesta h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n oli Englannissa vuonna 1716 n\u00e4hdyt voimakkaat revontulet. Halley p\u00e4\u00e4tteli t\u00e4m\u00e4n ilmi\u00f6n johtuvan siit\u00e4, ett\u00e4 sisempien maailmojen ilmaa suodattui meid\u00e4n maailmaamme napojen kautta. Vaikka maapallomme olikin jo kartoitettu jo melko perusteellisesti tuohon aikaan, niin napa-alueet olivat viel\u00e4 t\u00e4ysin tutkimatonta seutua. Eli sinne oli siin\u00e4 vaiheessa hyv\u00e4 sijoittaa miehenment\u00e4v\u00e4t aukot, josta p\u00e4\u00e4si Telluksen sis\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/a><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Samaan aikaan el\u00e4nyt Isaac Newton oli my\u00f6s tietoinen teoriasta, mutta h\u00e4nen painovoima- ja liikelakinsa eiv\u00e4t tukeneet ajatusta. H\u00e4n osoitti melko vakuuttavasti, ett\u00e4 ontto maapallo romahtaisi painovoiman vaikutuksesta kasaan. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan kaikkia vakuuttanut ja ajatus ontosta maapallosta jatkoi omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, jopa t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka. My\u00f6s Hitlerin kerrotaan l\u00f6yt\u00e4neen todisteita maapallon onttoudesta ja er\u00e4s salaliittoteoria jopa v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n olisi paennut sinne etel\u00e4navalla olevan luolan kautta. Mukaan h\u00e4n olisi ottanut joukon tutkijoita ja 2000 puhdasrotuista arjalaista. T\u00e4m\u00e4 saattaa my\u00f6s mielest\u00e4ni selitt\u00e4\u00e4 ufo-ilmi\u00f6n, joka olisi n\u00e4in ollen natsisaksan tiedemiesten puhdet\u00f6it\u00e4. Kuten kaikki muistavat alaluokilta, niin he kehitteliv\u00e4t Hitlerin valtakaudella kaasukammioiden ohella my\u00f6s lautasen muotoista lent\u00e4v\u00e4\u00e4 ilma-alusta. Kaikki sopii ajallisesti my\u00f6s loistavasti yhteen, kun muistamme, ett\u00e4 ensimm\u00e4isen lent\u00e4v\u00e4n kiekon n\u00e4ki amerikkalainen yksityislent\u00e4j\u00e4 Kenneth Arnold kes\u00e4kuussa 1947. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4inen yhteenveto on omani, joten otan siit\u00e4 kaiken kunnian.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4h\u00e4n tarinaan sis\u00e4ltyy my\u00f6s pari muuta henkil\u00f6\u00e4, joilla on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 rooli onton maapallon todisteluketjussa. Ensimm\u00e4inen n\u00e4ist\u00e4 on 1800-luvun alkupuolella vaikuttanut Yhdysvaltojen armeijan upseeri Cleves Symmes Jr. joka oli kiinnostunut tuosta teoriasta jo lapsuudessa. Vuosien kartuttua h\u00e4n kirjoitti aiheesta my\u00f6s kirjan. Uutta h\u00e4nen v\u00e4itteiss\u00e4\u00e4n oli se, ett\u00e4 Maan sis\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4si molempien napojen kautta ja n\u00e4m\u00e4 navat olivat toisiinsa yhteydess\u00e4. Kun l\u00e4hti pohjoisnavalta ja tassutteli noin 13 000 kilometri\u00e4, niin p\u00e4\u00e4si etel\u00e4navalle. H\u00e4n piti kirjan saaman hyv\u00e4n vastaanoton tukemana suosittuja esitelmi\u00e4. Jos yleis\u00f6n joukosta l\u00f6ytyi joku ep\u00e4ilev\u00e4inen, niin h\u00e4n otti todisteeksi linnut, jotka lensiv\u00e4t kohti pohjoista ja eiv\u00e4tk\u00e4 palanneet en\u00e4\u00e4 koskaan takaisin. Vankkumaton todisteluketju sai vahvistuksen my\u00f6s Siperian, Norjan ja Islannin rannikoille ajelehtivista trooppisista ajopuista. Ja kun merimiehet viel\u00e4 kertoivat kuinka s\u00e4\u00e4 muuttui leppe\u00e4mm\u00e4ksi heid\u00e4n l\u00e4hestyess\u00e4\u00e4n napa-alueita, niin ep\u00e4ilylle ei tainnut j\u00e4\u00e4d\u00e4 paljon tilaa.<\/p>\n\n\n\n

Toinen n\u00e4ist\u00e4 onton maapallon puolestapuhujista oli lehtikustantaja, luennoitsija, kirjailija ja tutkimusmatkailija Jeremiah N. Reynolds, joka oli varmaankin valinnut paikan Symmesin luennon eturivilt\u00e4. H\u00e4n j\u00e4rjesti vuonna 1829 retkikunnan Etel\u00e4mantereelle. Vaikka matkan tarkoitus oli tutkia aluetta laajemminkin, niin yksi sen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4 oli l\u00f6yt\u00e4\u00e4 noin 2200 kilometri\u00e4 halkaisijaltaan oleva aukko maan alle. Kaikesta huolimatta j\u00e4inen ja kylm\u00e4 maisema ei muuttunut lainkaan leudommaksi, vaikka priki Annawan ponnisteli hyvin l\u00e4helle kahdeksatta leveysastetta. T\u00e4m\u00e4 ep\u00e4onnistunut yritys ei luonnollisestikaan saanut h\u00e4nt\u00e4 ep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n vaalimaansa teoriaa, sill\u00e4 h\u00e4nen tiedet\u00e4\u00e4n uskoneen siihen kuolemaansa asti.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4h\u00e4n tarinaan nivoutuu my\u00f6s maineikas kirjailija Jules Verne, jonka nuortenkirja \u201dMatka Maan keskipisteeseen\u201d sai ideansa edell\u00e4 mainittujen henkil\u00f6iden kertomuksista. Samoin Edgar Allan Poen romaani \u201dArthur Gordon Pymin selonteko\u201d ammensi samasta l\u00e4hteest\u00e4. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n Melvillen \u201dValkoista valasta\u201d ei ehk\u00e4 olisi koskaan kirjoitettu, jos h\u00e4n ei olisi lukenut Jeremiah N. Reynoldsin kirjaa \u201dMocha Dick eli Tyynenmeren valkoinen valas\u201d. Kirjan aihe oli noukittu h\u00e4nen kokemuksistaan.<\/p>\n\n\n\n

Mutta laskeudutaan viel\u00e4 yksi kerros huuhaan v\u00e4rikk\u00e4\u00e4seen ja rajattomaan maailmaan. Hurjin v\u00e4ite Maapallon sis\u00e4isest\u00e4 maailmasta kuultiin vuonna 1869, kun yhdysvaltalainen fyysikko Cyrus Teedin vintti meni pime\u00e4ksi h\u00e4nen tehdess\u00e4\u00e4n kokeita s\u00e4hk\u00f6ll\u00e4. Her\u00e4tty\u00e4\u00e4n, h\u00e4n oli vakuuttunut, ett\u00e4 maailma sijaitsee Maan sis\u00e4puolella ja aurinko keskell\u00e4. T\u00e4st\u00e4h\u00e4n syntyi sutjakkaasti uusi lahko, joka sai nimekseen Koresh. Lahkon kannattajat perustivat jopa my\u00f6s oman kaupungin Floridaan. Kukoistusta riitti muutaman vuoden 1900-luvun alkupuolella. Lahko kehitti erin\u00e4isi\u00e4 topografisia mittalaitteita, joten tiedemiehen taivaallinen n\u00e4ky toi my\u00f6s oman panoksensa sovellettuun tieteeseen. Lahko n\u00e4ivettyi, kun Cyrus Teed kuoli vuonna 1908. T\u00e4t\u00e4 outoa episodia olisi tuskin tapahtunut, jos jo aiemmin esitetty ajatus ontosta maapallosta ei olisi ollut yleisesti tiedossa.<\/p>\n\n\n\n

Olen aina kadehtinut ihmisi\u00e4, jotka ovat ”oivaltaneet”, ett\u00e4 rajattoman mielikuvituksen varaan voi rakentaa niin kest\u00e4vi\u00e4 ajatusrakennelmia, ett\u00e4 niit\u00e4 ei rikota mill\u00e4\u00e4n ty\u00f6kalulla. Tuossa ajattelussahan on sellaista m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisuutta ja uskon varmuutta, ett\u00e4 soisi jopa taivaanis\u00e4n ottavan sen huomioon, kun marssittaa meid\u00e4t lopullisesti kahteen riviin. Ja mik\u00e4li olen ymm\u00e4rt\u00e4nyt oikein, niin todellisen uskon ei tarvitse sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 \u00e4lykk\u00e4it\u00e4 liit\u00e4nn\u00e4isi\u00e4, vaan j\u00e4m\u00e4kk\u00e4 ja m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen ote riitt\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kuulostaa n\u00e4in vaalien alla aivan kuin persujen vaaliohjelmalta, mutta en ota siihen kuitenkaan enemp\u00e4\u00e4 kantaa. Minua ei yleens\u00e4k\u00e4\u00e4n politiikka kiinnosta, paitsi silloin, kun siin\u00e4 on mukana riitt\u00e4v\u00e4n paljon faktoina tarjottavaa mielikuvitusta ja niiden edustajat astuvan oman arvomaailmani herkille varpaille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ajatuksen ontosta maapallosta esitti ensimm\u00e4isen\u00e4 jo 1600-luvulla el\u00e4nyt maineikas t\u00e4htitieteilij\u00e4 Edmont Halley, jonka l\u00f6yt\u00e4m\u00e4 komeetta ohittaa auringon ja n\u00e4kyy meille maapallon ihmisille 76 vuoden v\u00e4lein. Maan kuoren alle j\u00e4\u00e4v\u00e4 ontto tila muodostui h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n kolmesta sis\u00e4kk\u00e4isest\u00e4 kuoresta, joilla on oma ilmakeh\u00e4 ja magneettikentt\u00e4. Ne liikkuvat my\u00f6s hieman eri nopeuksilla. Halleyn keksint\u00f6 oli my\u00f6s nestet\u00e4ytteinen kompassi, … Jatka lukemista ”Ontto maapallo”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2327","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2327","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2327"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2327\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3895,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2327\/revisions\/3895"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2327"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2327"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2327"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}