![\"\"](\"https:\/\/ajatusmatka.net\/wp-content\/uploads\/2010\/12\/Luna-161.jpg\")
<\/a><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\u201dKuussa ei ole koskaan k\u00e4yty\u201d. T\u00e4h\u00e4n virkkeeseen t\u00f6rm\u00e4\u00e4 melko usein. N\u00e4iden mielipiteiden esitt\u00e4j\u00e4st\u00e4 suurin osa on parrattomia, kova\u00e4\u00e4nisi\u00e4 nuoria miehi\u00e4, joiden mielest\u00e4 tekniikka on t\u00e4ytynyt olla l\u00e4hes kivikautista, ennen kuin bitit toden teolla valloittivat t\u00e4m\u00e4n planeetan. Er\u00e4s hauskimmista ja naiveimmista perusteluista oli er\u00e4\u00e4n henkil\u00f6n kommentti keskustelupalstalla. H\u00e4n pyysi tutkailemaan millaisilla autoilla silloin ajeltiin. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n se oli riitt\u00e4v\u00e4 todiste. N\u00e4m\u00e4 salaliittoteorioiden yst\u00e4v\u00e4t eiv\u00e4t kuitenkaan muista maailmankuvaansa rakennellessaan, ett\u00e4 ensimm\u00e4inen ydinr\u00e4j\u00e4yte laukaistiin hein\u00e4kuussa 1945. T\u00e4m\u00e4 oli melko tarkalleen 24 vuotta ennen kuumatkaa. Ja se on vaatinut my\u00f6s melko paljon sit\u00e4 hightec-osaamista. T\u00e4m\u00e4n oivan vertailukohdan kuulin oman poikani suusta. Fiksu huomio.<\/p>\n\n\n\n
J\u00e4tet\u00e4\u00e4n Apollo-ohjelma ja siirryt\u00e4\u00e4n neuvostoliiton Luna-ohjelman pariin. Se ei alkanut kovinkaan kummoisesti, sill\u00e4 Luna 1 ei suunnitelmien mukaisesti osunutkaan Kuun kamaraan, vaan ohitti kohteensa kuudentuhannen kilometrin p\u00e4\u00e4st\u00e4. Se taitaa edelleen taivaltaa yksin\u00e4ist\u00e4 matkaansa Maan ja Marsin v\u00e4lisell\u00e4 radalla. Luotaimessa ei ollut omia ohjausmoottoreita, joten sen tuleva lentorata riippui t\u00e4ysin kantoraketin asennosta ennen irroitusta. T\u00e4m\u00e4 tapahtui vuonna 1959. Mainittakoon viel\u00e4, ett\u00e4 Luna 1 oli ensimm\u00e4inen ihmisen l\u00e4hett\u00e4m\u00e4 kappale, joka ylitti maasta irtautumiseen vaadittavan pakonopeuden. Siis melkoinen hypp\u00e4ys avaruusteknologiassa, kun tied\u00e4mme, ett\u00e4 Sputnik 1 kiersi planeettamme vasta pari vuotta aiemmin.<\/p>\n\n\n\n
Luna 2 osui jo maaliinsa, sill\u00e4 se iskeytyi Kirkkauden meren it\u00e4laidalle. Ennen murskaantumistaan se oli onnistunut ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n luotettavaa tietoa aurinkotuulesta, josta ei oltu saatu aiemmin kuin viitteit\u00e4. Seuraava eli Luna 3 l\u00e4hetettiin lokakuussa 1959 ja saimme ensimm\u00e4iset kuvat Kuun takapuolelta. Ihmeellist\u00e4 tekniikkaa aikakautena, jolloin Neuvostoliitossa ajeltiin piikkimosseilla.<\/p>\n\n\n\n
Vuonna 1963 Neuvostoliitto yritti ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa pehme\u00e4\u00e4 laskeutumista Kuuhun. Se ep\u00e4onnistui sill\u00e4 kertaa, mutta tavoite saavutettiin kolme vuotta my\u00f6hemmin, kun Luna 9 laskeutui Myrskyjen valtamereen ja aloitti pinnan kuvaamisen. Laskeutumisosassa oli voimanl\u00e4hteiden lis\u00e4ksi tieteellisi\u00e4 laitteita, l\u00e4mm\u00f6ns\u00e4\u00e4telyj\u00e4rjestelmi\u00e4 ja se pakollinen televisiokamera. Samoihin aikoihin sosialistisen naapuritasavaltamme kansalaisten ahterit yrittiv\u00e4t hakea tukea 60 hevosvoimaisen Moskvitsh Eliten tasaisista muovipenkeist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Luna oli siis lopultakin laskeutunut onnistuneesti Kuuhun. Kolme vuotta ja viisi kuukautta my\u00f6hemmin Amstrong tulisi sanomaan kuuluisat sanansa, jotka olisivat voineet olla mielest\u00e4ni paremminkin valittuja. Tuona historiallisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Kuuta kiersi my\u00f6s Luna 15, jonka oli tarkoitus hakea n\u00e4yte sen pinnalta, ennen jenkkien laskeutumista sinne. Neuvostoliitto h\u00e4visi tuonkin maaottelun, sill\u00e4 heid\u00e4n kuumodulinsa murskaantui kiertolaisemme pintaan samoihin aikoihin, kun Amstrong ja Aldrin olivat pakkaamassa n\u00e4ytteit\u00e4 kotimatkaa varten. Ja vaikka se olisikin onnistunut, niin Apollo 11 miehist\u00f6 olisi ollut kotona aiemmin kuin Luna 15 n\u00e4ytekapseli.<\/p>\n\n\n\n
12. syyskuuta Neuvostoliitto laukaisi Kuuta kohti Luna 16, joka saavutti sen viisi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin. Se asettui aluksi 111 kilometrin korkeudella olevalle kiertoradalle. Pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin sen rata laskettiin huomattavasti alemmaksi ja p\u00e4\u00e4jarrumoottori k\u00e4ynnistettiin. Kuusi minuuttia my\u00f6hemmin luotain saavutti Hedelm\u00e4llisyyden meren. P\u00e4\u00e4laskeutumismoottori sammui tietokoneen ohjaamana 20 metrin korkeudessa ja apulaskeutumismoottorit 2 metrin korkeudessa. T\u00e4ll\u00f6in luotaimen nopeus oli 2,4 m\/s. Seuraavaksi automaattinen pora tunkeutui Kuun pintaan ker\u00e4t\u00e4kseen kivin\u00e4ytteen. Porattuaan seitsem\u00e4n minuuttia ter\u00e4 saavutti 35 senttimetrin syvyyden ja nosti n\u00e4ytteen luotaimen nousuvaiheessa olleeseen pieneen py\u00f6re\u00e4\u00e4n paluukapseliin.<\/p>\n\n\n\n
Luotaimen oltua vuorokauden verran Kuun pinnalla, laukaistiin sen nousuvaihe pois; alaosa j\u00e4i Kuuhun jatkamaan tutkimuksia. Kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin paluukapseli sy\u00f6ksyi Maan ilmakeh\u00e4\u00e4n ja se laskeutui 24. syyskuuta 1970 laskuvarjon avulla noin 80 kilometri\u00e4 kaakkoon Dzhezkazganista. Tumman basalttin\u00e4ytteen tutkimus ilmaisi sen muistuttavan hyvin l\u00e4heisesti n\u00e4ytteit\u00e4, jotka yhdysvaltalaiset olivat noutaneet Kuusta. Apollolentojen tuomia n\u00e4ytteit\u00e4 tutkitaan edelleen laboratorioissa ja silloin t\u00e4ll\u00f6in tieteellisiss\u00e4 julkaisuissa on artikkeleita, joissa kerrotaan uusista l\u00f6yd\u00f6ist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n on mahdollistanut tutkimusmetodien kehittyminen. Eli salaliitto on edelleen voimissaan ja se on ujuttanut tahmaisen lonkeronsa my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tieteentekij\u00f6iden keskuuteen.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 Luna 16 lento oli taidonn\u00e4yte, joka on unohtunut. Se sis\u00e4lsi sit\u00e4 samaa teknist\u00e4 osaamista, mit\u00e4 miehitetyt lennotkin olivat vaatineet. Joltain osin jopa enemm\u00e4n, sill\u00e4 koko suoritus perustui automatiikkaan ja maasta annettuihin k\u00e4skyihin. Itse laskeutuminen onnistui tietokoneen avulla, sen ohjatessa laskeutumisosan moottoreita korkeus- ja nopeustietojen pohjalta.<\/p>\n\n\n\n
Lopuksi pieni kevennys. Satuin surffailemaan muutama p\u00e4iv\u00e4 sitten er\u00e4\u00e4lle \u201dKuussa ei ole k\u00e4yty\u201d-sivustolle. Sen ”vankkumaton” todisteluketju alkoi kuvalla, joka esitti maatamoa Kuusta kuvattuna. Sivuston yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4n mielest\u00e4 otos oli liian ter\u00e4v\u00e4. H\u00e4n oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 oli t\u00e4ysin mahdotonta ottaa hyv\u00e4\u00e4 kuvaa 365 000 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevasta kohteesta. Minua ei naurattanut ei edes hymyilytt\u00e4nyt. Tuijotin vain teksti\u00e4 hetken aikaa mykistyneen\u00e4 ja jatkoin eteenp\u00e4in muiden aiheiden pariin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kuumoduli Eagle laskeutui Amstrongin ohjaamana Rauhallisuuden mereen hein\u00e4kuussa 1969. Viimeinen reissu tuolle taivaankappaleelle tehtiin vajaa kolme ja puoli vuotta my\u00f6hemmin. Kukaan ei en\u00e4\u00e4 muista, ketk\u00e4 olivat mukana Apollo 17 lennolla, sill\u00e4 matkoihin oli jo totuttu ja ne eiv\u00e4t her\u00e4tt\u00e4neet en\u00e4\u00e4 kovinkaan paljon suuren yleis\u00f6n mielenkiintoa. Sosialistinen Neuvostoliitto oli haastettu ja se kilpailu oli voitettu hyv\u00e4ll\u00e4 … Jatka lukemista ”Luna 16”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1920","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1920","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1920"}],"version-history":[{"count":43,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1920\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6560,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1920\/revisions\/6560"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1920"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1920"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1920"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}