Demokratian suurena yst\u00e4v\u00e4n\u00e4 olen hieman h\u00e4peiss\u00e4ni pohtinut silloin t\u00e4ll\u00f6in kysymyst\u00e4, ett\u00e4 onko se ainoa poliittinen j\u00e4rjestelm\u00e4, joka jakaa tasaisesti kaikille hyv\u00e4\u00e4. Demokratiahan sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 laajan sosiaalisen vastuun kansalaisistaan. Se jopa tuoksahtaa joltain osin kristilliselt\u00e4 etiikalta, mutta ei siin\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n pahaa. Kristilliset ja humanistiset arvot ovat l\u00e4hell\u00e4 toisiaan, sill\u00e4 niiden molempien keski\u00f6ss\u00e4 on ihmisarvo ja sen kunnioittaminen. Humanistit ovat vain pudottaneet arvomaailmastaan Jumalan pois. Niin ihmeelliselt\u00e4 kuin se kuulostaakin, niin ateistikin voi kokea l\u00e4himm\u00e4isenrakkautta ja olla valmis hypp\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kylm\u00e4\u00e4n koskeen pelastaakseen h\u00e4d\u00e4ss\u00e4 olevan ihmisen. Ja h\u00e4n ei ajattele hyppypaikkaa etsiess\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 saako h\u00e4n tulevasta urheudestaan joitain bonuspisteit\u00e4, kun el\u00e4m\u00e4 joskus punnitaan taivaan suurella henkil\u00f6vaa-alla. Aina on tietenkin mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4lehtien sivuille suurena sankarina, joka oli valmis uhraamaan oman henkens\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isen edest\u00e4. Todellinen uutinen olisi kuitenkin se, kun perussuomalainen pelastaisi somalialaisen maahanmuuttajan painumista kosken kuohuihin.<\/p>\n\n\n\n
Politiikon suurin haaste lienee vallan vastustaminen. Valta on mukava kaveri, etenkin jos se astuu kaveriksi omiin saappaisiin ilman, ett\u00e4 sen eteen tarvitsee tehd\u00e4 yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Se on my\u00f6s se tekij\u00e4, joka jarruttaa utopioiden istuttamista t\u00e4lle planeetalle. Sosialismi on hyv\u00e4 teoreettinen j\u00e4rjestelm\u00e4, mutta se on my\u00f6s perusarvoiltaan l\u00e4hes uskontoa. Uskonnoksi sen tekee kritiikin kielt\u00e4minen ja t\u00e4rke\u00e4n keskusteluyhteyden katkaiseminen erilailla ajatteleviin kansalaisiin. Marx taisi unohtaa mallissaan ihmisen vallank\u00e4yt\u00f6n ja kuinka hyv\u00e4lt\u00e4 se maistuu. Ihminen on pitk\u00e4n historiansa jakanut populaatiotaan erilaisiin ryhmiin. Oma perhe on mennyt aina edelle, sitten suku ja heimo. Jossain vaiheessa tulivat yksitt\u00e4iset, pienet kuningaskunnat ja my\u00f6hemmin valtiot. T\u00e4m\u00e4n jatkumon alku on tavallaan genetetiikkaa, sill\u00e4 tarve puolustaa jotain selke\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4 on istutettu meihin syv\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4 k\u00e4vik\u00e4\u00e4n Neuvostoliitossa? Todellinen p\u00e4\u00e4t\u00e4nt\u00e4valta ajautui melko pian valtion perustamisen j\u00e4lkeen pienen ryhm\u00e4n k\u00e4siin, jolla oli keinot suojella itse\u00e4\u00e4n. Kyseess\u00e4 oli vallan puolustaminen, sen ty\u00f6kalun puolustaminen, jolla sit\u00e4 haalittiin lis\u00e4\u00e4. P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t lomailivat huviloillaan Krimin niemimaalla ja katselivat teattereissaan amerikkalaisia l\u00e4nkk\u00e4reit\u00e4, kun tavallinen kansa ahersi samaan aikaan viisivuotissuunnitelmien parissa. Parasta mallia politbyroon j\u00e4senille lienee ollut John Wayne, jonka jo pelkk\u00e4 \u00e4ij\u00e4karisma riitti nujertamaan tavalliset pyssynheiluttajat.<\/p>\n\n\n\n
Yli kaksituhatta vuotta sitten Platon kehitteli ihanneyhteiskuntaa kirjassaan \u201dValtio\u201d. H\u00e4n ei ollut demokratian yst\u00e4v\u00e4, ei suinkaan, vaikka viisas mies olikin. Ateenan kansalaisyhteiskunta ei ollut hyv\u00e4st\u00e4, koska h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n valtiota piti johtaa j\u00e4rjell\u00e4 ja viisaudella, eik\u00e4 suinkaan retoriikalla ja suostuttelulla. Miten nuo kaksi j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 sanaa sopivatkaan t\u00e4m\u00e4np\u00e4iv\u00e4n politiikkaan, kun tarkkailee meid\u00e4n ehdokkaitamme ennen vaaleja, heid\u00e4n ker\u00e4tess\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ni\u00e4 itselleen ja puolueelleen. Demokratia ei saa perustua sille, ett\u00e4 lopulliseen valintaan vaikuttaa kuinka hyv\u00e4n n\u00e4k\u00f6inen ehdokas on tai kuinka kauniisti h\u00e4n asettaa sanansa. T\u00e4m\u00e4 on demokratian halventamista. Se vaatii ajattelevia ja pohtivia kansalaisia, ennen kuin se toimii t\u00e4ydellisesti omissa rajoissaan. Platonin ajattelumallissa j\u00e4rkisielua ei l\u00f6ytynyt suinkaan kaikilta, vain harvoilta. Joten valtion p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko piti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 vain n\u00e4iden valittujen haltuun. T\u00e4m\u00e4 malli ei ollut tyranniaa, vaan aristokratiaa. Tuo mallihan jatkoi Euroopassa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 kuninkaiden ja s\u00e4\u00e4tyjen ohjatessa valtion asioita.<\/p>\n\n\n\n
Platonin ajattelussa on paljon hyv\u00e4\u00e4. Se kunnioittaa j\u00e4rke\u00e4 ja sen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on yhteiskunta, jossa viisauden l\u00e4hteest\u00e4 jaetaan kaikille kansanryhmille kullekin osansa. Mutta miten h\u00e4n takasi sen, ett\u00e4 vain \u00e4lykk\u00e4\u00e4t p\u00e4\u00e4siv\u00e4t valtion johtoon? Jos vain harvoilla oli mahdollisuus osallistua p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon, niin miten h\u00e4n esti sen, ett\u00e4 joku n\u00e4ist\u00e4 ei olisi kahminut itselleen kaikkea valtaa? Platon oli idealisti, joka unohti vallan ja kuinka mukavalta se tuntuu. Jumala teki ihmisen omaksi kuvakseen, kun istutti meihin halun hallita muita. Demokratia on j\u00e4rjestelm\u00e4, joka heiluttaa tuota taivaallista pallia, vaikka p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko onkin ehk\u00e4 kivuliasta ja aikaa viev\u00e4\u00e4. Se on j\u00e4rjestelm\u00e4, jossa ei p\u00e4\u00e4se tapahtumaan mit\u00e4\u00e4n kamalampaa, kun kaikki vahtivat toistensa vallank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja samalla pyrkiv\u00e4t lohkaisemaan siit\u00e4 mahdollisimman suuren osan itselleen. Se taitaa olla keskener\u00e4iselle ihmiselle toistaiseksi paras pelikentt\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Demokratian suurena yst\u00e4v\u00e4n\u00e4 olen hieman h\u00e4peiss\u00e4ni pohtinut silloin t\u00e4ll\u00f6in kysymyst\u00e4, ett\u00e4 onko se ainoa poliittinen j\u00e4rjestelm\u00e4, joka jakaa tasaisesti kaikille hyv\u00e4\u00e4. Demokratiahan sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 laajan sosiaalisen vastuun kansalaisistaan. Se jopa tuoksahtaa joltain osin kristilliselt\u00e4 etiikalta, mutta ei siin\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n pahaa. Kristilliset ja humanistiset arvot ovat l\u00e4hell\u00e4 toisiaan, sill\u00e4 niiden molempien keski\u00f6ss\u00e4 on ihmisarvo ja sen … Jatka lukemista ”Demokratiasta”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1219","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1219","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1219"}],"version-history":[{"count":27,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1219\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3931,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1219\/revisions\/3931"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1219"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1219"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ajatusmatka.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1219"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}