{"id":1963,"date":"2010-12-29T15:30:38","date_gmt":"2010-12-29T13:30:38","guid":{"rendered":"\/?p=1963"},"modified":"2024-09-03T08:02:35","modified_gmt":"2024-09-03T05:02:35","slug":"kovat-piipussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ajatusmatka.net\/?p=1963","title":{"rendered":"Sputnik & T\u00e4htien sota"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"<\/a><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Ensimm\u00e4inen maata kiert\u00e4v\u00e4 satelliitti eli ”tekokuu”, kuten siihen aikaan sanottiin, laukaistiin radalleen lokakuun nelj\u00e4nten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1957. Sputnik oli tietysti sensaatio ja Suomessakin t\u00e4hyiltiin innokkaasti taivaalla vaeltavaa valopistett\u00e4. Moni ik\u00e4luokastani muistaa n\u00e4hneens\u00e4 Sputnikin omin silmin ja kuulunpa itsekin tuohon etuoikeutettujen joukkoon.
Aika usein on niin, ett\u00e4 asiat ja ilmi\u00f6t eiv\u00e4t olekaan ihan sit\u00e4, milt\u00e4 p\u00e4\u00e4llisin puolin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t. N\u00e4in oli my\u00f6s Sputnikin laita. Sanotaan, ett\u00e4 tieto lis\u00e4\u00e4 tuskaa ja niin k\u00e4vi t\u00e4ss\u00e4kin asiassa. Hellim\u00e4ni muisto sai ik\u00e4v\u00e4n kolauksen, kun t\u00f6rm\u00e4sin artikkeliin jossa kerrottiin 58 senttimetrin l\u00e4pimittaisen Sputnikin olleen aivan liian pieni paljain silmin n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi. Taivaalla vilkahteleva valopiste olikin satelliitin kantoraketti R-7, joka kulki Sputnikin kanssa samalla kiertoradalla sen tuntumassa. Tuskaani lievent\u00e4\u00e4 hiukan tieto siit\u00e4, ett\u00e4 T\u00e4htitieteellisen observatorion assistentti Raimo Lehti, joka t\u00e4hyili uutisen kuultuaan taivasta Herttoniemess\u00e4 aamunelj\u00e4lt\u00e4, oli saman harhaluulon vallassa seuratessaan himme\u00e4n pisteteen liikkumista.<\/p>\n\n\n\n

Sputnikin varustelutaso oli vaatimaton. Sen pienitehoinen radiol\u00e4hetin v\u00e4litti ainoastaan l\u00e4mp\u00f6tilatietoa alumiinisen pallon sis\u00e4lt\u00e4, joten tieteellinen anti oli v\u00e4h\u00e4inen. Tuon pienen avaruuskulkijan poliittinen propaganda-arvo oli sen sijaan suunnaton aiheuttaen tyrmistyksen ja ep\u00e4uskon aallon l\u00e4ntisen liittoutuman puolella. Tappio oli karvas USA:lle, mutta t\u00e4m\u00e4 oli vasta alkua paljon pahemmalle takaiskulle, kun my\u00f6s kunnia ensimm\u00e4isest\u00e4 miehitetyst\u00e4 avaruuslennosta meni Neuvostoliitolle.<\/p>\n\n\n\n

Maailma tietysti iloitsi toisiaan seuraavista tieteellist\u00e4 l\u00e4pimurroista, mutta avaruuden valloituksella oli ja on my\u00f6s pime\u00e4 puolensa. Hampaisiin saakka ydinaseistetut suurvallat kytt\u00e4siv\u00e4t neuroottisesti toistensa tekemisi\u00e4, mutta tarkan tiedon saaminen oli hankalaa ja riskialtista. Vakoilulentoja tekevi\u00e4 koneita ammuttiin alas ja siin\u00e4 sivussa my\u00f6s viattomia siviilikoneita. Ei siis ollut yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kenraalien katseet k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t avaruuteen: Mist\u00e4p\u00e4 olisi parempi tirkistell\u00e4 vihollisen toimintaa kun sielt\u00e4? Satelliittien l\u00e4hett\u00e4minen maata kiert\u00e4v\u00e4lle radalle oli jo rutiinia. Kamerat ja objektiivit tekiv\u00e4t hienoa j\u00e4lke\u00e4, mutta yksi asia kuitenkin puuttui: Avaruudesta otettuja kuvia ei voitu siirt\u00e4\u00e4 maahan, siihen ei ollut viel\u00e4 tarpeeksi kehittynytt\u00e4 tekniikkaa.
Silloin kun teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ei voida hoitaa koneilla, on pantava ihminen asialle. Siisp\u00e4 ukot taivaalle kameroineen kuvaamaan ja linkoamaan filmirullat maassa malttamattomina odottaville tiedustelupalveluille. Molemmilla puolilla potkaistiin projektit viivytyksitt\u00e4 k\u00e4yntiin. Amerikkalaiset nimesiv\u00e4t omansa lyhenteell\u00e4 MOL (Manned Orbiting Lab), kun ven\u00e4l\u00e4isill\u00e4 oli puolestaan Soyuz 7K-S alukseen perustuva ALMAZ. USA:n projekti haudattiin monien vaiheiden j\u00e4lkeen vuonna 1969, mutta ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 jatkettiin sitke\u00e4sti aikeen kehittely\u00e4 niin, ett\u00e4 lopulta p\u00e4\u00e4stiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimiin tekem\u00e4ll\u00e4 kaksi miehitetty\u00e4 vakoilulentoa, joiden peitenimen\u00e4 k\u00e4ytettiin Saljut-ohjelmaa. Menetelm\u00e4 oli kuitenkin niin hankala ja kallis, ett\u00e4 testilentojen j\u00e4lkeen puuhasta luovuttiin.<\/p>\n\n\n\n

Useimmille on termi ”T\u00e4htien sota”, varmaankin tuttu. Se palauttaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti mieleen USA:n entisen presidentin, Ronald Reaganin, mielikuvituksellisen aseohjelman, jonka tavoitteena oli kehitt\u00e4\u00e4 avaruudesta k\u00e4sin toimiva lasertykki. Sill\u00e4 tuhottaisiin niin vihollisen ydinohjukset kuin vakoilusatelliititkin. Moisen j\u00e4rjestelm\u00e4n vaatimaa tekniikkaa ei silloin ollut saatavilla, eik\u00e4 taida olla viel\u00e4k\u00e4\u00e4n, mutta pelkk\u00e4 suunnitelma riitti romahduttamaan Neuvostoliiton.<\/p>\n\n\n\n

Avaruudessa sotiminen ei kuitenkaan ollut mik\u00e4\u00e4n uusi ajatus, sill\u00e4 tuossa aiemmin mainitussa miehitetyss\u00e4 Soyuz 7 vakoilualuksessa oli jo aseistus. Se oli varustettu 23mm Nudelman-Rihter konetykill\u00e4, jolla oli tarkoitus tuhota vihollisen satelliitit. Tuota vuodelta 1949 per\u00e4isin olevaa pommikoneen tykki\u00e4 my\u00f6s testattiin lennolla tuhoamalla sill\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistettu satelliitti.
\nEp\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 kosmonauteilla Popovich ja Kolesnikov oli hullunhauskaa heid\u00e4n r\u00e4iskiess\u00e4\u00e4n tykill\u00e4\u00e4n pitkin avaruutta. He olivat kuitenkin sotilaita ja siksi esimiestens\u00e4 kontrollissa. Suurvallat eiv\u00e4t tekemisi\u00e4\u00e4n mainosta, ja siksi pid\u00e4n varmana ett\u00e4 p\u00e4idemme yll\u00e4 viilett\u00e4\u00e4 monenmoisia raskaasti aseistettuja, miehitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 j\u00e4rjestelmi\u00e4. Mink\u00e4laisiin kohteisiin niiden ohjukset ja tykit on suunnattu, sit\u00e4 on mahdoton tiet\u00e4\u00e4. Kaikkein huolestuttavinta on se, ett\u00e4 niiden toiminta perustuu tietokoneisiin. Jos jotain menee vikaan, ei paikalla ole ket\u00e4\u00e4n vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 t\u00f6pseli\u00e4 irti. Vaara on todellinen ja siit\u00e4 on tuore k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkki: Geostationaariselle radalle l\u00e4hetetty Galaxy 15 satelliitti sekosi ja sen hallinta maasta menetettiin. Ilmailuliikenteen navigointiin tarkoitettu tekokuu jatkoi l\u00e4hetyst\u00e4\u00e4n samalla kun alkoi ajelehtia pois radaltaan vaarantaen usean muun satelliitin toiminnan. Niit\u00e4 jouduttiin eritt\u00e4in suurin kustannuksin siirtelem\u00e4\u00e4n pois hulluksi tulleen avaruusaluksen tielt\u00e4. Zombieksi ristitty\u00e4 satelliittia yritettiin yli yhdeks\u00e4n kuukautta turhaan saada tottelemaan is\u00e4nti\u00e4\u00e4n. Vasta sitten, kun systeemin akusto tyhjeni totaalisesti, resetoi Galaxy 15 omatoimisesti tietokoneensa ja mahdollisti hallinnan palauttamisen.  Sen seikkailu on varoittava esimerkki todellisista riskeist\u00e4 silloin kun jotain menee vikaan, eik\u00e4 korjaajaa ole mahdoliista saada paikalle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ensimm\u00e4inen maata kiert\u00e4v\u00e4 satelliitti eli ”tekokuu”, kuten siihen aikaan sanottiin, laukaistiin radalleen lokakuun nelj\u00e4nten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1957. Sputnik oli tietysti sensaatio ja Suomessakin t\u00e4hyiltiin innokkaasti taivaalla vaeltavaa valopistett\u00e4. Moni ik\u00e4luokastani muistaa n\u00e4hneens\u00e4 Sputnikin omin silmin ja kuulunpa itsekin tuohon etuoikeutettujen joukkoon. Aika usein on niin, ett\u00e4 asiat ja ilmi\u00f6t eiv\u00e4t olekaan ihan sit\u00e4, milt\u00e4 p\u00e4\u00e4llisin … Jatka lukemista ”Sputnik & T\u00e4htien sota”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1963","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1963","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1963"}],"version-history":[{"count":34,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1963\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6296,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1963\/revisions\/6296"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1963"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1963"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1963"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}