{"id":2273,"date":"2011-02-20T15:46:44","date_gmt":"2011-02-20T13:46:44","guid":{"rendered":"\/?p=2273"},"modified":"2023-08-08T13:15:02","modified_gmt":"2023-08-08T10:15:02","slug":"muuttohaukka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=2273","title":{"rendered":"Muuttohaukka"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"<\/a><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Olen tainnut jossain aiemmassa blogissani mainita, ett\u00e4 olen ollut nuorempana kiinnostunut linnuista. Se ei sis\u00e4lt\u00e4nyt vain lintulaudan bongailua, vaan koko p\u00e4iv\u00e4n mittaisia havaintoretki\u00e4, jotka suuntautuivat muuallekin kuin kuiville kangasmaille. Harrastus vei mukanaan ja p\u00e4\u00e4omaakin kertyi. Taisin muistaa sitke\u00e4n opiskelun j\u00e4lkeen yleisimpien lajien tieteelliset nimet ja havaintovihko t\u00e4yttyi pikku hiljaa. Vaikka aktiivinen bongailu onkin jo j\u00e4\u00e4nyt, niin saan kaivettua edelleen muististani monen siivekk\u00e4\u00e4n latinankieliset nimet. My\u00f6s laulu\u00e4\u00e4net ovat kutakuinkin tuttuja, vaikka monen lajin varoitus- ja kutsu\u00e4\u00e4net kuulostavatkin jo virttyneiss\u00e4 korvissani melko samanlaisilta.<\/p>\n\n\n\n

En miss\u00e4\u00e4n vaiheessa harrastustani p\u00e4\u00e4ssyt kirjoittamaan mustakantiseen havaintovihkooni  muuttohaukan tieteellist\u00e4 nime\u00e4: Falco peregrinus. Tuota havaintotuskaa helpotti, kun sain k\u00e4teeni J.A.Bakerin kirjoittaman kirjan \u201dMuuttohaukka\u201d, jossa h\u00e4n seuraa kymmenen vuotta n\u00e4iden lintujen  el\u00e4m\u00e4\u00e4 Englannissa. Kirjan sis\u00e4lt\u00f6 valui silloin otolliseen maaper\u00e4\u00e4n. Olen lueskellut sit\u00e4 viime aikoina taas uudelleen ja potku on ollut t\u00e4ll\u00e4 kertaa ehk\u00e4 viel\u00e4kin napakampi. Ahmin teksti\u00e4 posket lommolla ja jokaisen lukukerran j\u00e4lkeen tunnen kasvoillani Englannin it\u00e4rannikon p\u00e4\u00e4lle ajelehtivan usvan ja meren tuoksun. Tunnen my\u00f6s suurta kateutta tuota rikasta englantilaista herrasmiest\u00e4 kohtaan, jolla oli aikaa havannoida ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 luontoa kymmenisen vuotta.<\/p>\n\n\n\n

Kirjan havainnot ovat herk\u00e4ll\u00e4 k\u00e4dell\u00e4 tehtyj\u00e4. Ne ovat yksityiskohdiltaan kuin rikkaita maalauksia, jotka tarjoavat loputtomasti katseltavaa. Kieli on my\u00f6s \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kaunista. Niiden taustalla on kuitenkin armoton luonto, jossa kukaan ei ole m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4ss\u00e4, mik\u00e4 on oikein tai v\u00e4\u00e4rin. Baker on ihailuni ansainnut, sill\u00e4 h\u00e4n kykenee rakentamaan mielikuvia, joiden kivijalkana ovat loistavat metaforat ja taidokkaasti k\u00e4ytetty pensseli. Olen itse tuijotellut keskiajalla el\u00e4neen suosikkitaiteilijani Pieter Brueghel vanhemman t\u00f6it\u00e4 yh\u00e4 uudelleen ja uudelleen, l\u00f6yt\u00e4en niist\u00e4 aina jotain uutta. Baker tekee samaa sanojen avulla. Toisaalta se on lohduttavaa, ett\u00e4 pala ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 todellisuutta voidaan v\u00e4litt\u00e4\u00e4 n\u00e4inkin upeasti eteenp\u00e4in lukijalle.<\/p>\n\n\n\n

J.A.Baker vietti hiljaista el\u00e4m\u00e4\u00e4 pieness\u00e4 kyl\u00e4ss\u00e4 Englannin it\u00e4rannikolla. Kerrotaan, ett\u00e4 h\u00e4n omisti loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 lintututkimukselle, kun h\u00e4n n\u00e4ki muuttohaukan saalistavan. T\u00e4h\u00e4n saattoi vaikuttaa my\u00f6s vakava sairaus, johon h\u00e4n kuoli 61 vuotiaana. Kymmenen vuoden havaintojakson j\u00e4lkeen h\u00e4n kirjoitti p\u00e4iv\u00e4kirjamerkint\u00f6jen pohjalta kirjan. Se palkittiin vuonna 1967 Duff Cooper Prize-palkinnolla. H\u00e4n kirjoitti my\u00f6s toisen teoksen: ”The Hill of Summer”, jota ei ole suomennettu. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4nest\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 kuultu mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\u201dKotini it\u00e4puolella pitk\u00e4 harjanne piirtyy taivaanrantaa vasten kuin sukellusveneen matala runko. Sen yl\u00e4puolella kaukaiset vedet heijastuvat it\u00e4iselle taivaalle kirkastaen sen ja luoden aavistuksen maan takana olevista purjeista. Kukkulat puut kasautuvat yhteen tummahuippuiseksi mets\u00e4ksi, mutta kun siirryn niit\u00e4 kohti, ne avautuvat kuin viuhkat, taivas laskeutuu niiden v\u00e4liin, ja ne ovat yksitt\u00e4isi\u00e4 tammia ja jalavia kukin omineen laajoineen, talvivarjoisine alueineen.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Kirja alkaa n\u00e4in. Vaikka sen kerrontatapa jatkuu samanlaisena seuraavat 200 sivua, niin jokaisessa havainnossa on tuoreutta. On l\u00e4hes mystist\u00e4, ett\u00e4 kirjailija pystyy kuvailemaan tuttua ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja sen ilmi\u00f6it\u00e4 yh\u00e4 uudelleen niin, ett\u00e4 niiss\u00e4 ei ole mukana n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 toistoa. Sivuille mahtuu luonnollisesti my\u00f6s monta kuvausta muuttohaukan saalistustapahtumasta ja my\u00f6s itse linnun kuvailua. T\u00e4ss\u00e4 esimerkki j\u00e4lkimm\u00e4isest\u00e4: \u201dAurinko valoi t\u00e4m\u00e4n suurenmoisen s\u00e4ngenruskean ja keltaisen haukan pronssiin ja siveli sen koukistuneet jalat \u00e4kki\u00e4 kullanhohtoiseksi. Sen levitetty pyrst\u00f6 sojotti  j\u00e4ykk\u00e4n\u00e4; kaksitoista ruskeaa sulkaa v\u00e4liss\u00e4\u00e4n kymmenen sinist\u00e4 kaistaletta taivasta\u201d. Tekstist\u00e4 v\u00e4littyy vahva rakkaus muuttohaukkaan ja sit\u00e4 ei h\u00e4lvenn\u00e4 edes seuraava kuvaus: \u201dSuosirri n\u00e4ytti tulevan hitaasti takaisin haukan luokse. Se sulautui t\u00e4m\u00e4n tummiin \u00e4\u00e4iviivoihin eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 ilmestynyt uudelleen n\u00e4kyviin. Tapahtumassa ei ollut mit\u00e4\u00e4n raakuutta, ei mit\u00e4\u00e4n v\u00e4kivaltaista. Haukan jalka kurottautui, tarrautui ja pusersi ja rusensi suosirrin syd\u00e4men yht\u00e4 vaivattomasti kuin ihmisen sormi murskaa hy\u00f6nteisen\u201d. Lopuksi viel\u00e4 virke  jossa kuvataan haukan lentoa:\u201d Se v\u00e4lkehti pois valoon, pieni tumma tahra, joka pieneni pitkin auringonv\u00e4lkkeen pitk\u00e4\u00e4 miekkaa, joka leijui etel\u00e4st\u00e4 jokisuun yll\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Esittelem\u00e4ni kirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 valtavasti kielellist\u00e4 herkkyytt\u00e4 ja loistavaa yksityiskohtien tajua. En osaa sanoa, onko siin\u00e4 mukana rivi\u00e4k\u00e4\u00e4n neroutta tai edes mielikuvitusta. Se ei rakennu kuitenkaan perinteisen juonen varaan, vain havaintoihin, joiden lyhyen\u00e4 otsakkeena on p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Mielest\u00e4ni siin\u00e4 ei ole edes teemaa, jos sellaisena ei pidet\u00e4 meid\u00e4n moraalivartijoiden ulottumattomissa olevaa, luonnon lainalaisuuksien ohjaamaa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Mutta ei se n\u00e4it\u00e4 kaipaa, sill\u00e4 se on havainnointia, joka t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 moninkerroin sille asetettavat kriteerit.<\/p>\n\n\n\n

Kiitos my\u00f6s kirjan suomentajalle, joka on pystynyt siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n kielen kauneuden ja herk\u00e4n tunnelman kotoiselle kielellemme. Olen itse tilanut kirjan alkukielell\u00e4 ja odottelen sen pujahtamista postilaatikkooni viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n viikon aikana. Luultavasti se tulee viel\u00e4 vahvistamaan k\u00e4sityst\u00e4ni onnistuneesta suomennoksesta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen tainnut jossain aiemmassa blogissani mainita, ett\u00e4 olen ollut nuorempana kiinnostunut linnuista. Se ei sis\u00e4lt\u00e4nyt vain lintulaudan bongailua, vaan koko p\u00e4iv\u00e4n mittaisia havaintoretki\u00e4, jotka suuntautuivat muuallekin kuin kuiville kangasmaille. Harrastus vei mukanaan ja p\u00e4\u00e4omaakin kertyi. Taisin muistaa sitke\u00e4n opiskelun j\u00e4lkeen yleisimpien lajien tieteelliset nimet ja havaintovihko t\u00e4yttyi pikku hiljaa. Vaikka aktiivinen bongailu onkin jo j\u00e4\u00e4nyt, … Jatka lukemista ”Muuttohaukka”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2273","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2273","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2273"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2273\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3898,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2273\/revisions\/3898"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2273"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2273"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2273"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}